Kajaanin ammattikorkeakoulun koordinoiman ja Euroopan unionin osarahoittaman KATE – Kainuuseen terveyttä ja mielen hyvinvointia -hankkeen toimeksiannosta toteutetussa YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin Pop up -luontotaideretken toimintamalli sekä sen pysyvä sovellus Sotkamon Syntiniemeen lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi. Toimintamalli yhdistää luonnon, liikkeen, kulttuurin, yhdessäolon ja kestävyyden ulottuvuudet kokonaisuudeksi, jota voidaan hyödyntää perheissä, lapsiryhmissä, kolmannen sektorin toiminnassa sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelmasta käytännön toimintaan
KATE-hankkeessa koostetussa Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelmassa (2025–2029) määritellään tavoitteet ja painopisteet kainuulaisten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Opinnäytetyössä painottui erityisesti lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen ohjelman painopisteessä luonto, liikunta ja kulttuuri. (Kemppainen, Lokkila & Vuorinen 2025; Lokkila 2026.)
Luonto tarjoaa tutkitusti hyvinvointia vahvistavan ympäristön. Se voi vähentää stressiä, tukea mielenterveyttä ja pitkällä aikavälillä myös vähentää terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. (Tyrväinen ym. 2024). Luonnossa liikkuminen voi laskea sykettä ja verenpainetta, vahvistaa unen laatua, lisätä psyykkistä hyvinvointia sekä tukea rentoutumisen, virkistäytymisen ja elpymisen kokemuksia (UKK-instituutti 2024). Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat yhteydessä luontojärjestelmien tasapainoon ja ihmisen suhteeseen ympäristöönsä. Tätä ihmisen ja luonnon välistä keskinäisen riippuvuuden systeemistä tarkastelua kutsutaan planetaariseksi terveydeksi. (Grotenfelt-Enegren, Holmström & Laisi 2023.)
Myös taiteella ja kulttuurilla on tutkitusti yhteys hyvinvointiin. Tutkimusnäytön perusteella taidetta voidaan hyödyntää terveyden edistämisessä sekä mielenterveyden häiriöiden ehkäisyssä, hoidossa ja hallinnassa. (Fancourt & Finn 2019.) Lisäksi taide ja kulttuuri voivat vahvistaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä, sosiaalisia suhteita sekä ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä koettua elämänlaatua (Koivisto & Tähti 2024; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2025).
Käyttäjät kehittämisen keskiössä
Luontotaideretken käyttäjälähtöistä kehittämistä ohjasi Stanford d.schoolin viisivaiheinen muotoiluajattelun prosessi. Prosessin eri vaiheisiin palataan ja ratkaisuja kehitetään sekä tarkennetaan tarvittaessa aina uudelleen käyttäjien tarpeista käsin. (Doorley, Holcomb, Klebahn, Segovia & Utley 2018.)
Opinnäytetyön alussa aineistoa kerättiin lapsiperheiltä muotoiluluotaimella sekä työpajan avulla. Kuvassa 1 on työpajassa lapsen piirtämä kuva hänestä ja hänen läheisestä aikuisestaan kesäisessä metsässä yhteisen mukavan tekemisen äärellä. Muotoiluluotain on itsedokumentointiin perustuva menetelmä, jonka avulla kerätään tietoa käyttäjien arjesta, kokemuksista ja ajatuksista (Mattelmäki 2006). Luontotaideretken tulevilta sidosryhmien asiantuntijoilta kerättiin tietoa sähköisellä kyselylomakkeella. Mukana oli terveydenhuollon ammattilaisia Kajaanin aikuisten mielenterveys- ja päihdeyksiköstä sekä Kainuun lastenpsykiatrian palveluyksiköstä, Kainuun kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattoreita, esi- ja alkuopetuksen opettajia sekä viestinnän asiantuntijoita. (Lokkila 2026.)
