Jalkautuva turvaverkko -hanke (ESR) rakentaa siltaa jalkautuvan työn ja lastensuojelun välille vuosina 2026–2028. Hankkeen taustalla on vahvaa tutkittua tietoa monialaisesta verkostoyöstä, jota tehdään eri tasoilla, ja se vaatii yhteisövaikuttavaa tapaa toimia: monenlaisten toimijoiden osaamisten yhdistämistä, osallisuuden kokemuksen tarjoamista ja lupaa kokeilla uusia käytänteitä eri yhteisöissä (Rautaparta-Pennanen, 2025).
NUORTEN TULEVAISUUSUSKO HEIKKENEE – mitä tehdään?
Kirjoittaessani tätä blogia kuuntelin eduskunnan välikysymyskeskustelua kesäkuulta 2026. Keskustelu nuorten työttömyydestä ja heikkenevästä tulevaisuususkosta pysäytti – erityisesti kun esiin nousivat nuorten aikuisten kasvava työttömyys ja lapsiperheköyhyys. ”Tulevaisuudessa on varmaa vaan epävarma”, pohti yksi puhuja ja toinen mainitsi varhaisen tuen säästävän perheiden ja yhteiskunnan voimavaroja. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat lapsiperheiden hyvinvoinnin polarisoituneen ja ongelmien vaikeutuneen. Ei ole epäilystäkään, etteikö olisi tarvetta monialaisten palvelukokonaisuuksien kehittämistyölle. Lasten, nuorten ja perheiden palveluverkostot ovat muutospaineiden kohteena (Rautaparta-Pennanen, 2025).
Jalkautuva turvaverkko -hankkeen keskeinen vahvuus on sen käytäntölähtöisyys: kehittämistyötä ei tehdä pelkästään teoreettisella tasolla, vaan se viedään suoraan pilottialueiden (Ylivieska, Kuusamo, Liminka ja Tyrnävä) toimijoiden arkeen. Hanke toteutetaan yhteistyössä päätoteuttaja Lasten ja nuorten keskuksen, osatoteuttajien Diakonia-ammattikorkeakoulun (DIAK) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (POHDE) kanssa.
Tavoitteenamme on muuttaa satunnainen yhteistyö rakenteelliseksi toiminnaksi, jotta jalkautuva työ saadaan tukemaan vahvemmin lastensuojelua. Lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja mielenterveyttä on vahvistettava siellä, missä lapset ja nuoret ovat arkisin – varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja harrastuksissa.
SOSIAALISET INNOVAATIOT APUUN
SuomiAreena 2026 -keskusteluista jäi mieleeni erityisesti yhden panelistin kommentti: ”eilisen innovaatio on tämän päivän itsestäänselvyys”. Kommentti kiteytti hyvin sen, kuinka nopeasti yhteiskunta ja teknologia muuttuvat. Keskustelussa korostui, että monet ratkaisut, jotka vielä hetki sitten tuntuivat uusilta ja jopa mullistavilta, ovat arkipäiväistyneet yllättävän nopeasti. Tämä herätti minut pohtimaan, miten tärkeää on pysyä kehityksessä mukana ja samalla arvioida kriittisesti, millaisia vaikutuksia yhteiskunnan muutoksilla on nuorten arkeen ja hyvinvointiin.
Demos Helsinki selvitys (2022) avaa, kuinka sosiaaliset innovaatiot ovat uusia, toimivia ideoita, palveluita, malleja tai toimintatapoja, jotka ratkaisevat yhteiskunnallisia haasteita ja täyttävät sosiaalisia tarpeita tehokkaammin kuin vakiintuneet vaihtoehdot. Sosiaalisten innovaatioihin liittyvän hanketyön avulla pyritään integroimaan varhaista monialaista tukea ja palveluja lasten, nuorten perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Hankkeemme toivottu tuotos, uusi sosiaalinen innovaatio, vahvistaa nuorten turvaverkkoja ja uudistaa lastensuojelun ja jalkautuvan työn välistä yhteistyötä rakenteellisempaan suuntaan.
INNOSTUTAAN YHDESSÄ MONIALAISESTA VERKOSTOTYÖSTÄ
Jalkautuva turvaverkko -hankkeessa tarkastellaan monialaista yhteistyötä kohdepaikkakuntien verkostoissa – siis erilaisia työkäytänteitä ekosysteemin eri tasoilla. Hankkeen aikana tuodaan esille eri toimijoiden näkökulmaa nuorten hyvinvoinnin tukemisen käytäntöihin alueen matalankynnyksen/varhaisen tuen palveluissa. Tarkastelemalla monialaisen yhteistyötä useilla tasoilla kuten mikrosysteemi (välitön ympäristö), mesosysteemi (eri elämänalueiden väliset vuorovaikutukset), eksosysteemi (ulkoiset ympäristöt), makrosysteemi (laajempi konteksti), voimme hanketiiminä saada kattavan kuvan siitä, miten eri tekijät ovat vuorovaikutuksessa kohdepaikkakuntien toiminnan eri tasoilla (Rautaparta-Pennanen, 2025).
