Pedagogiset pakopelit ovat kasvattaneet suosiotaan opetusmenetelmänä eri koulutusasteilla. KAMK toteutti peruskoulun ja toisen asteen opettajille pakopelipedagogiikan koulutuksen yhdessä Itä-Suomen ylipiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa Opetushallituksen rahoittamassa Yhdessä pakoon! -hankkeessa.
Pedagogiset pakopelit
Pedagogiset pakopelit ovat nimensä mukaisesti pedagogisesti suunniteltuja, oppimiseen tähtääviä pelejä, joilla voidaan saada aikaan paitsi hauskaa, myös vaikuttavaa oppimista. Pakopelit voivat olla hyvin erilaisia: fyysisiä tiettyyn tilaan rakennettuja pakohuoneita, helposti liikuteltavia, erilaisiin bokseihin pakattavia pelejä, digitaalisilla alustoilla pelattavia pelejä tai vaikkapa VR-pelejä (VR, virtual reality).
Pedagogisia pakopelejä pelataan tiimeissä, jotka ratkaisevat annetussa ajassa erilaisia opiskeltavaan aiheeseen liittyviä pulmia. Pulmat eivät ole suoria kysymyksiä, vaan niiden ratkaiseminen edellyttää tietoa aiheesta, päättely- ja paineensietokykyä sekä ongelmanratkaisutaitoja. Pelin jälkeen pelikokemus puretaan ohjatusti.
Yhdessä pakoon! -koulutus
Yhdessä pakoon! -koulutus alkoi neljän webinaarin sarjalla. Webinaareissa kerrottiin pedagogisista pakopeleistä, niiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Lisäksi esiteltiin esimerkkejä erilaisista pakopelitoteutuksista. Osallistujia oli runsaasti ympäri Suomea. Webinaarien jälkeen koulutuksessa oli mahdollisuus suorittaa Itä-Suomen yliopiston toteuttama pakopelipedagogiikan verkkokoulutus.
Pääpaino Yhdessä pakoon! -hankkeen pakopelikoulutuksessa oli Kajaanissa, Joensuussa ja Kuopiossa toteutetuissa alueellisissa koulutuksissa, joissa osallistujat suunnittelivat keväällä -25 omaan työhönsä pakopelin ja syksyllä toteuttivat sekä pilotoivat sen.
Koulutuksen viimeisellä kerralla pelattiin, pelattiin ja pelattiin.
KAMKin koulutus toteutettiin pelialan ja pedagogiikan yhteistyönä kirjoittajien toimesta. Pelisuunnittelun vahva osaaminen tuli siis Clever Simulation -pelitiimin vetäjältä ja pedagogiikan painotus terveysalan lehtorilta, joka on käyttänyt pakopelejä opetuksessaan jo vuosia. Lisäksi KAMKin digimentori ohjasi osallistujia pakopelienkin toteutukseen soveltuvan digitaalisen alustan, ThingLinkin, käyttöön ja kuultiin puheenvuoro paikallisen The Great Escape -pakohuoneen yrittäjältä.
Kaikki alueelliset koulutukset toteutettiin hybridinä, eli osa osallistujista osallistui koulutukseen paikan päällä ja osa etänä. Kajaanin ryhmästä suurin osa osallistui koulutukseen täysin etänä Teamsissa. Hybriditoteutuksessa ensiarvoisen tärkeää olivat hyvin toimivat verkko-, kuva- ja ääniyhteydet. Kokoontumiskertoja alueellisissa koulutuksissa oli kuusi, kolme suunnitteluvaiheessa keväällä ja kolme toteutusvaiheessa syksyllä. Viimeisellä kerralla valmiit pelit pelattiin ja annettiin niistä palautetta.
Pelien suunnittelun runkona käytettiin Clever-tiimin pelisuunnitteludokumenttia, joka muokattiin juuri kyseiseen koulutukseen sopivaksi. Suunnittelupohja auttaa huomioimaan työstettävän pelin keskeiset näkökohdat perusteellisesti niin, että sen pohjalta pelin toteuttaminen on helppoa ja hallittua. Suunnitteluun käytettiinkin koulutuksessa reilusti aikaa. Koska suunniteltiin nimenomaan opetusmenetelmää, osallistujat ohjattiin miettimään erityisen tarkasti oppimiseen liittyviä asioita, kuten edeltävää osaamista, sopivaa vaativuutta suhteessa oppimistavoitteisiin ja reflektointia. Osallistujat saivat välitehtävinä ratkaistavakseen yksittäisiä kohtia suunnitelmasta niin, että kokonaisuus tuli perusteellisesti käsitellyksi.
Yksityiskohtainen suunnitelma on laadukkaan pelin perusta (ote pelisuunnitteludokumentista).
Opettajat oppilaina
KAMKin koulutukseen osallistui opettajia Päijät-Hämeestä pohjoiseen Lappiin. Kaikista osallistujista oli nähtävissä vahva ammatillinen osaaminen, oppilaiden tai opiskelijoiden syvällinen tunteminen ja aito innostus oman työn kehittämistä kohtaan. Tämä innostus oli selvästi havaittavissa ja erittäin herkästi tarttuvaa!
Osa koulutukseen osallistujista ei ollut koskaan itse pelannut pakopeliä eikä koulutuksen alussa tiennyt niistä juuri mitään. Osa oli tehnyt jo pelejä työhönsä, ehkä useampiakin. Tässä koulutuksessa tarkoituksena oli kehittää nimenomaan pakopelinoviisien osaamista ja tätä kokemattomuutta kunnioitettiin.