Kuva 1 Lapsen piirustus lapsiperheiden työpajassa keväällä 2025 (Lokkila 2025).
Saadun aineiston perusteella luontotaideretken keskeisiksi periaatteiksi määriteltiin saavutettavuus, turvallisuus, esteettömyys, helppokulkuisuus, vaivattomuus, kustannustehokkuus, ekologisuus ja tehtäväohjeiden selkeys ja kattavuus. Sisällöllisesti retki jäsentyi neljään kokonaisuuteen: leikki ja liikkuminen, luovuus ja mielikuvitus, tutkiminen ja oppiminen sekä läheisyys ja rauhoittuminen. Näiden pohjalta ideoiduista tehtävistä valittiin tehtävät retken koeversion laadintaa ja jatkokehittämistä varten yhteistyössä KATE-hanketiimin kanssa. (Lokkila 2026.)
Pop up -luontotaideretkeä testattiin Kainuun kunnissa KATE-hankkeen järjestämien kuntatapahtumien yhteydessä sekä erikseen yhdellä muotoiluluotaimeen osallistuneella lapsiperheellä. Kevään 2025 aikana kuntatapahtumissa toteutettuun testaukseen osallistui 238 henkilöä. Retki sai myönteisen vastaanoton. Retkeä kuvailtiin innostavaksi, monipuoliseksi, selkeäksi ja helposti sovellettavaksi, ja sen joustavuus sekä tehtävien valinnanvapaus koettiin vahvuuksiksi. Erityisesti pienet ryhmät tai riittävä aikuisten määrä edistävät onnistunutta retkeä. Palautteen perusteella suomea toisena kielenä opiskelevien lasten osallistumista voidaan vahvistaa käymällä ohjeet, ja kuvitus voisi tukea ohjeiden ymmärtämistä. Kokonaisuutena retki koettiin sellaiseksi, jonka voi ja haluaa toteuttaa uudelleen. Tehtävien kirjoitusasua viimeisteltiin, mutta sisältöön ei ollut tarpeen tehdä muutoksia. Syksyllä 2025 KATE-hankkeen kuntatapahtumissa valmiille Pop up -luontotaideretkelle osallistui yhteensä 98 kävijää. (Lokkila 2026.)
Millainen Pop up -luontotaideretki on käytännössä?
Pop up -luontotaideretki on joustava ja helposti sovellettava kokonaisuus, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisiä kokemuksia luonnossa kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen. Luonto toimii retkellä oppimisympäristönä sekä tunnetaitojen, läheisyyden ja luovan toiminnan tilana. Retken tehtävät vahvistavat luontoyhteyttä, jolla on yhteys myös planetaariseen terveyteen. (Lokkila 2026.) Luontoyhteys voi lisätä osallisuuden kokemusta johonkin itseä suurempaan kokonaisuuteen ja samalla vähentää yksinäisyyden ja ahdistuksen tunteita sekä vahvistaa luonnon arvostusta ja ympäristövastuullisuutta (Grotenfelt-Enegren 2025).
Retken 15 tehtävää on suunnattu erityisesti noin 3–8-vuotiaille lapsille toteutettavaksi yhdessä aikuisten kanssa. Retki voidaan toteuttaa omatoimisesti lähes missä tahansa turvallisessa luontoympäristössä, kuten lähimetsässä, puistossa tai omassa pihapiirissä. Se ei vaadi valmiita rakenteita, välineitä eikä erillistä ohjaajaa. (Lokkila 2026.)
Retken tehtävissä yhdistyvät tarinallisuus, leikki, luova ilmaisu ja suomalainen luontokulttuuri. Esimerkiksi Taikaluonnon naamiaiset -tehtävässä havainnoidaan ja sanoitetaan vuodenaikoihin liittyviä ilmiöitä. Taikaluonnon kiitospysäkki puolestaan kutsuu rauhoittumaan ja kuuntelemaan luonnon ääniä. Taide ja kulttuuri näkyvät tehtävissä myös esimerkiksi maahan koottavina taideteoksina, josta esimerkki kuvassa 2, sekä luontokokemuksen jakamisena ja sanoittamisena. Luontokuvien taidegalleria -tehtävässä luonnosta etsitään kiinnostava tai kaunis kohde, josta “otetaan valokuva” sormikehyksen avulla. Näin luontoa tarkastellaan myös esteettisenä ja taiteellisena kokemuksena. (Lokkila 2026.)
