Kainuussa ei jäädä odottelemaan toisten mallia, jonka vanavedessä tehdään varovaisia kokeiluja, vaan uskalletaan ojentaa käsi ensimmäisenä yli ala- ja organisaatiorajojen yhteisen hyvän – ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin – puolesta.
PLATE -hankekokonaisuus oivana esimerkkinä
Vuonna 2024 alkaneeseen planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuuteen ei tarvinnut toimijoita houkutella mukaan. Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus huomasivat jo edellisissä projekteissa, että Kainuussa on aito tilaus ihmisten ja ympäristön samanaikaisen ja kestävän hyvinvoinnin lisäämiselle. Valmistelut alkoivat vuonna 2023, kun erityisesti sosiaali- ja työllisyysalan ammattilaiset ilmaisivat tahtotilansa luonnon sisällyttämiselle palveluihinsa ja organisaatiomuutokset toivat tilaisuuden kehittämistyölle. Lisääntyvä tutkimustieto luonnon hyvinvointivaikutuksista ja niihin perustuvat suositukset yhdistyivät sulavasti asiakkaiden, ammattilaisten, organisaatioiden, alojen ja alueiden ajankohtaisiin tavoitteisiin ja strategioihin. Yhteistyön aloittaminen lähti kaikkien osapuolten tarpeiden ja ajatusten kuulemisella, mikä loi hyvän pohjan tulevalle tekemiselle.
Liikkeelle Terveysmetsästä
PLATE sai alun perin alkunsa Terveysmetsämallit -hankkeesta (Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä ESR, Luke&Kamk 2021–2023), jonka näkyvin tuotos oli Suomen ensimmäinen sairaalan yhteyteen rakennettu Terveysmetsä Kajaanissa. PLATE jatkoi työtä erityisesti sosiaalialan kehittämisen suuntaan, ottaen mukaan myös kuntatoimijat sekä laajentaen näkökulman planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, joka ottaa huomioon luonnon hyvinvointivaikutusten lisäksi vastavuoroisesti ihmistoiminnan vaikutukset luontoon. Ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen ymmärtäminen onkin planetaarisen terveysajattelun ytimessä.
Poikkialaista yhteistyötä kolmesta suunnasta
Sosiaalialan osaamisen ja koulutuksen kehittämisestä käynnistynyt Kamk:n ja Luke:n PLATE Ihminen (Planetaarinen terveys osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämisessä ESR+ 2024-2026) -projekti laajeni pian kolmen hankkeen kokonaisuudeksi. Sotkamon kunta otti haltuunsa PLATE Syntiniemi -hankkeen, jossa rakennettiin pilottikohteena teemankuvainen esteetön luontovirkistysalue Sotkamon Syntiniemeen (Planetaarinen terveys Syntiniemen esteettömän luontovirkistysalueen kehittämisessä, Maaseuturahasto 2025). Luke:n PLATE Luonto keskittyi tavoitteen edistämiseen erityisesti maankäytön suunnittelun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta (Planetaarinen terveys luontoympäristön hyvinvoinnissa, Maaseuturahasto 2024-2026). Kamk:n TKI-kärjen mukaista kestävää tulevaisuutta ja planetaarista hyvinvointia lähdettiin näin vahvistamaan poikkialaisesti kolmesta eri suunnasta yhtä aikaa.
Syntiniemen esteetön luontovirkistysalue keväällä 2026 Sotkamon kirkonkylän kupeessa. Auton voi jättää viereiselle kirkon parkkipaikalle. Kuvat: Jari Lindeman, Luke
Jokaisen mielipide on tärkeä
Osallisuus ja yhteisöllisyys oli vahvasti läsnä kolmen hankkeen yhteisen pilottikohteen, Syntiniemen luontovirkistysalueen, kehittämisessä alusta lähtien, sillä suunnittelutyötä tehtiin laajassa yhteistyössä kuntalaisten, lasten, nuorten, yhdistysten, yritysten, neuvostojen, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, kunnan ja seurakunnan, hyvinvointialueen, muiden hankkeiden (esim. KATE), sosiaali- ja työllisyysalan ammattilaisten ja asiakkaiden, Lupa- ja valvontaviraston sekä Pohjois-Suomen Elinvoimakeskuksen Maaseuturahaston ja Euroopan sosiaalirahaston kanssa. Sotkamon seurakunta vuokrasi alueen kunnalle, LähiTapiola Kainuu-Koillismaa oli heti halukas rahoittamaan aluetta, Sotkamon kirkonkylän kyläyhdistys teki talkootöinä raivaustöitä niemessä, aikuissosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat asensivat linnunpönttöjä puihin ja Heinämäen luomutila järjesti lampaat luontoa hoitamaan sekä ihmisiä ilahduttamaan. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Erityisen mahtavaa kehittämistyössä oli se, että kaikki lähtivät mukaan mielellään, jokaista kuultiin tasavertaisesti ja ratkaisut perustuvat osallistujien toiveisiin.
