Tuulivoimarakentaminen on kasvussa Kainuun maakunnassa. Harvaanasutulla alueella on paremmat edellytykset rakentamiselle suojaetäisyyden vuoksi. Tuulivoimarakentamisen kannattaminen paikallisyhteisön parissa on kuitenkin vastatuulessa ja myös hankkeissa esitettyjen rakentamisen erilaiset vaihtoehdot jakavat mielipiteitä Kainuussa.
Tuulivoimarakentaminen rajussa kasvussa, pysyykö kannatus perässä?
Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvoi alle 2 %:sta noin 22 %:iin Suomessa vuosien 2014 ja 2024 välillä ja nousi toiseksi suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi ydinvoiman jälkeen (Tilastokeskus, 2026). 30 % rajan on ennustettu ylitettävän 2027 alkuun mennessä (Suomen uusiutuvat ry, 2026). Kesäkuussa 2025 Kainuussa oli yhdeksän tuulivoimapuistohanketta vireillä, joille oli tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Uusien tuulivoimaloiden, enimmillään 276, on suunniteltu valmistuvan vuosien 2027–2032 aikana (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2025). Kainuussa tuulivoiman kannatus on laskenut kymmenessä vuodessa siten että suurin osa paikallisyhteisöstä ei kannata enää rakentamista ja myös epävarmojen mielipiteiden määrä on vähentynyt (Kortelainen, Oikari & Kantola 2026). Tuulivoimarakentamisen yhteydessä esitetään useampia vaihtoehtoja tuulivoimapuiston toteuttamiseksi. Mutta onko ehdotettujen rakentamisvaihtoehtojen välillä eroa kannatuksessa?
Kannatuksen mittaaminen ja aineiston kerääminen
Ympäristövaikutusten arviointiin kuuluu koti- ja lomatalouksien asukkaiden ja kiinteistönomistajien välittömien, välillisten ja sosioekonomisten vaikutusten mittaaminen suunnittelusta tuulivoimapuistosta. Paikallisyhteisöön, johon tämä tutkimus keskittyy, ja jolle YVA-menettelyissä kannatuksen mittaus kohdistui, kuuluivat koti- ja lomatalouksien omistajat ja muut aluetta käyttävät henkilöt kuten kiinteistön omistajat. Tutkimuksen aineisto poimittiin julkisista kyselytutkimusraporteista Ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu 2025). Kyselytutkimuksista vastasivat konsulttiyhtiöt: Ramboll Finland Oy, FCG (Finnish Consulting Group), AFRY Finland Oy ja WPD Suomi Oy. Kyselytutkimusten toteuttamiset, aineiston kokoaminen ja muuttujien määritys on kuvattu tarkemmin Kortelainen et al., Ympäristö ja terveys, 2026.