Kuva 2 Pop up -luontotaideretken 14. tehtävässä toteutettu kehystetty taideteos taikametsän asukista keväällä 2025 (Vuorinen 2025).
Retki suunniteltiin niin, että sen toteutuksessa painottuvat luonnon arvostaminen, vastuullinen toiminta ja jokaisenoikeuksien huomioiminen. Samalla se vahvistaa käsitystä luonnosta yhteisenä ja jaettuna ympäristönä. Esimerkiksi tehtävä Taikaluonnon viisaat tarvitsevat apua ohjaa pohtimaan, mikä luonnossa tuottaa iloa ja mikä voi herättää huolta ihmisten ja eläinten näkökulmasta. Taikaluonnon matematiikkaa -tehtävässä tarkastellaan luonnon yksityiskohtia laskemisen kautta ja kannustetaan läheisyyteen viiden halauksen kautta. Liikkumista tuodaan mukaan esimerkiksi tehtävässä, jossa leikitään hassutellen hippaa. (Lokkila 2026.)
Retkikokonaisuudesta voidaan valita tilanteeseen sopivimmat osiot, ja tehtäviä voidaan yhdistellä, lyhentää tai muokata osallistujien iän, ryhmän koon, vuodenajan ja ympäristön mukaan. Myös tehtävien toteutusjärjestys on vapaavalintainen. Lapsen mukana olevan aikuisen vastuulla on valita turvallinen ja toimintaan sopiva luontokohde sekä huolehtia siitä, että retki toteutetaan ympäristöä kunnioittaen. Retki mukautuu erilaisiin arjen tilanteisiin ja on toteutettavissa joustavasti osana perheiden, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa. (Lokkila 2026.)
Luontotaideretki juurtui pysyvästi Sotkamon Syntiniemeen
Planetaariseen terveyteen keskittyvä PLATE-hankekokonaisuus (3 osahanketta) toteutti Sotkamon Syntiniemeen saavutettavan ja esteettömän luontovirkistysalueen. Alueen yhdeksään opastetauluun kehitettiin pysyvä luontotaideretki yhteistyössä PLATE-hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Retken suunnittelussa hyödynnettiin Pop up -luontotaideretken tehtäväsisältöjä sekä huomioitiin alueen arvokas perinnebiotooppi ja siellä laiduntavat lampaat. (Lokkila 2026.) Opasteet sisältävät tietoa myös alueen luonnosta, monimuotoisuuden hoidosta ja luonnon terveysvaikutuksista (Sotkamon kunta n.d.). Kuvassa 3 on esitetty alueella sijaitseva opastekyltti. Kesäkuussa 2026 KATE-hanke osallistui Syntiniemen avajaistapahtumaan ohjaamalla lapsia ja aikuisia luontotaideretkelle sekä kertomalla kävijöille retken kehittämisprosessista.
Kuva 3 Opastekyltti Sotkamon Syntiniemen luontovirkistysalueella (Lokkila 2025).
Luonto kutsuu yhteisiin hetkiin
Pop up -luontotaideretki on konkreettinen esimerkki siitä, miten hankkeessa voidaan kehittää opiskelijayhteistyössä arkeen juurtuvia hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. Luontotaideretki muistuttaa, että hyvinvointia voidaan vahvistaa usein pienillä teoilla yhdessä toisten kanssa. Ehkä Pop up -luontotaideretki tarjoaa myös teille uuden tavan löytää yhteisiä hetkiä lähiluonnossa tai Sotkamon Syntiniemessä.