Jalkautuva turvaverkko -hankkeessa voitaisiin hyödyntää myös sosiokulttuurista teoriaa, sillä sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu silloin, kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Hankkeen kohdepaikkakuntien ekosysteemin eri tasojen arkilähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä voitaisiin tarkastella sosiaalikulttuurisen innostamisen eli animaation ja yhteisövaikuttavuustyön (Itla) viitekehyksessä, sillä Jalkautuvan turvaverkon toivotaan vahvistavan hyvinvointialueen palvelujen yhteensovittamista sekä yhteistyötä kuntien sivistystoimen, järjestöjen, seurakuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. (Rautaparta-Pennanen, 2025). Toiveena on saada mukaan kehittämistyöhön kokemusasiantuntijoita, sillä he ovat monella hyvinvointialueella kiinteä osa erilaisia kehittämisryhmien toimijoita.
YHTEISTEN KÄYTÄNTÖJEN JA INNOVAATIOIDEN NÄKYMINEN VERKOSTOTYÖSSÄ
Monialaisten verkostojen rajapinnassa tapahtuvaa yhteistyötä eri yhteisöjen kanssa on hyvä tuoda esiin verkostojen innovatiivisissa käytänteissä. Tarkoituksena olisikin esimerkiksi kuvata, miten eri toimijoiden yhteinen tavoite saavutetaan ja miten osallistumista edistetään yhteisen tiedon avulla mahdollisten digitaalisten työkalujen kokeilemisen avulla. Verkostojen käytäntöjen kehittämisessä on hyvä ottaa huomioon kaksijakoisuus: tarvitaan toimenpiteitä sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluverkoston yhteistyön parantamiseksi että paikallisen lasten, nuorten ja perheiden tuen ekosysteemin vahvistamiseksi. Hankkeen kohdepaikkakunnilla toimijoiden yhteisöissä on aina otettava huomioon paikallinen toimintakulttuuri, ja verkostotoimijoiden tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä alueen ekosysteemien kanssa lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Perheiden tämänhetkiset olosuhteet ja kriisit ovat vaatineet joustavuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistäviä uusia ratkaisuja muun muassa vanhemmuuden tukemisen arjen käytännöissä. (Rautaparta-Pennanen, 2025.)
Jalkautuva turvaverkko -hankkeen aikana on tärkeää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen koordinoinnissa keskittyä kohdealueiden vahvuuksiin. Pohdin väitöstutkimuksessani (2025) erityisesti sitä, miten ammattilaisten olisi omaksuttava perhekeskeinen lähestymistapa ja räätälöitävä toimintansa paikallisten asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen pitäisi perustua Jalkautuva turvaverkko -hankkeessa vahvasti eri alueiden toimijoiden jakamiin tietoihin ja alueen ilmiöihin. Keskiössä on luottamukseen perustuva yhteistyö, joka oli ajankohtainen aihe myös SuomiAreenan 2026 vierailevan tähtipuhujan Kanadan entisen pääministerin Justin Trudeaun puheessa. Yli hallinnon rajojen toimiminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa, sillä haasteena on yhteisen tavoitteen ja toiminnan löytäminen ja sanoittaminen alueen ilmiöihin perustuen. (Rautaparta-Pennanen, 2025.)
Uudistumiskykyä ei ole ilman ymmärrystä innovaatioiden vaikutuksesta yhteiskuntaan ja ihmisiin (Lindroos, 2025). Näinhän se on!
Lähteet
Demos Helsinki. (2022). Selvitys sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemin tilasta, tarpeista ja mahdollisuuksista Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö. https://rakennerahastot.fi/documents/91635434/113726928/Selvitys+sosiaalisten+innovaatioiden+ekosysteemin+tilasta+tarpeista+ja+mahdollisuuksista+Suomessa.pdf
Jalkautuva turvaverkko -hankkeen esittely. (2026). Lasten ja nuorten keskus ry. Saatavilla 29.6.2026 https://www.lnk.fi/jalkautuva-turvaverkko-hanke/
Lindroos, K. (2025). Innovaatioiden avulla Suomi voi jälleen uudistua. Sitra. Saatavilla 29.6.2026 https://www.sitra.fi/artikkelit/innovaatioiden-avulla-suomi-voi-jalleen-uudistua/
Rautaparta-Pennanen, K. (2025). Monialainen yhteistyö perhekeskusverkostoissa – työkäytänteet ekosysteemin eri tasoilla. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_105056
SuomiAreena 2026. [tallenteet]. Saatavilla 29.6.2026 https://www.mtv.fi/ohjelma/09d9661eb1818af91b03/suomiareena
Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen ESR+ et 5.1. (2025). Innokylä. Saatavilla 29.6.2026 https://www.innokyla.fi/fi/kokonaisuudet/turvaverkkoja-nuorten-tulevaisuuteen-esr-et-51
Kirjoitusprosessin tukena on käytetty M365 Copilot -tekoälyä ajatusten jäsentelyssä.