Mittaustavat vaihtelivat eri konsulttiyhtiöiden välillä, ja se rajoitti analysointimahdollisuuksia merkittävästi (Kortelainen ym. 2026). Tutkimuksessa keskityttiin kesäkuun 2025 tilanteeseen, jolloin YVA-menettelyn oli läpikäynyt yhdeksän hanketta, joista valikoitiin neljä, joiden toteuttamisvaihtoehtojen vertailu oli tilastollisen analyysin kannalta mahdollista. Kannatuksen mittaus yhdistettiin aineiston kokoamisen ja muuttujien määrityksen jälkeen kolmiportaiseksi asteikoksi: kannattaa, ei kannata, neutraali tai ei osaa sanoa. Neljästä vireillä olevasta hankkeesta kolme sijaitsi Kajaanin kunnan alueella (Löytösuo, Katajamäki, Kurvilanmäki), ja yksi Paltamossa (Takiankangas-Hukkasalo) (Kuva 1). Hankkeissa oli mukana kolme toteuttamisvaihtoehtoa: VE0, hanketta ei toteuteta; VE1, hanke toteutetaan suurimman tuulivoimaloiden lukumäärän kautta; ja VE2, hankkeessa käytetään lukumääräisesti pienempää lukumäärää tuulivoimaloissa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin paikallisyhteisön vastausjakaumien eroja edeltävän kolmen erilaisen toteuttamisvaihtoehdon sisällä. Vastausjakaumien vertailussa käytettiin ositettuja pylväsdiagrammeja, ristiintaulukointia, kontingenssikerrointa ja χ2-riippumattomuustestiä. χ2-riippumattomuustestin avulla voidaan verrata, onko kahden kategorisen muuttujan välillä riippuvuutta populaatiossa, ts. onko toteuttamisvaihtoehtojen vastausjakaumien välillä tilastollisesti merkitsevää eroa (Nummenmaa 2021, luku 20). Ristiintaulukot asetettiin yhtä suuriksi tilastollisen vertailun mahdollistamiseksi, niistä poistettiin ”Neutraali tai ei osaa sanoa” vastausvaihtoehdot ja lisäksi laskettiin kontingenssikertoimet (C) riippuvuuden voimakkuuden kuvaamiseksi. Kun C < 0,30, se viittaa vähäiseen riippuvuuteen (Heikkilä 2008, luku 11).
Onko hankkeiden toteuttamisvaihtoehtojen välillä eroa?
Suurin osa paikallisyhteisöstä neljässä hankkeessa kannattaa rakentamatta jättävän vaihtoehdon (VE0) toteuttamista (Kuva 1). Tätä kuvaavan arvon ”kannattaa” vaihtoehdon mediaani oli 60 % ja vaihteluväli 47–71 %. Kaikissa VE0 hankkeissa rakentamatta jättämistä pidettiin mieluisimpana vaihtoehtona (Kuva 1). Rakentamatta jättämisen, VE0, vastausjakaumat eroavat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan (χ2(3) = 13,38, df = 3, p < 0,01). Muuttujien välinen riippuvuus on vähäistä (C = 0,16, n = 543). Käytännössä rakentamista ei kannateta ja kannattamisen osuudet vaihtelevat vain vähän eri hankkeissa.
Kuva 1: VE0, VE1, VE2 toteutusvaihtoehtojen kannattamisen vastausjakaumat ja ristiintaulukoinnit.
Suurin osa paikallisyhteisöstä neljässä hankkeessa pitää vähiten mieluisimpana suurimman lukumäärän sisältävän tuulivoimapuiston (VE1) toteuttamista (Kuva 1). Tätä kuvaavan arvon ”ei kannata” vaihtoehdon mediaani oli 64 % ja vaihteluväli 61–76 %. Suurimman lukumäärän sisältävän tuulivoimapuiston, VE1, vastausjakaumat eroavat tilastollisesti melkein merkitsevästi toisistaan (χ2(3) = 9,81, df = 3, p < 0,05). Muuttujien välinen riippuvuus on vähäistä (C = 0,13, n = 538). Käytännössä suurimman lukumäärän sisältävää ehdotusta ei kannateta ja kannattamisen osuudet vaihtelevat vain vähän eri hankkeissa.
Suurin osa paikallisyhteisöstä neljässä hankkeessa ei kannata pienemmän tuulivoimaloiden lukumäärän sisältävää toteuttamisvaihtoehtoa, VE2, (Kuva 1). Tätä kuvaavan arvon ”ei kannata” vaihtoehdon mediaani oli 66 % ja vaihteluväli 43–74 %. Pienemmän lukumäärän sisältävän tuulivoimapuiston (VE2) vastausjakaumissa ei ole tilastollisesti eroa (χ2(3) = 3,33, df = 3, p > 0,05). Muuttujien voidaan sanoa olevan riippumattomia otoksessa (C = 0,08, n = 543). Käytännössä pienemmän lukumäärän sisältävää ehdotusta ei kannateta ja kannattamisen osuudet eivät eroa hankkeissa.
