XR-teknologia (Extended Reality) yhdistää virtuaali-, lisä- ja sekoitetun todellisuuden yhdeksi kokemuskentäksi. Virtuaali- ja lisätty todellisuus mahdollistavat vaikeiden kokonaisuuksia turvallisen harjoittelun simuloidussa ympäristössä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan XR-teknologian tuomia mahdollisuuksia ensihoitajakoulutukseen.
Ensihoitajakoulutus KAMK:ssa
Kajaanin ammattikorkeakoulussa alkoi ensihoitajakoulutus syksyllä 2024. Ensihoitajan koulutukseen sisältyvät EQF taso 6 luokituksen laaja-alaiset sairaanhoitajan opinnot sekä ensi- ja akuuttihoidon syventävät opinnot. Ensihoitajakoulutus on laajuudeltaan 240 op ja kestää neljä vuotta. Koulutus toteutetaan Kajaanin ammattikorkeakoulussa monimuoto-opetuksena.
Ensihoitajakoulutukseen sisältyviin operatiivisen johtamisen sekä ensihoidon palvelujärjestelmän osaamiskompetensseihin kuuluu toiminta suuronnettomuuksissa. Suuronnettomuuksia käsitellään koulutuksen loppuvaiheessa opintojaksoilla Hoitotason ensihoito 2 ja 3. (Kajaanin ammattikorkeakoulu n.d.)
Keväällä 2025 käynnistyi Stevok-hanke, jonka tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveysalan osaamista Kainuun alueella. Keskeisinä kohderyhminä ovat ensihoito ja pelastustoimi. Yhtenä keinona osaamisen kehittämiseksi hankkeessa hyödynnetään digitaalisia koulutusratkaisuja, joista yhdeksi valittiin XR-teknologia.
Ensihoitajakoulutuksen sekä hankkeen yhteistyönä aloitettiin myös työelämän tarpeita palvelevan XR-simulaation suunnittelu sekä mallintaminen. Tavoitteena on luoda oppilaitoksissa sekä työelämän koulutusympäristöissä käyttökelpoinen suuronnettomuudessa toimimisen harjoittelun mahdollistava XR-sovellus. XR-sovellus kehitetään yhteistyössä Clever Simulation Entertainment:n kanssa.
Suuronnettomuuskoulutus
Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jonka hoitamiseen terveydenhuollon tai pelastustoimen normaalit päivittäiset voimavarat eivät riitä (Castrén ym., 2015; Kuisma ym., 2022, 811). Toisin sanoen autettavia on enemmän kuin auttajia. Tällaisia onnettomuuksia ovat olleet esimerkiksi bussiturma Kuopiossa vuonna 2018 (Yle 2018) sekä Konginkankaan liikenneonnettomuus vuonna 2004 (Yle 2024). Ensihoitopalvelun näkökulmasta suuronnettomuuden hoitamisen vaiheet on jaettu hälyttämiseen, primaariluokitteluun, ensihoitoon, sekundaariluokitteluun ja kuljetukseen (Kuisma ym., 2022, 811). Primaariluokittelussa pyritään tunnistamaan henkeä pelastavia toimenpiteitä tarvitsevat potilaat sekä kategorisoimaan onnettomuuteen altistuneet kiireellisyysluokkiin (Thompson, 2023; Davidson ym., 2025). Onnettomuuteen altistuneiden potilaiden selviytymisen kannalta henkeä pelastavien toimenpiteiden, kuten ulkoisen verenvuodon tyrehdyttämisen ja hengitystien avaamisen, mahdollisimman varhainen toteuttaminen on keskeistä. Primaariluokitteluun on kehitetty erilaisia työkaluja, jotka ohjaavat hoidon kiireellisyyden määrittämiseen ja henkeä pelastavien toimenpiteiden tekemiseen. (Vassallo ym., 2024; Davidson ym., 2025). Suomessa yleisimmät luokittelumallit ovat START ja TST (Kuisma ym., 2022, 821; Eerola & Riikonen 2025).
Kuva 1. TST-luokittelu (Eerola & Riikonen, 2025) ja START-luokittelu (Ekman, 2019).
