Työelämän osaamistarpeiden muutoksesta on tullut uusi normaali. Digitaalinen markkinointi, myynti, viestintä ja erityisesti tekoälyn hyödyntäminen kehittyvät jatkuvasti. Uusia työkaluja, toimintatapoja ja ilmiöitä syntyy nopeammin kuin koskaan aiemmin. Samalla yrityksiltä edellytetään kykyä uudistua, oppia ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja yhä lyhyemmällä aikavälillä.
Tämä herättää tärkeän kysymyksen: miten osaamista voidaan kehittää niin, että koulutus pysyy aidosti työelämän mukana?
OECD:n mukaan jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa erityisesti digitaalisen ja vihreän siirtymän myötä, ja organisaatioiden kilpailukyky riippuu entistä enemmän niiden kyvystä päivittää osaamista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla Euroopan komissio korostaa, että osaamisen kehittämisen on oltava entistä joustavampaa, saavutettavampaa ja työelämälähtöisempää. (OECD Skills Outlook 2025; European Skills Agenda)
Yritykset tunnistavat tarpeen, mutta aikaa ei aina löydy
Osaamisen kehittämisen tarve ei yleensä ole yrityksille epäselvä. Päinvastoin.
Monessa mikro- ja pk-yrityksessä tiedostetaan hyvin, että digitaalinen markkinointi, analytiikka, verkkokauppa, tekoäly ja asiakaskokemuksen kehittäminen vaativat jatkuvaa oppimista. Haasteeksi muodostuvat usein aika, resurssit ja koulutusten soveltuminen yrityksen arkeen.
Kun henkilöstöä on vähän, uusien asioiden opiskelu jää helposti päivittäisten työtehtävien jalkoihin. Lisäksi perinteiset koulutusmallit eivät aina taivu yrittäjän tai asiantuntijan kiireiseen työarkeen.
Tämän vuoksi pelkkä koulutustarjonnan lisääminen ei välttämättä ratkaise osaamisvajetta. Tarvitaan myös uudenlaisia tapoja tunnistaa osaamistarpeita ja tuottaa koulutuksia siten, että ne ovat aidosti työelämän käytettävissä.
Osaamistarpeiden tunnistaminen on yhteinen tehtävä
Myös korkeakoulut kohtaavat uuden tilanteen. Tutkimukseen perustuva koulutuksen kehittäminen on edelleen tärkeää, mutta nopeasti muuttuvilla aloilla tutkimustieto, työelämän käytännöt ja teknologinen kehitys etenevät usein eri nopeudella. Erityisesti tekoälyyn liittyvien ratkaisujen kohdalla uusia sovelluksia syntyy jatkuvasti, eikä kaikkia ilmiöitä ehditä käsitellä tutkimuksessa tai opetussuunnitelmissa ennen kuin ne näkyvät jo yritysten arjessa.
Tästä syystä korkeakoulujen rinnalle tarvitaan toimiva yhteys yrityksiin ja asiantuntijaverkostoihin. Työelämän kokemukset, käytännön havainnot ja niin sanottu hiljainen tieto voivat tarjota arvokkaan näkymän siihen, millaista osaamista yritykset tarvitsevat juuri nyt.
Kysymys ei siis ole siitä, kuka tietää eniten, vaan siitä, miten eri toimijoiden tieto saadaan yhdistettyä.
Kolmikantamalli rakentaa yhteyttä työelämän ja koulutuksen välille
MFamk – SuperDigital -hankkeessa (ESR+) tätä haastetta lähestyttiin kehittämällä kolmikantamalli, jossa korkeakoulut, yritykset ja asiantuntijaverkosto osallistuvat yhdessä osaamistarpeiden tunnistamiseen, koulutusten kehittämiseen, pilotointiin ja arviointiin. Malli perustuu yhteiskehittämiseen ja iteratiiviseen kehittämiseen.
Toimintalogiikka on yksinkertainen:
- Tunnistetaan työelämän osaamistarpeet.
- Rakennetaan koulutussisältöjä yhdessä.
- Testataan niitä yrityksissä.
- Kerätään palautetta.
- Kehitetään sisältöjä edelleen.
Kuva 1. MFamk-kolmikantamallinnus
Sen sijaan, että koulutus suunniteltaisiin valmiiksi ilman työelämän osallistumista, yritykset ovat mukana koko kehittämisprosessin ajan.