Tapaamisissa oli aina innokas tekemisen meininki. Opettajat, siis pakopelioppijat, jakoivat kokemuksiaan ja matkan varrella tapahtuneita sattumuksia avoimesti ja innostavasti. Joku tiesi kaupan, josta saa hankittua jotakin tai oli tehnyt kirpparilta mahtavia löytöjä, ja toinen oli oppinut uuden digityökalun, jonka käyttöön pystyi ohjaamaan toisia. Päivien jälkeen uusista löydöistä ja oivalluksista tehtiin kooste. Näin osaaminen ja oivallukset levisivät tehokkaasti. Ideoita myös testattiin ja sovellettiin matalalla kynnyksellä.
Miten tunnusteluboksi voisi toimia..? Ideoita testattiin ja kokemuksia jaettiin koulutuksessa.
Vaikka pakopelikoulutukseen osallistuneet opettajat työskentelivät hyvin erilaisissa oppilaitoksissa, tietyt asiat koettiin varsin samoin. Tiettyjen aineiden opiskelu koetaan yleisesti haasteellisena ja opettajilla on jatkuva tarve päivittää opetustaan sekä osaamistaan, mutta aika tähän on varsin rajallista. Myös oppimiseen liittyvät haasteet olivat tuttuja kaikille. Oppimishaasteiden ymmärtäminen onkin tärkeää pedagogisten pakopelien suunnittelussa. Se, mikä aikuiselle voi olla hyvinkin helppoa, ei ole tätä lapselle, ja toisinpäin. Se, mikä on loogista pakopelikonkarille, ei ole tätä pelaamaan tottumattomalle. Osaamista pelin aiheesta voi kuitenkin olla paljon. Myös aistiherkkyydet, keskittymiskyky tai turhautumisen purkautuminen ovat huomioon otettavia asioita: jos on mahdollista, että pakopelissä jotakin saatetaan käsitellä kovakouraisesti, sen on oltava kestävä. Ja ehkä pehmeä.
Oppiminen lisää oppimista
Koulutuksen osallistujat olivat siis erittäin innostuneita kehittämään pelejään. Työtä niiden eteen tehtiin paljon eikä kulunutta aikaa ehkä kannattanutkaan laskea. Tämä innostus myös aiheutti tartuntoja työyhteisöissä: ”Hei, teetkö pelin tästäkin aiheesta? Ja tästä?? Voitko ohjata meitäkin???” Tätä oli ihan mahdottoman mukava kuunnella: koulutus siis iski ja upposi muihinkin kuin virallisiin osallistujiin. Vau!
Innokkaat opettajat innostivat myös meitä koulutuksen toteuttajia. Uusia ideoita saatiin niin digitaalisten kuin fyysistenkin pelien tekoon paljon. Eräänä esimerkkinä mainittakoon erään opettajan liikuteltavaan laatikostoon rakentama peli. Tätä ideaa sovellettiin KAMKin ja Kainuun hyvinvointialueen InnoXR-hankkeen (ESR+) Surgical Secrets -pakopelissä.
Koulutuksessa toteutettu erinomainen pakopelitoteutus.
Koulutuksen aikana oli myös hieno mahdollisuus päästä kurkistamaan siihen maailmaan, josta KAMKin opiskelijat tulevat. Erään opettajan mukaan nuorilla on aiempaa enemmän haasteita esimerkiksi sorminäppäryydessä ja tämän vuoksi fyysisissä pakopeleissä käytettävien lukkojen käsittely voi olla vaikeaa. Siispä tämä opettaja teki opiskelijoilleen fyysisen pelin – ei kiusallaan, vaan opettaakseen. Pedagogisilla pakopeleillä voikin opettaa myös paljon muuta kuin pelin sisältöä. Samaa ajatusta voidaan ehdottomasti soveltaa myös varsin digipainotteisessa AMK-koulutuksessa.
Pakopelikoulutuksen lopputuloksena oli siis useita todella hyviä ja monipuolisia pelejä. Se, ”ettei itse ollut mikään peli-ihminen”, ei valmiissa peleissä näkynyt: opettaja on opetuksen ammattilainen ja pedagoginen pakopeli on opettajan työmenetelmä. Tuotetut pelit ovat saaneet jo ilahduttaa ja erityisesti opettaa joukkoa eri-ikäisiä lapsia, nuoria ja aikuisia ympäri Suomea. Jatkossa pelit tulevat jalostumaan entisestään ja saavat rinnalleen toivottavasti uusia ja uusia pelejä. Tämä siksi, että oppiminen voisi olla paitsi tuloksekasta, myös mukavaa. Peruskoulussa, toisella asteella ja korkeakoulussa.
Tulevana kesänä 2026 Kajaanin linnassa on myös mahdollisuus osallistua pakopeliin, joka on syntynyt Yhdessä pakoon! -koulutuksen innoittamana.
Teksti kuuluu blogisarjaan, joka on toteutettu osana Opetushallituksen rahoittamaa Yhdessä pakoon! – Pakopelipedagogiikka yhteisöllisyyden edistäjänä opetuksessa -koulutushanketta. Blogisarjassa on julkaistu aiemmin Yhdessä pakoon! Opettajien ajatuksia pakopelipedagogiikasta (Soppela, S. & Kangasmäki, I. 26.11.2025. https://blogs.uef.fi/jatkuvaoppiminen/2025/11/26/yhdessa-pakoon-opettajien-ajatuksia-pakopelipedagogiikasta/).
Lähteet:
Koiranen, J. Pedagogiset pakopelit. 2019. Helsinki. Ääres eduEscape.
Nicholson, S. Peeking behind the locked door. A survey of escape room facilities (pdf). https://scottnicholson.com/pubs/erfacwhite.pdf Päivitetty 24.5.2015.
Veldkamp, A., van de Grint, L., Knippels, M. P. J., & van Joolingen, W. R. 2020. Escape education: A systematic review on escape rooms in education. Educational Research Review, 31, 100364. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2020.100364