Luettavanasi on KATE – Kainuuseen terveyttä ja mielen hyvinvointia -hankkeen neljäs blogikirjoitus, jossa kuvataan Kainuun mielenterveysverkoston perustamisen vaiheista. Verkoston perustaminen on yksi KATE-hankkeen merkittävimmistä tuloksista. Tarve verkostolle nousi esiin hankkeen aikana havaituista alueen ammattilaisten tarpeista yhteistyön lisäämiseksi.
Hankkeen alkuvaiheisiin voi tutustua aiemmista blogijulkaisuista. Hanke on kainuulaisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota koordinoi Kajaanin ammattikorkeakoulu.
- Kainuulainen matka kohti mielen hyvinvointia
- KATE-hanke koostaa mielen hyvinvoinnin ohjelman yhdessä kainuulaisten kanssa
- Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelma (2025–2029)
Yhteisestä ideasta se lähti liikkeelle
Merkittävät muutokset saavat joskus alkunsa yksinkertaisesta oivalluksesta oikeassa hetkessä. Niin kävi myös Kainuussa, kun Kate- hankkeen työpajoissa sekä ohjausryhmässä pysähdyttiin pohtimaan mielenhyvinvoinnin vahvistamista alueella. Kainuussa tehdään jo paljon mielenterveyttä edistävää työtä, mutta toimijat eivät välttämättä kohtaa toisiaan eikä vuoropuhelu aina mahdollistu. Hankkeessa tunnistettiin tarve yhteiselle tilalle, jossa tieto, kokemukset ja ideat voivat kohdata. Mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja monimuotoistuneet. Vahvempi puuttuminen haasteisiin edellyttää uudenlaisia ratkaisuja sekä yhteistoimijuutta alueella.
KATE-hanke tarttui ajatukseen ja selvitti, millaiset verkostomaiset toimintamallit tukevat parhaiten mielenterveyden edistämistä. Hankkeessa benchmarkattiin kolmea Suomessa toimivaa verkostomallia: Pohjois‑Pohjanmaan ja Varsinais‑Suomen hyvinvointialuetta sekä kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen keskittyvää Kainuun Taikusydän‑alueverkostoa.
Vertailu osoitti näiden verkostojen taustalla olevan yhteisesti tunnistettu tarve mielenterveyden edistämiselle ja jaettu päämäärä. Verkostot olivat käynnistyneet kokoamalla yhteen moniammatillisia ryhmiä sekä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen toimijoita, joiden kanssa yhdessä määriteltiin verkoston suunta, tavoitteet ja tehtävät. Verkostomainen toiminta rakentui selkeän koordinaation, säännöllisten tapaamisten sekä konkreettisten ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden varaan. Benchmarkatut verkostot tuottivat myös näkyviä ja käytännöllisiä tuloksia. Myös pienillä panostuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä vaikutuksia, kun yhteistyöllä on yhteinen suunta ja tila, jossa eri toimijoiden osaaminen pääsee kohtaamaan.
Äänet on laskettu – yhdessä on paras tapa edistää mielenterveyttä Kainuussa
KATE-hanke ja MIELI Kainuun mielenterveys ry järjestivät mielenterveysverkoston alueellisen tarpeen kartoitustilaisuuden joulukuussa 2025. Työpajaan osallistui 28 eri alojen ja sektoreiden toimijaa Kainuusta. Tilaisuudessa pohdittiin verkostomaista toimintaa, sen tavoitteita ja tehtäviä sekä tarkasteltiin toivottuja tuloksia, rakennetta ja mielenterveyden edistämistä Kainuussa. Yhteinen keskustelu loi vahvan pohjan verkoston käynnistämiselle ja yhteisen suunnan määrittelylle.
Tapaamisen päätteeksi järjestettiin äänestys verkoston toiminnan käynnistämisestä. Äänestystulos osoitti lähes sataprosenttista kannatusta verkoston toiminnalle. Tämä kertoo vahvasta yhteisestä tahdosta ja sitoutumisesta yhteisen asian edistämiseksi. Verkoston ensimmäiseksi koordinaattoriksi valittiin MIELI Kainuun mielenterveys ry, joka on Kainuussa toimiva MIELI Suomen Mielenterveys ry:n paikallinen jäsenyhdistys. Sen tavoitteena on edistää mielenterveyttä ja ennaltaehkäistä mielenterveyden haasteita. (MIELI Kainuun mielenterveys ry. n.d.)
Kuva 1. Verkoston kehittämistilaisuus joulukuulta (Lokkila, 2025)
Mielenterveys on yhteinen tehtävä
MIELI Kainuun mielenterveys ry ja KATE-hanke käynnistivät Kainuun mielenterveysverkoston varsinaisen toiminnan 22.4.2026 Kajaanin Seminaarin Taidekampuksella.
