Taloushallinnon rooli muuttuu vauhdilla. Automaatio, tekoäly ja globaalit megatrendit haastavat sekä organisaatioita että yksittäisiä asiantuntijoita uudistumaan. Miltä tulevaisuuden työ näyttää – ja millaista osaamista siellä tarvitaan?
Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Taloushallinnon tulevaisuuden osaamispäivässä 13.5.2026 Kajaanin ammattikorkeakoululla, jossa kohtasivat alan huippuasiantuntijat, yritykset ja opiskelijat.
Yhteistyössä kohti tulevaisuuden osaamista
Tapahtuma toteutettiin osana TULTA (Tulevaisuuden taloushallinnon osaaja) -hanketta (ESR+), jonka tavoitteena on vastata kainuulaisten yritysten kasvavaan taloushallinnon osaajatarpeeseen ja kehittää alan koulutusta vastaamaan nykyaikaisia ja tulevaisuuden vaatimuksia yhteistyössä työelämän kanssa. Keskiössä on tiivis yhteistyö työelämän kanssa – mukana on laaja joukko julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita.
Osaamispäivän kantavana ideana oli tarkastella:
- tulevaisuuden osaamistarpeita
- työn muutosta
- yksilön omaa osaamisen kehittämistä
Työskentely toteutettiin palvelumuotoilun keinoin työpajoissa, joissa osallistujat pääsivät työstämään teemoja konkreettisella tasolla.
Megatrendit, jotka muokkaavat työn suuntaa
Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen tarkasteli työelämän muutosta megatrendien kautta ja toi esiin keskeisen näkemyksen: tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida faktojen ja mielikuvituksen avulla.
Yksi keskeisimmistä muutosvoimista on ilmastonmuutos ja siihen liittyvä vihreä siirtymä. Ekologisuus ei ole enää erillinen teema, vaan siitä on tulossa organisaatioiden toiminnan perusta. Kiertotalous, resurssitehokkuus ja vastuulliset toimintamallit nousevat keskiöön.
Samalla korostuu se, että talous ja hyvinvointi ovat vahvasti sidoksissa luontoon. Ilmastonmuutos ja ekokriisi tuovat mukanaan sekä haasteita että uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uudet tarpeet synnyttävät uusia markkinoita, ja tätä kautta vihreä siirtymä näyttäytyy myös kasvun mahdollisuutena.
Kuva 1. Elina Hiltunen Taloushallinnon tulevaisuuden osaamispäivässä 13.5.2026 Kajaanissa. Kuva: KAMK.
Työ muuttuu – ja mittarit, ihmiset ja osaaminen mukana
Työelämän muutoksessa ei ole kyse vain teknologiasta, vaan myös siitä, miten menestystä mitataan. Perinteisten talouslukujen rinnalle nousevat yhä vahvemmin:
- kestävyys
- vaikuttavuus
- yhteiskunnallinen arvo
Samalla työelämää muokkaa väestökehitys. Suomi voi joko ikääntyä ja pienentyä tai kasvaa maahanmuuton myötä – mutta joka tapauksessa työyhteisöt muuttuvat yhä kansainvälisemmiksi ja monimuotoisemmiksi. Osaajapula koskettaa laajasti koko Eurooppaa.
Työn sisältö muuttuu nopeasti. Arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä syntyy miljoonia uusia työpaikkoja, samalla kun vanhoja katoaa. Keskeistä ei kuitenkaan ole työpaikkojen määrä, vaan työn ja osaamisen uudelleenmuotoutuminen. Jatkuva oppiminen ja joustavat koulutuspolut nousevat keskiöön.
Työelämässä korostuvat myös hyvinvointi ja merkityksellisyys. Yhä useampi rakentaa omanlaisensa työuran yhdistellen esimerkiksi:
- palkkatyötä ja yrittäjyyttä
- useita tulonlähteitä
- kansainvälistä etätyötä
Samalla työelämä monimuotoistuu myös iän näkökulmasta, kun eri-ikäiset osaajat työskentelevät rinnakkain.
Tekoäly ei vie työpaikkoja – mutta muuttaa osaamisen pelisääntöjä
Hiltusen mukaan keskeinen muutosvoima on tekoäly. Tekoäly ei itsessään vie työpaikkoja – mutta ne, jotka osaavat hyödyntää sitä, vievät.
Tulevaisuudessa:
- jokaisella työntekijällä voi olla oma “tekoälyagentti”
- tekoäly hoitaa rutiinitehtäviä
- ihmisen rooli painottuu ohjaamiseen, arviointiin ja päätöksentekoon
Keskeinen oivallus on, että: tekoäly ei korvaa ihmistä – mutta muuttaa työn tekemisen tapaa. Ne menestyvät, jotka osaavat hyödyntää teknologiaa osana omaa työtään.
Taloushallinto murroksessa – automaatiosta lisäarvoon
Taloushallintoliiton Janne Fredman tarkasteli puheenvuorossaan taloushallinnon työn murrosta automaation ja tekoälyn näkökulmasta. Kyse ei ole yksittäisestä teknologiasta, vaan laajemmasta muutoksesta, jossa ohjelmistorobotiikka, järjestelmäintegraatiot, koneoppiminen ja generatiivinen tekoäly rakentavat yhdessä uudenlaista toimintamallia.