Suuronnettomuudet ovat ennakoimattomia ja kompleksisia tapahtumia, joihin varautumisen kannalta harjoittelu on perustavanlaatuista. Tavallisesti suuronnettomuuskoulutukset pitävät sisällään teorialuentoja, potilasluokittelun tietotestejä, nukeilla ja potilaskuvauksilla tapahtuvia harjoitteita sekä suuronnettomuussimulaation. (Mills ym., 2020). Yleisesti suuronnettomuussimulaatioissa potilaat on mallinnettu näytellyillä potilailla tai simulaationukeilla (Del Carmen Cardós-Alonso ym., 2024). Viime vuosien aikana laajennetun todellisuuden (XR) teknologiaa on hyödynnetty harjoiteltaessa primaariluokittelua suuronnettomuudessa (Mills ym., 2020). XR-teknologialla on päästy primaariluokittelun osalta yhtä hyviin oppimisen lopputuloksiin kuin simuloiduissa harjoituksissa (Tin ym., 2021; Luigi Ingrassia ym., 2025). XR-ympäristössä tehty triageharjoittelu on myös koettu simulaationukeilla tehtyjä harjoituksia tehokkaammaksi oppimistavaksi (Thompson, 2023). XR-ympäristön on koettu mahdollistavan harjoittelun tilanteita varten, joita olisi vaikea tai mahdoton toteuttaa todellisessa ympäristössä (Cohen ym., 2013).
Kuva 2. Kehitteillä oleva XR harjoitusympäristö.
XR ympäristön käyttäjäkokemukset
Triageharjoituksessa harjoitellaan liikenneonnettomuudessa loukkaantuneiden potilaiden luokittelua. Lopulliseen peliin on tulossa noin 15 standardoitua potilasta. Oppimisympäristö on suunniteltu siten, että käyttäjä liikkuu ympäristössä kävellen. Mikäli riittävän tilavaa ympäristöä ei ole tarjolla, ympäristössä voi liikkua myös käsiohjauksella. Tällä hetkellä käytössä oleva triagemalli on TST. TST protokollaan päädyttiin, koska sitä pidettiin oppimisympäristön kehittämisen kannalta soveltuvampana kuin START triagea. Oppimisympäristöä testattiin keväällä 2026 Ensihoitajaopiskelijapäivillä (26.3-27.3.2026) Kuopiossa sekä FinnEM-messulla (16.4-17.4.2026) Lappeenrannassa. FinnEM messuilla käyttäjäkokemuksia kartoitettiin kyselylomakkeella.
Kyselyn pohjana käytettiin Cohen ym. (2013) mittaria. Kyselyssä oli 12 Likert-asteikollista (5-portaista) kysymystä sekä yksi avoin kysymys, jossa pyydettiin vapaata palautetta. Likert asteikko muodostui seuraavasti: 1 = täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä. Kysymyksillä kerättiin tietoa neljästä aihepiiristä: 1) kokemus luodusta harjoitusympäristöstä (audiovisuaalisuus), 2) kokemus ympäristön toimivuudesta (käyttöliittymä, toiminnot), 3) oppimiskokemus ja 4) yleinen palaute. Taustatietoina kysyttiin ikä, ensihoidon työkokemus sekä tämänhetkinen tehtävänimike.
Kyselyyn vastasi yhteensä 37 henkilöä. Vastaajien keski-ikä oli 33 vuotta ja työkokemuksen keskiarvo lähes kuusi vuotta (taulukko 1). FinnEM-messuilla yli puolet vastaajista toimi ensihoidon operatiivisessa toiminnassa (taulukko 2).
Taulukko 1. Vastaajien ikä ja työkokemus.
| minimiarvo | maksimiarvo | keskiarvo | mediaani | |
| Ikä | ||||
| n = 37 | 22,0 | 58,0 | 33,4 | 32,0 |
| Ensihoidon työkokemus täysinä vuosina | ||||
| n = 36 | 0,0 | 38,0 | 5,8 | 4,0 |
Taulukko 2. Vastaajien ammatti/tehtävänimike.
| n = 37 | ||
| n | % | |
| Ensihoitajaopiskelija | 6 | 16,2 |
| Perustason ensihoitaja | 4 | 10,8 |
| Hoitotason ensihoitaja | 16 | 43,3 |
| Ensihoidon kenttäjohtaja | 1 | 2,7 |
| Ensihoidon esihenkilö | 0 | 0,0 |
| Lääkäri | 3 | 8,1 |
| Koulutustehtävät (oppilaitos) | 0 | 0,0 |
| Koulutustehtävät (ensihoidon organisaatio) | 1 | 2,7 |
| En toimi ensihoidossa | 6 | 16,2 |
Vastausten perusteella kokemukset harjoitusympäristöstä olivat pääosin hyviä. Valtaosa FinnEM-messujen vastaajista koki XR-ympäristön tukevan triagen tekemistä oikeassa tilanteessa. Vastaajien kokemukset vammalöydösten uskottavuudesta olivat huonoimmat. (Taulukko 3).
