Osaamisen kehittämisen ja johtamisen merkitys korostuu organisaatioiden toiminnassa, sillä toimintaympäristössä tapahtuu nopeita muutoksia, jotka heijastuvat myös osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Osaamisen kehittämisen johtaminen on strateginen prosessi, jolla pyritään varmistamaan tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Tähän liittyen Kajaanin ammattikorkeakoululle on tänä keväänä valmistunut osaamisen kehittämisen johtamisen prosessikuvaus, jota voidaan jatkossa hyödyntää koko henkilöstön osaamisen kehittämisen johtamisessa.
Tällä hetkellä eletään nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa epävarmuus ja erilaiset uhat ovat koko ajan läsnä. Toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin aikaisemmin ja se edellyttää organisaatiolta kykyä uudistua ja pysyä muutoksissa mukana. Muutokset haastavat organisaatioiden osaamista. Ja näin ollen osaamisen kehittämisen johtaminen on välttämätöntä, että voidaan vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Menestyminen muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää sen, että osaamisen johtaminen organisaatiossa on strategialähtöinen jatkuva prosessi, jolla varmistetaan tarvittava osaaminen (Luutonen & Marjamaa 2025). Myös osaamisen kehittämisen näkökulmien yhdistäminen organisaation strategiaan viitoittaa sitä suuntaa mihin organisaation ja siellä työskentelevien henkilöiden osaamista tulisi kehittää (Moisanen 2018, 170). Osaamisen kehittämisen ja sen johtamisen avulla voidaan ennakoida tulevia tarpeita, tehdä nykytilan arviointia ja suunnitella kehittämistoimia, jotka tukevat organisaation pitkän aikavälin tavoitteita (Behm & Suikkanen 2025).
Osaamisen kehittäminen ja johtaminen edellyttää organisaatiossa myös johtajuutta, joka mahdollistaa oppimisen, kokeilun ja osaamisen jakamisen. Kun osaamisen kehittäminen on strategisesti johdettua, se lisää työn merkityksellisyyttä ja sitoutumista sekä luo perustan jatkuvalle oppimiselle, innovatiivisuudelle ja hyvinvoinnille. Organisaatio tarvitsee selkeän prosessikuvauksen, jotta osaamisen kehittämistä voidaan johtaa strategisesti, vaikuttavasti ja johdonmukaisesti. Jos prosessikuvausta ei ole tai sitä ei hyödynnetä, voi kehittäminen jäädä satunnaiseksi. (Behm & Suikkanen 2025.)
Oppimaan oppimisen merkitys
Osaamisen johtamisella ja kehittämisellä tuetaan työntekijöiden ammatillista identiteettiä ja se on vuorovaikutuksellista toimintaa, joka samalla edistää organisaation uudistumista. Työssä tapahtuvat muutokset edellyttävät henkilöstöltä muutoskyvykkyyttä ja jatkuvaa uuden oppimista. (Ahokallio-Leppälä 2016, 195.) Oppimaan oppiminen onkin nostettu yhdeksi nykyajan tärkeimmistä työntekijöiden ominaisuuksista. Oppimista tapahtuu yhä enemmän työn ohessa ja myös yhdessä muiden kanssa, joten vastuu oman osaamisen kehittämisestä korostuu. Osaamisen kehittäminen ja oman osaamisen ylläpitäminen on kuitenkin jokaisen työntekijän omalla vastuulla.
Koulutusorganisaatiossa osaamisen kehittämisen ja johtamisen merkitys korostuu vielä entisestään, koska opettajien osaamisella on suora vaikutus oppimisen laatuun, opiskelijoiden hyvinvointiin ja koulutuksen vaikuttavuuteen. Tämän vuoksi osaamisen kehittäminen on välttämätöntä opettajille, että voidaan vastata työelämässä tapahtuviin muutoksiin ja vaadittuihin osaamistarpeisiin. Substanssiosaaminen on yksi opettajien tärkeimmistä osaamisista ja sen pitäminen ajan tasalla on myös todella tärkeää.
Henkilökunnan osaaminen on hyvällä tasolla
Kajaanin ammattikorkeakoulussa ilmeni tarve saada osaamisen kehittämisen johtamisen tueksi entistä tarkempaa tietoa siitä, mitä osaamista päätoimisella opetushenkilöstöllä on tällä hetkellä ja miten osaamisen kehittämisen johtamista voidaan kehittää. Tästä tarpeesta muodostui aihe ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle, jossa tavoitteena oli kehittää henkilöstön osaamisen kehittämisen johtamista. Opinnäytetyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.
Toimintatutkimuksena toteutetun opinnäytetyön ensimmäisen syklin tuloksena muodostui teoreettinen perusta ammattikorkeakouluopettajien pedagogisesta osaamisesta. Näitä tuloksia hyödynnettiin osaamiskartoituksen pohjalla. Tuoreiden tulosten pohjalta voidaan todeta, että KAMKin opetushenkilöstön osaaminen on tällä hetkellä keskimäärin hyvällä tasolla. Osaaminen koetiin vahvimpana ammatillisen osaamisen kokonaisuudessa, jossa oli korkein keskiarvo (4,0). Osaaminen koetiin heikoimpana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamisen kokonaisuudessa ja siinä oli alhaisin keskiarvo (3,4). Viitala (2021) on todennut, että osaamiskartoituksen avulla organisaation ymmärrys ja tietoisuus henkilöstön osaamisesta lisääntyy ja samalla se tukee myös osaamisen kehittämisen suunnittelua ja kohdentamista.
Prosessikuvaus johtamisen tueksi
Opinnäytetyön kolmannessa syklissä työstettiin toimeksiantajan kanssa yhdessä osaamisen kehittämisen johtamisen prosessikuvaus. Kehittämistyössä hyödynnettiin geneeristä osaamisen johtamisen prosessikuvausta, joka sisälsi neljä vaihetta; osaamistarpeiden tunnistaminen, osaamisen kehittäminen, osaamisen hyödyntäminen ja osaamisen mittaaminen ja arviointi. Kaikkiin näihin vaiheisiin laadittiin tavoitteet, menetelmät, mittarit, vastuut ja arviointi. Näin ollen opinnäytetyön tuotoksena muodostui osaamisen kehittämisen johtamisen prosessikuvaus, jota KAMKissa voidaan jatkossa hyödyntää koko henkilöstön osaamisen kehittämisen johtamisessa.
Lähteet:
Ahokallio-Leppälä, H. (2016). Osaaminen keskiössä – Ammattikorkeakoulun uusi paradigma. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0005-0
Behm, M.-M. & Suikkanen, A. (2025). Osaamisen johtamisen nykytila ja kehittämistarpeet: selvitysraportti. LAB-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-503-2
Luutonen, N. & Marjamaa, M. (2025). HR: Opas moderniin henkilöstöjohtamiseen. Helsinki: Alma Insights.
Moisanen, K. (2018). Asiakaslähtöinen osaamisen johtaminen vanhuspalveluissa. Väitöskirja. Kuopio: Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, 170. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2775-0
Viitala, R. (2021). Henkilöstöjohtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.