Muutos näkyy arjessa kahdella tasolla. Rutiinitehtäviä automatisoidaan tehokkuuden ja kustannussäästöjen vuoksi, kun taas asiantuntijatyössä korostuvat analytiikka, oivallukset ja päätöksenteon tukeminen. Suunta on selvä: taloushallinto siirtyy kirjaamisesta kohti ennakointia ja liiketoiminnan kumppanuutta.
Automaation vapauttama aika mahdollistaa keskittymisen lisäarvoa tuottaviin tehtäviin. Taloushallinto ei ole enää pelkkä tukifunktio, vaan aktiivinen rooli liiketoiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa.
Kuva 2. Janne Fredman Taloushallinnon tulevaisuuden osaamispäivässä 13.5.2026 Kajaanissa. Kuva: KAMK.
Automaatio vaatii vahvan perustan
Fredman korosti, että onnistunut automaatio ei synny pelkällä teknologialla. Taustalla täytyy olla selkeät prosessit, laadukas data ja toimivat järjestelmät. Ilman näitä tekoälyn hyödyntäminen jää helposti pintatasolle, eikä todellista hyötyä saavuteta.
Erityisesti datan merkitys korostuu, sillä tieto on usein hajallaan eri järjestelmissä. Jotta automaatio ja tekoäly toimivat tehokkaasti, datan täytyy olla yhdistettävissä, ymmärrettävää ja hyödynnettävissä.
Kaikkea ei voi automatisoida
Vaikka suuri osa taloushallinnon työstä on automatisoitavissa, kaikki tehtävät eivät taivu algoritmeille. Erityisesti tilanteissa, joissa vaaditaan harkintaa, tulkintaa tai inhimillistä ymmärrystä, ihmisen rooli säilyy keskeisenä.
Tämä korostaa muutoksen ydintä: työ ei katoa, vaan sen luonne muuttuu.
Ihmisen rooli muuttuu – ei vähene
Tulevaisuudessa taloushallinnon asiantuntijan arvo syntyy yhä enemmän kyvystä ymmärtää dataa, hyödyntää teknologiaa ja tuottaa liiketoimintalähtöistä näkemystä. Painopiste siirtyy tekemisestä ohjaamiseen, analysointiin ja päätöksentekoon.
Tulevaisuus osaaminen rakennetaan yhdessä
Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen katse siirtyi käytäntöön, kun osallistujat pääsivät työstämään taloushallinnon tulevaisuuden osaamista työpajoissa. Työskentely toteutettiin palvelumuotoilun keinoin, ja sitä fasilitoi KAMKin markkinoinnin lehtori Maarit Vuorinen.
Työpajoissa tarkasteltiin kolmea keskeistä teemaa:
- työn muutos ja kriittiset työtehtävät
- tekoälytiimissä toimiminen
- työn vaikuttavuus
Tavoitteena oli tunnistaa, millaista osaamista tarvitaan erityisesti vuosien 2030–2040 työelämässä.
Keskeiset osaamistarpeet konkretisoituivat
Työpajojen tulokset vahvistivat asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita teemoja, mutta toivat niihin käytännön näkökulman.
Keskeisimmiksi osaamisiksi nousivat:
- digitaidot ja datan analysointi
- kyky hahmottaa kokonaisuuksia
- halu ja valmius oppia nopeasti uutta
Tekoälyn rinnalla työskentelevältä asiantuntijalta edellytetään lisäksi:
- kykyä ohjata ja hyödyntää tekoälyä
- lähdekriittisyyttä
- vastuullista toimintatapaa
Työn vaikuttavuuden näkökulmasta korostuivat erityisesti:
- ennakoiva päätöksenteon tuki
- inhimilliset vuorovaikutustaidot
- oman asiantuntijuuden jatkuva kehittäminen
Yksi keskeinen havainto oli työn roolin muutos: taloushallinnon osaaja siirtyy tiedon kirjaajasta sen aktiiviseksi hyödyntäjäksi.
Kuva 3. Työpajatyöskentelyn tuloksia. Lähde: Kamk.
Taloushallinnon tulevaisuus ei rakennu pelkästään teknologian kehityksestä, vaan siitä, miten hyvin osaaminen, ihmiset ja työelämä uudistuvat yhdessä. Osaamispäivä osoitti, että suunta on selkeä: rutiinityö vähenee, asiantuntijuus syvenee ja yhteistyön merkitys kasvaa.
Erityisesti työpajatyöskentely konkretisoi sen, että tulevaisuuden osaaminen ei synny yksittäisistä ratkaisuista, vaan yhteisestä tekemisestä, kokeilusta ja jatkuvasta oppimisesta.
Muutos koskee kaikkia – opiskelijoita, yrityksiä ja koulutusta. Keskeistä ei ole vain se, mitä osaamme nyt, vaan kuinka nopeasti pystymme oppimaan uutta ja hyödyntämään sitä käytännössä.
Taloushallinnon tulevaisuuden osaamispäivälle on tulossa jatkoa 10.9.2026. Tapahtuman tiedot: https://link.webropol.com/ep/10-9-26
Lähteet:
Elina Hiltunen: Työn ja osaamisen tulevaisuus megatrendien valossa. 13.5.2026
Janne Fredman: Tekoäly ja taloushallinnon työn tulevaisuus. 13.5.2026