Yhteisöllinen olohuone kylän kupeessa
Luontovirkistysalue Syntiniemessä muistuttaa nyt joka päivä onnistuneesta yhteistyöstä eri toimijoiden ja ihmisten välillä. Alueella kulkee paljon erilaisia kävijöitä vauvasta vaariin, ja silti se tarjoaa tilaa myös nauttia yksin luonnosta. Virallisiin avajaisiin saapui kesäkuussa (2026) jopa yli 500 tutustujaa. Niemen kiertävä 510 m pitkä puurakenne- ja kivituhkareitti levähdyspaikkoineen tarjoaa tasavertaisen mahdollisuuden luontoon pääsemiselle, tietoa planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, voimavaraharjoitteita sekä tehtäviä lapsille luontotaidepolulla. Se on yhteisöllinen olohuone, jonne jokainen on tervetullut ja josta pidämme yhdessä hyvää huolta – niin kuin haluamme huolehtia toisistamme ja ympäristöstämme pienillä arjen valinnoillamme, jotta vielä tulevillakin sukupolvilla olisi elinvoimainen luonto turvaamassa elämän perusedellytykset.
Sinäkin voit tukea planetaarista hyvinvointia luontosuhdettasi vahvistamalla ja tekemällä ympäristöystävällisiä valintoja. Minkä pienen teon sinä teet tai voisit tehdä omassa arjessasi, joka tukee luonnon – ja sitä kautta meidän ihmisten – hyvinvointia? Keräätkö roskan maasta, lajitteletko, keitätkö kahvia vain tarvittavan määrän, syötkö välillä kasvisruokaa tai harrastatko hyötyliikuntaa? Voisitko kitkeä vieraslajikkeita esim. lupiineja pois lähistöltäsi, tai jättäisitkö pihalle koskemattoman hiekkakasan tai palan ajamatonta nurmikkoa pölyttäjille? Jokainen pieni teko on merkityksellinen – me vaikutamme.
Lähteet:
Drakvik, E., & Pietola, L. (2023, maaliskuu 9). Planetaarinen terveys rakentuu luontoyhteydelle. Sitra. Haettu 2.7.2026 osoitteesta https://www.sitra.fi/artikkelit/planetaarinen-terveys-rakentuu-luontoyhteydelle
Kajaanin ammattikorkeakoulu. (n.d.). Green Care and Planetary Wellbeing. Haettu 2.7.2026 https://kamk.fi/en/research-group/green-care-and-planetary-wellbeing/
Lipponen, M., Vehmasto, E., Simkin, J., Keränen, K., Räty, A., & Pursiainen, P. (2023). Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, 94/2023. Luonnonvarakeskus. Haettu 2.7.2026 osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-797-6
Luonnonvarakeskus. (n.d.). Planetaarinen terveys luontoympäristön hyvinvoinnissa (PLATE Luonto). Haettu 2.7.2026 osoitteesta https://www.luke.fi/fi/projektit/plate-luonto
Luonnonvarakeskus. (n.d.). Planetaarinen terveys osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämisessä (PLATE Ihminen). Haettu 2.7.2026 osoitteesta https://www.luke.fi/fi/projektit/plate-ihminen
Luonnonvarakeskus. (n.d.). Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä 01. Haettu 2.7.2026 osoitteesta https://www.luke.fi/fi/projektit/terveysmetsa-01
Maaseutuverkosto. (n.d.). Planetaarinen terveys Syntiniemen esteettömän luontovirkistysalueen kehittämisessä. Haettu 2.7.2026 osoitteesta https://maaseutuverkosto.fi/projects/planetaarinen-terveys-syntiniemen-esteettoman-luontovirkistysalueen-kehittamisessa/
Sotkamon kunta. (n.d.). Syntiniemen esteetön luontovirkistysalue. Haettu 2.7.2026 osoitteesta https://www.sotkamo.fi/vapaa-aika-ja-liikunta/liikuntapalvelut/liikuntapaikat/syntiniemen-esteeton-luontovirkistysalue
Sääksjärvi, I. ja Kotiaho, J. S. 2022. Kohti luontoviisasta Suomea: Keinoja luontopositiivisuuden saavuttamiseksi. Suomen Luontopaneelin julkaisuja 2/2022. Haettu 2.7.2026 osoitteesta https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/06/luontopaneelin-julkaisuja-2-2022-kohti-luontoviisasta-suomea.pdf
Tyrväinen, L., Halonen, J.I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, A.-R., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 89 s.
PLATE Ihminen -hankkeessa (S30781 1.4.2024 – 31.12.2026) edistetään syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten hyvinvointia luontovaikutuksia hyödyntäen. Päätavoitteena on vahvistaa kuntien ja muiden toimijoiden osaamista planetaarisen terveyden edistämisen keinoista, jotka lisäävät ihmisten toimintakykyä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Hankkeen ensisijaista kohderyhmää ovat syrjäytymisvaarassa ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien kanssa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointi-, sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluissa ja kolmannella sektorilla sekä itse asiakkaat, joiden tilannetta pyrimme parantamaan (rahoittaja ESR+/ Toimintalinja 4 Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi/ Erityistavoite 4.3 Yhdenvertaiseen osallisuuteen).