Taulukko 3. Kokemukset harjoitusympäristöstä.
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | Keskiarvo | Mediaani | |
| XR ympäristö tuki triagen tekemistä oikeassa tilanteessa. | |||||||
| n = 37 | 0,0% | 0,0% | 5,4% | 56,8% | 37,8% | 4,3 | 4,0 |
| Liikenneonnettomuuspaikka vastasi mielestäni todellista tilannetta | |||||||
| n = 37 | 0,0% | 5,4% | 8,1% | 37,8% | 48,7% | 4,3 | 4,0 |
| Potilaiden vammalöydökset olivat uskottavia. | |||||||
| n = 37 | 0,0% | 10,8% | 29,7% | 51,4% | 8,1% | 3,6 | 4,0 |
FinnEM-messujen kyselyyn vastanneista valtaosa koki toiminnan XR ympäristössä sekä eri työkalujen ja toimintojen käyttämisen helpoksi. Iso osa vastaajista myös koki harjoitusympäristön tarjonneen riittävästi tietoa eri potilaista. (Taulukko 4).
Taulukko 4. Kokemukset ympäristön toimivuudesta.
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | Keskiarvo | Mediaani | |
| Toimiminen XR-ympäristössä oli helppoa | |||||||
| n = 37 | 0,0% | 10,8% | 29,7% | 51,4% | 8,1% | 3,6 | 4,0 |
| Eri työkalujen ja toimintojen käyttäminen XR-ympäristössä oli helposti opittavissa | |||||||
| n = 37 | 0,0% | 8,1% | 32,4% | 35,2% | 24,3% | 3,8 | 4,0 |
| XR-ympäristö tarjosi riittävästi tietoa eri potilaista | |||||||
| n = 37 | 0,0% | 10,8% | 35,1% | 51,4% | 2,7% | 3,5 | 4,0 |
XR-ympäristön hyödyllisyys koulutusmenetelmänä koettiin hyväksi. Suurin osa vastaajista koki harjoittelevansa tilanteita varten, joita työelämässä tulee harvoin vastaan. Samoin valtaosa vastaajista koki XR-ympäristön mahdollistavan harjoittelun ympäristössä, joka olisi hankala toteuttaa tosielämässä (taulukko 5). FinnEM-kyselyn tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että vastaajista kuusi (6) ei toiminut ensihoidossa (taulukko 2).
Taulukko 5. Oppimiskokemukset.
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | Keskiarvo | Mediaani | |
| XR ympäristö on hyödyllinen koulutusmenetelmä | |||||||
| n = 37 | 0,0% | 0,0% | 2,7% | 16,2% | 81,1% | 4,8 | 5,0 |
| Harjoittelin tilanteita varten, joita uskon kohtaavani harvoin ensihoidon työharjoitteluissa ja/tai työelämässä. | |||||||
| n = 37 | 8,1% | 5,4% | 16,2% | 21,6% | 48,7% | 4,0 | 4,0 |
| XR mahdollistaa harjoittelun ympäristöissä, joita on vaikea tai mahdoton toteuttaa tosielämässä. | |||||||
| n = 37 | 0,0% | 8,1% | 8,1% | 13,5% | 70,3% | 4,5 | 5,0 |
Yleisen palautteen perusteella vastaajat pitivät XR-harjoituksesta. Valtaosa vastaajista haluaisi osallistua harjoitukseen uudelleen ja suosittelisi harjoitusta vertaisilleen (taulukko 6).
Taulukko 6. Yleinen palaute.