Tämä ei poista osaamistarpeiden muutosta, mutta auttaa tunnistamaan muutokset aikaisemmin ja reagoimaan niihin paremmin.
Mitä mallista opittiin?
Hankkeen aikana syntyi muutama kiinnostava havainto.
Ensimmäinen havainto liittyy osaamisen kehittämisen nopeuteen. Työelämän tieto voi muuttua nopeammin kuin koulutussisältöjä voidaan tuottaa. Tämä näkyi erityisesti tekoälyyn liittyvissä teemoissa. Hankkeen aikana esille nousi aiheita, kuten synteettisen datan hyödyntäminen markkinoinnissa, joita ei vielä hankkeen käynnistyessä osattu tunnistaa merkittäviksi osaamistarpeiksi.
Toinen havainto liittyy sisältömuotoihin. Kaikkea tietoa ei kannata yrittää paketoida perinteisiksi opintojaksoiksi. Nopeasti muuttuvien teemojen rinnalle tarvitaan myös kevyempiä ja nopeammin tuotettavia sisältöjä. Tästä syystä hankkeessa kokeiltiin esimerkiksi audiobook-muotoisia asiantuntijasisältöjä täydentämään varsinaisia opintokokonaisuuksia.
Kolmas havainto liittyy yhteistyöhön. Kun yritykset eivät ole vain koulutusten kohderyhmä vaan aktiivisia kehittäjiä, koulutusten työelämärelevanssi vahvistuu. Samalla korkeakoulut saavat käyttöönsä ajantasaisempaa tietoa työelämän muuttuvista tarpeista.
Mitä seuraavaksi?
World Economic Forumin (2025) mukaan tulevaisuuden työelämässä korostuvat yhä enemmän oppimiskyky, muutoskyvykkyys sekä kyky soveltaa uutta tietoa käytäntöön. Tämän vuoksi osaamisen kehittämisessä tarvitaan aiempaa tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen, työelämän ja asiantuntijaverkostojen välillä.
Työelämän muutosta ei voi pysäyttää, eikä kaikkea tulevaisuuden osaamista voida ennakoida etukäteen. Sen sijaan voidaan rakentaa toimintamalleja, jotka auttavat tunnistamaan muutoksia aikaisemmin ja reagoimaan niihin nopeammin.
Tulevaisuuden tärkein kilpailuetu ei välttämättä ole yksittäinen koulutus, oppimisalusta tai teknologia. Ratkaisevampaa voi olla kyky rakentaa toimivia verkostoja, joissa yritykset, korkeakoulut ja asiantuntijat jakavat tietoa, oppivat toisiltaan ja kehittävät ratkaisuja yhdessä.
Kolmikantamalli tarjoaa yhden mahdollisen vastauksen tähän haasteeseen. Sen keskeinen ajatus on yksinkertainen: osaamisen kehittäminen ei ole yhden organisaation tehtävä, vaan jatkuva yhteinen prosessi. Kun työelämän tarpeet, tutkimukseen perustuva tieto ja asiantuntijaverkostojen osaaminen tuodaan saman pöydän ääreen, syntyy paremmat edellytykset rakentaa tulevaisuuden osaamista yhdessä.
Tutustu lisää
Tutustu hankkeessa tuotettuun audiobook-sarjaan Kajaanin ammattikorkeakoulun Spotify-tilillä, jossa käsitellään digitaalisen markkinoinnin, myynnin ja tekoälyn ajankohtaisia ilmiöitä sekä uusia teemoja, kuten synteettisen datan hyödyntämistä liiketoiminnassa:
https://open.spotify.com/show/2NIBj4G7NkCj1rWKtRIj90
Lähteet
- OECD (2025). OECD Skills Outlook 2025: Building the Skills of the 21st Century for All. https://www.oecd.org/en/publications/oecd-skills-outlook-2023_27452f30-en.html
- European Commission (2022). European Skills Agenda. https://employment-social-affairs.ec.europa.eu/policies-and-activities/skills-and-qualifications/european-skills-agenda_en
- World Economic Forum (2025). The Future of Jobs Report 2025. https://www.weforum.org/reports/the-future-of-jobs-report-2025/
Artikkeli perustuu MFamk – SuperDigital -hankkeen kokemuksiin ja tuloksiin. Hanke toteutettiin yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Marketing Finlandin kanssa 1.2.2024-30.6.2026. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ESR+).