Paikallisyhteisön piirissä kannatetaan rakentamatta jättämistä, VE0, ja kahden eri lukumäärän tuulivoimaloista sisältävien toteuttamisvaihtoehtoja, VE1 ja VE2, puolestaan ei kannateta. Kannattamisen vastausjakaumat vaihtelevat vain vähän hankkeen sijainnin mukaan eri vaihtoehdoilla.
Onko kannatuksessa eroa, jos rakennetaan isompi tai pienempi lukumäärä tuulivoimaloita?
Tuulivoimapuistojen toteuttamisvaihtoehtoja, joissa rakennetaan joko suurempi lukumäärä (VE1) tai pienempi lukumäärä (VE2) tuulivoimaloita, kannattamista tutkittiin ristiintaulukoinnin, χ2-riippumattomuustestin ja kontingenssikertoimen avulla hankekohtaisesti erikseen neljässä eri hankkeessa. Kurvilanmäki hankkeen vastausjakaumissa VE1 ja VE2 välillä ei ollut tilastollisesti eroa (χ2(1) = 0,00, df = 1, p > 0,05). Toteuttamisvaihtoehto ja kannattaminen olivat riippumattomia (C = 0,00, n = 326). Katajamäki hankkeen vastausjakaumat vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ollut tilastollisesti eroa (χ2(1) = 0,20, df = 1, p > 0,05). Toteuttamisvaihtoehto ja kannattaminen olivat riippumattomia (C = 0,02, n = 326). Löytösuo hankkeen vastausjakaumat vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä oli tilastollisesti melkein merkitsevä ero (χ2(1) = 4,03, df = 1, p < 0,05). Muuttujien välinen riippuvuus on vähäistä (C = 0,13, n = 250). Takiankangas-Hukkasalo hankkeen vastausjakaumat vaihtoehtojen VE1 ha VE2 välillä oli tilastollisesti melkein merkitsevä ero (χ2(1) = 4,87 p < 0,05). Muuttujien välinen riippuvuus on vähäistä (C = 0,13, n = 296). Rakentamisen VE1 ja VE2 toteuttamisvaihtoehdoilla ei voinut sanoa olevan kannattamisessa suurta eroa neljässä eri hankkeessa.
Pohdinta:
Paikallisyhteisön piirissä suurin osa kannattaa tuulivoiman rakentamatta jättämistä riippumatta rakentamisen toteuttamisvaihtoehdosta. Rakentamisen kannattamisessa ei ole eroa tai korkeintaan ero on erittäin pieni hankekohtaisesti ja vaihtoehtokohtaisesti. Tämä tutkimus tehtiin vuoden 2025 kesällä YVA-menettelyn läpikäyneeseen aineistoon liittyen. Tällä hetkellä, kesäkuussa 2026, Kainuussa on 23 tuulivoimapuistohanketta, yhteisteholtaan 3250 MW vireillä. Kun hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnit hankkeille valmistuvat, laajemmalle jatkotutkimukselle Kainuun alueelle olisi edellytyksiä konsulttiyhtiöiden mittaustapojen rajoitteiden puitteissa.
Lähteet:
Kortelainen, A., Oikari, R. & Kantola, P. (2026). Tuulivoimarakentamisen kannatus paikallisyhteisön piirissä. Ympäristö ja Terveys. 57 (60–65).
Heikkilä, T. (2008). Tilastollinen tutkimus, Edita, Helsinki.
Nummenmaa, L. (2021). Tilastotieteen käsikirja, Lauri Nummenmaa ja Tammi.
Suomen uusiutuvat ry. (2026). Helsinki. Saatavilla 8.6.2026 https://suomenuusiutuvat.fi
Tilastokeskus. (2026), Saatavilla 21.5.2026 https://stat.fi
Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. (2025). Suomen ympäristökeskus. Saatavilla 25.8.2025 https://www.ymparisto.fi/fi