Opinnäytetyö toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulussa koulutuksessa Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä. Retken tehtävät löytyvät Theseuksesta opinnäytetyön liitteistä osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604126156.
Lähteet
Doorley, S., Holcomb, S., Klebahn, P., Segovia, K. & Utley, J. (2018). Design Thinking Bootleg. Stanford d.school. Saatavilla 20.5.2026 https://dschool.sfo3.digitaloceanspaces.com/documents/dschool_bootleg_deck_2018_final_sm2-6.pdf
Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health Evidence Network synthesis report, 67. WHO Regional Office for Europe. Saatavilla 14.5.2026 https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289054553
Grotenfelt-Enegren, M. (2025). Planetaarinen terveys yksilön näkökulmasta. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. Saatavilla 13.5.2026 https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01417
Grotenfelt-Enegren, M., Holmström, C. & Laisi, J. (2023). Planetaarinen terveys toimii siltana ihmisen terveyden ja kestävyyden edistämisen välillä. Duodecim, 139(10), 835–842. Saatavilla 13.5.2026 https://www.duodecimlehti.fi/duo17695
Kemppainen, J., Lokkila, K. & Vuorinen, S. (2025). Kuulkaa mielemme kuiskintaa: Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelman (2025–2029) valmistelu. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä B 193 / 2025.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7522-53
Koivisto, T.-A. & Tähti, T. (2024). Taide ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Suomen Lääkärilehti, 79, e42185. Saatavilla 14.5.2026 https://www.laakarilehti.fi/e42185
Lokkila, K. (2026). Luonnon taikaa ja yhteistä aikaa — lasten ja aikuisten yhteinen osallistava Pop up -luontotaideretki: toimintamallin kehittäminen muotoiluajattelun prosessilla. YAMK-opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604126156
Mattelmäki, T. (2006). Design probes. Väitöskirja. Publication series of the University of Art and Design Helsinki A 69/2006. University of Art and Design Helsinki http://urn.fi/URN:ISBN:951-558-212-1
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2025). Politiikka-analyysi: Kulttuurihyvinvointi vakiinnuttaa asemaansa osana hyvinvointipolitiikkaa. Valtioneuvosto. Saatavilla 14.5.2026 https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/politiikka-analyysi-kulttuurihyvinvointi-vakiinnuttaa-asemaansa-osana-hyvinvointipolitiikkaa
Sotkamon kunta. (N.d.). Syntiniemen esteetön luontovirkistysalue. Saatavilla 9.6.2026 https://www.sotkamo.fi/vapaa-aika-ja liikunta/liikuntapalvelut/liikuntapaikat/syntiniemen-esteeton-luontovirkistysalue/
Tyrväinen, L., Halonen, J. I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, A.-R., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. (2024). Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Luonnonvarakeskus. Saatavilla 13.5.2026 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-963-5
UKK-instituutti. (2024). Luontoliikunta – liiku metsässä ja poluilla. Saatavilla 13.5.2026 https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-ymparistot/luontoliikunta-liiku-metsassa-ja-poluilla/
Kuvaluettelo:
Kuva 1. Lokkila, K. (2025). Lapsen piirustus lapsiperheiden työpajassa keväällä 2025. Saatavilla KATE-hankkeen Teams-tiimi KATE-hanke, kanava: Viestintä ja arviointi
Kuva 2. Vuorinen, S. (2025). Pop up -luontotaideretken 14. tehtävässä toteutettu kehystetty taideteos taikametsän asukista keväällä 2025. Saatavilla KATE-hankkeen Teams-tiimi KATE-hanke, kanava: Viestintä ja arviointi
Kuva 3. Lokkila, K. (2025). Opastekyltti Sotkamon Syntiniemen luontovirkistysalueella. Saatavilla KATE-hankkeen Teams-tiimi KATE-hanke, kanava: Viestintä ja arviointi