Tilaisuuden avasi Kainuun hyvinvointialuejohtaja. Hänen puheessaan korostui ymmärrys mielenterveyden haasteiden lisääntyneestä esiintyvyydestä nykyajassa sekä näiden rinnastaminen kansansairauksiin. Lisäksi hän painotti alueella toteutettavan mielenterveyden ennaltaehkäisevän työn merkitystä ja verkostomaisen yhteistyön tärkeyttä. (Mäenpää, henkilökohtaisena tiedonantona 2026.)
Kuva 2. Verkoston aloitustilaisuus Seminaarin Taidekampuksella Sami Mäenpää, Peppiina Kahakka ja Sanni Vuorinen (Kahakka, 2026)
Tilaisuuteen osallistui 18 eri alojen toimijaa Kainuun kunnista. Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä, yhteistä ymmärrystä sekä ajantasaista tietoa alueen tilanteesta. Mielenterveysverkosto nähtiin toimijana, jossa Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelman (2025–2029) tavoitteet voidaan jalkauttaa konkreettisiksi toimenpiteiksi (Kemppainen, Lokkila & Vuorinen 2025b). Verkosto mahdollistaa sen, että kunnat, hyvinvointialue, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset ja muut toimijat sitoutuvat yhteiseen suuntaan ja tunnistavat oman roolinsa osana kokonaisuutta (Kahakka, Kemppainen, Lokkila & Vuorinen 2026).
Mielenterveystyön tilannekuvaa pidettiin toisena verkoston keskeisenä tehtävänä. Alueellinen tilannekuva auttaa ymmärtämään, millaisia ovat mielenterveyteen liittyvät tarpeet, haasteet ja voimavarat Kainuussa. Verkoston kautta voidaan jakaa tietoa ajankohtaisista ilmiöistä, palveluiden kuormituksesta, kehittämistarpeista ja hyvistä käytännöistä. Yhteinen tilannekuva tukee ennakointia ja päätöksentekoa sekä auttaa kohdentamaan resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Samalla se vähentää päällekkäistä työtä ja lisää toiminnan vaikuttavuutta. (Kahakka yms. 2026.)
Kolmantena syynä mielenterveysverkoston olemassaololle todettiin vuoropuhelun mahdollistaminen eri toimijoiden välille. Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ei ole yhden tahon vastuulla, vaan se ulottuu sosiaali- ja terveyspalveluista varhaiskasvatukseen, koulutukseen, työelämään ja vapaa-aikaan. Verkosto tarjoaa pysyvän rakenteen, jossa toimijat voivat kohdata, keskustella ja rakentaa yhteistä ymmärrystä. Vuoropuhelu lisää luottamusta, madaltaa yhteistyön kynnystä ja mahdollistaa uusien, yhteisten toimintamallien syntymisen. (Kahakka yms. 2026.)
Verkoston neljäntenä tehtävänä pidettiin julkisen keskustelun herättämistä mielenterveyden teemoista. Mielenterveysverkosto voi toimia aktiivisena keskustelun avaajana ja ylläpitäjänä alueella. Tuomalla esiin mielenterveyden merkitystä, jakamalla tietoa ja nostamalla esille ajankohtaisia teemoja verkosto edistää mielenterveyteen liittyvän stigman purkamista. Julkinen keskustelu lisää ymmärrystä siitä, että mielenterveys koskettaa meitä kaikkia ja että ennaltaehkäisevä työ on koko yhteisön etu. Näin verkosto vahvistaa mielenterveysmyönteistä ilmapiiriä ja kannustaa ihmisiä hakemaan tukea ajoissa. (Kahakka yms. 2026.)
Valmiina seuraavaan askeleeseen, verkosto töihin
Vuodelle 2026 valittiin painopisteeksi työikäinen väestö. Toiminta aloitetaan viestintäkampanjalla, jossa koko Kainuun yhteisen viestintäkampanjan tavoitteena on vahvistaa mielenterveyden laumasuojaa lisäämällä mielenterveystietoja ja -taitoja arjessa. Kampanjassa mielenterveys nähdään osana jokaisen jokapäiväistä elämää. Keskeistä on ymmärryksen lisääminen ja ihmisten valmiuksien vahvistaminen, kohdata, kuunnella ja tukea toisiaan arjessa. (Kahakka yms. 2026.)
Kampanja toteutetaan hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä hyödyntäen sosiaalista mediaa, paikallismediaa, kuntien viestintää ja erilaisia tapahtumia. Valmista materiaalia on paljon, mutta haasteena on sen näkyväksi tekeminen. Lisäksi mielenterveyden laumasuojaa voidaan vahvistaa matalan kynnyksen avoimilla koulutuksilla. Luentojen teemoina ovat esimerkiksi arjen jaksaminen, toisten kohtaaminen ja mielenterveyden laumasuojan rakentaminen, jolloin yhteisöllinen vastuu mielen hyvinvoinnista vahvistuu Kainuussa. (Kahakka yms. 2026.)