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | Keskiarvo | Mediaani | |
| Pidin XR harjoituksesta. | |||||||
| n = 37 | 0,0% | 0,0% | 5,4% | 10,8% | 83,8% | 4,8 | 5,0 |
| Haluaisin osallistua vastaavaan harjoitukseen uudelleen. | |||||||
| n = 37 | 2,7% | 0,0% | 5,4% | 16,2% | 75,7% | 4,6 | 5,0 |
| Suosittelisin tätä harjoitusta vertaisilleni. | |||||||
| n = 37 | 0,0% | 0,0% | 0,0% | 18,9% | 81,1% | 4,8 | 5,0 |
FinnEM-messuilla vapaata palautetta antoi 10 henkilöä. Palautteen perusteella harjoitusympäristö koettiin moderniksi, immersiiviseksi ja visuaalisesti hyväksi. Yksittäisen vastaajan mukaan harjoitusympäristöllä on käyttöpotentiaalia myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Harjoitusympäristössä käytetty TST-triage koettiin haastavaksi, koska testaaja oli tottunut käyttämään START-triagea. Yksi vastaaja koki, ettei ollut saanut hyödynnettyä kaikkia käyttöliittymän ominaisuuksia potilaiden tutkimisessa. Suullisen palautteen perusteella muutama testaaja koki huimausta.
Stevok on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama KAMK:n koordinoima hanke, jonka toiminta-aika on 1.3.2025-31.12.2027.
Lähteet
Castrén, M., Ekman, S., Ruuska, R., & Silfvast, T. (2015). Suuronnettomuusopas. Duodecim.
Cohen D., Sevdalis N., Taylor D., Kerr K., Heys M., Willett K., Batrick N., Darzi A. (2013) Emergency preparedness in the 21st century: training and preparation modules in virtual environments. Resuscitation.
Davidson, L., Vassallo, J., Cowburn, P., Bull, D., Moran, C. and Carter, H. (2025), Evaluating ten second triage: a novel multi-agency prehospital triage tool for major incidents. Journal of contingencies and crisis management.
Del Carmen Cardós-Alonso M., Otero-Varela L., Redondo M., Uzuriaga M., González M., Vazquez T., Blanco A., Espinosa S., Cintora-Sanz A.M.. Extended reality training for mass casualty incidents: a systematic review on effectiveness and experience of medical first responders. International journal of emergency medicine.
Eerola J., Riikonen S. (2025). Ten second triage tuli Suomeen. Pelastustieto. Saatavilla 1.6.2026 Ten Second Triage tuli Suomeen – Pelastustieto
Ekman S. (2019). Suuronnettomuus. Finnanest. Saatavilla 1.6.2026 ekman_suuronnettomuus.pdf
Kajaanin ammattikorkeakoulus. (N.d.). Ensihoitajakoulutus. Saatavilla 1.6.2026 Ensihoitajakoulutus (SEHM24S) | Opinto-opas, KAMK
Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K., Puolakka, T., Alakare, J., . . . Sinivuori, E. (2022). Ensihoito. Sanoma Pro Oy.
Luigi Ingrassia P., Ragazzoni L., Carenzo L., Colombo D., Ripoll Gallardo A., Della Corte F. (2025). Virtual reality and live simulation: a comparison between two simulation tools for assessing mass casualty triage skills. European journal of emergency medicine.
Mills B., Dykstra P., Hansen S., Miles A., Rankin T., Hopper L., Brook L., Bartlett D. (2020). Virtual reality triage training can provide comparable simulation efficacy for paramedicine students compared to live simulation-based scenarios. Prehospital emergency care.
Tin D., Hertelendy A.J., Ciottone G.R. (2021) Disaster medicine training: The case for virtual reality. American journal of emergency medicine.
Thompson, S. (2023). Mass casualty triage: using virtual reality in hazardous area response teams training. Journal of paramedic practice.
Yle (2018). Bussi syöksyi sillalta rautatielle Viitostiellä Kuopiossa, kyydissä eläkeläisiä, poliisi vahvistaa neljän kuolleen. Saatavilla 1.6.2026 Bussi syöksyi sillalta rautatielle Viitostiellä Kuopiossa, kyydissä eläkeläisiä, poliisi vahvistaa neljän kuolleen | Yle
Yle (2019) Onnettomuus, joka ei unohdu. Saatavilla 1.6.2026 Bussiin vyöryneet paperirullat murskasivat monta nuorta elämää – 15 vuotta sitten arki muuttui perheissä ja liikenteessä peruuttamattomasti | Yle
Vassallo J., Cowburn P., Park J.E., Bull D., Harris S., Moran C.G. & Smith J.E. (2024). Ten second triage: A novel and pragmatic approach to major incident triage. Trauma.