Toisena kohderyhmänä tunnistettiin yrittäjien mielen hyvinvoinnin tukeminen. Se on tärkeää työkyvyn, jaksamisen ja kestävän yrittäjyyden vahvistamiseksi muuttuvassa työelämässä. Yrittäjät kohtaavat työssään monenlaisia paineita ja vastuuta, minkä vuoksi ennaltaehkäisevä mielenterveyden tukeminen on merkityksellistä. Yrittäjille suunnitellaan webinaarisarja, joka tarjoaa mielenterveystietoa sekä keinoja kuormituksen hallintaan ja palautumiseen. Tämä tukee pitkällä aikavälillä myös yritysten toimivuutta ja alueen elinvoimaa. (Kahakka yms. 2026.)
Kolmantena kohderyhmänä nähtiin työelämän ulkopuolella olevat henkilöt. Työttömyys kuormittaa mieltä ja heikentää arjen hallinnan tunnetta. Mielenterveyden tukeminen ja ennaltaehkäisevien keinojen vahvistaminen nähtiin mahdollisuudeksi tukea osallisuutta ja luoda edellytyksiä poluille kohti koulutusta, työllistymistä ja aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Hyvinvoiva mieli -koulutuksia suunniteltiin syksyn aikana järjestettävän kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaille matalalla kynnyksen osallistumisella MIELI Kainuun mielenterveys ry:n toimesta. (Kahakka yms. 2026.)
Mielenterveysverkostolle esitettiin perustettavaksi erillinen työvaliokunta tukemaan painopisteiden valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä vahvistamaan toimijoiden välistä yhteistyötä. Työvaliokunta toimisi käytännönläheisenä ja monialaisena yhteistyöelimenä, joka koostuisi seitsemästä alueellisia toimijoita edustavasta jäsenestä. Kokoonpanoa täydennettäisiin tarpeen mukaan. Säännölliset tapaamiset ja vuosikellon hyödyntäminen edistäisivät työskentelyä sekä tukisivat toiminnan suunnitelmallisuutta ja ennakointia. (Kahakka yms. 2026.)
Kainuun mielenterveysverkosto nähdään Ilmiölähtöisenä, dynaamisena ja vaikuttavana yhteisenä rakenteena, joka vahvistaa Kainuun alueen yhteistyötä, mielenterveystyön näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Siinä edetään tavoite kerrallaan vahvalla yhteistyöllä tuloksiin. Verkoston vahvuus on yhteinen suunta, avoin vuoropuhelu ja konkreettinen toiminta, joka kytkeytyy suoraan alueella tehtävään mielenterveyden edistämisen työhön, Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelmaan ja alueen asukkaiden arkeen.
Lähteet
Kemppainen, J., Lokkila, K. & Vuorinen, S. (2025b). Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelma (2025–2029). Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 193. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7522-53-0
Lokkila, K., Kemppainen, J. & Vuorinen, S. (2024). Kainuulainen matka kohti mielen hyvinvointia. Suuria tekoja -blogi. Kajaanin ammattikorkeakoulu.
Kainuulainen matka kohti mielen hyvinvointia – suuriatekoja.fi
Lokkila, K., Kemppainen, J. & Vuorinen, S. (2024). KATE- hanke koostaa mielen hyvinvoinnin ohjelman yhdessä kainuulaisten kanssa. Suuria tekoja -blogi. Kajaanin ammattikorkeakoulu.
KATE-hanke koostaa mielen hyvinvoinnin ohjelman yhdessä kainuulaisten kanssa
Lokkila, K., Kemppainen, J. & Vuorinen, S. (2025). Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelma (2025–2029). Suuria tekoja -blogi. Kajaanin ammattikorkeakoulu.
Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelma (2025–2029)
Mieli Kainuun mielenterveys ry. (N.d.). Saatavilla 30.4.2026
Etusivu – MIELI Kainuun mielenterveys ry
Kahakka, P., Kemppainen, J., Lokkila, k. & Vuorinen, S. (2026). Mielenterveysverkoston 1. tapaamisen ryhmien ryhmätyöaineiston kooste. Saatavilla 1.5.2026 KATE-hankkeen Teams-tiimi KATE-hanke, kanava: MT- ohjelman toimeenpano
Kuvaluettelo
Kuva 1. Lokkila, K. (2026). Mielenterveysverkoston työpaja [Valokuva]. Saatavilla 16.12.2025 KATE-hankkeen Teams-tiimi KATE-hanke, kanava: Viestintä ja arviointi
Kuva 2. Kahakka, P. (2026). Verkoston aloitustilaisuus Seminaarin Taidekampuksella Sami Mäenpää, Peppiina Kahakka ja Sanni Vuorinen [Valokuva]. Saatavilla 22.4.2026 KATE-hankkeen Teams-tiimi KATE-hanke, kanava: Viestintä ja arviointi