Nuorten siirtymä toiselta asteelta korkea-asteelle ei ole aina suoraviivaista, vaan siihen liittyy epävarmuutta, viiveitä ja kuormitusta. Opintoseteli vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla nuorelle mahdollisuuden tutustua korkea-asteen opintoihin matalalla kynnyksellä maksuttomien avoimen opintojen kautta. Jotta opintoseteli voi aidosti vahvistaa nuoren toimijuutta ja tukea koulutusvalintoja, tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja selkeää ohjausta useiden toimijoiden kesken.
Suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeinen tavoite on lisätä korkeakoulutettujen määrää ja sujuvoittaa nuorten siirtymää toiselta asteelta korkea-asteelle. Tavoite on kirjattu valtakunnallisiin koulutuspoliittisiin linjauksiin, joiden mukaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden tulisi nousta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (Valtioneuvosto, 2023). Samanaikaisesti tilastot ja tutkimukset osoittavat, että nuorten koulutuspolut eivät useinkaan etene suoraviivaisesti, vaan siirtymävaiheisiin liittyy viiveitä, epävarmuutta ja kuormitusta (Tilastokeskus, 2023; Laine & Happonen, 2026).
Siirtymä toiselta asteelta korkea-asteelle on nuoren elämässä merkittävä vaihe. Elämänkulun näkökulmasta sitä voidaan tarkastella välitilana, jossa aiemmat roolit ja rakenteet eivät enää sellaisenaan kanna, mutta uusi suunta ei ole vielä hahmottunut (Vanhalakka-Ruoho, 2014). Nuori joutuu samanaikaisesti tekemään koulutuksellisia, ammatillisia ja itsenäistymiseen liittyviä ratkaisuja, ja erityisesti välivuosi näyttäytyy usein tällaisena siirtymätilana ennen uuden suunnan löytymistä (Juntunen, 2020).
Tutkimusten mukaan viivästynyt siirtymä tai välivuosi voi joko vahvistaa nuoren voimavaroja tai lisätä kuormitusta (Waltzer ym., 2022). Opiskelupaikan puuttuminen saattaa heikentää luottamusta omiin kykyihin ja lisätä ulkopuolisuuden kokemuksia, etenkin jos nuori jää ilman riittävää tukea ja ohjausta. Nuorisobarometrien mukaan paineet kohdistuvat erityisesti koulutukseen ja työllistymiseen, ja suuri osa nuorista kokee ne ahdistavina (Laine & Happonen, 2026).
Tässä kokonaisuudessa opintoseteliuudistus tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden tukea nuoria siirtymävaiheessa madaltamalla kynnystä tutustua korkea-asteen opintoihin ja tarjoamalla ohjattua, maksutonta opiskelua välivuoden tai siirtymäjakson aikana (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026). Samalla uudistus haastaa koulutuksen järjestäjät ja ohjaustoimijat pohtimaan, miten siirtymävaiheeseen voidaan vastata niin, että nuoren kuormitus vähenee ja toimijuus vahvistuu.
Opintoseteli – kenelle ja mihin tarkoitukseen?
Opintoseteli on suunnattu alle 29‑vuotiaille nuorille, jotka ovat suorittaneet ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa 1.12.2025 jälkeen ja hakeneet korkeakouluun, mutta eivät ole saaneet tai ottaneet vastaan opiskelupaikkaa. Setelin avulla nuori voi suorittaa maksutta enintään 30 opintopistettä avoimen korkeakoulun tai yliopiston opintoja kahden vuoden aikana. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026).
Valtakunnallinen opintojaksotarjonta julkaistaan opin.fi-alustalla, josta suorittajat ohjataan korkeakoulujen ja yliopistojen sivuille ilmoittautumaan ja maksamaan opinnot setelillä. Opintosetelin keskeinen tarkoitus on mahdollistaa kokeileminen ja tutustuminen, jolloin nuori voi saada konkreettista kokemusta korkea-asteen opinnoista ennen lopullisten koulutusvalintojen tekemistä. Toisaalta se voi myös tarjota reitin, jolla nuori voi edistää tavoitteena olevan tutkinnon suorittamista välivuoden aikana. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että opintosetelin käyttäminen edellyttää nuorelta aktiivista roolia. Monikanavaisessa palveluympäristössä toimiminen, opintojen suunnitteleminen ja itsenäinen verkko-opiskelu vaativat valmiuksia juuri toiselta asteelta valmistuneelta nuorelta.
Ohjauksen kenttä siirtymävaiheessa
Nuorten ohjaus siirtymävaiheessa rakentuu laajassa ja monitoimijaisessa kentässä. Toisen asteen oppilaitosten jälkiohjaus, korkeakoulut, Ohjaamot, työllisyyspalvelut ja etsivä nuorisotyö tarjoavat tukea koulutus- ja uravalintoihin (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025). Ohjauksen lähtökohtana on nuoren toimijuuden vahvistaminen: nuorta ei ohjata valmiisiin ratkaisuihin, vaan häntä tuetaan hahmottamaan omia tavoitteitaan, resurssejaan ja vaihtoehtojaan luottamuksellisessa ja dialogisessa vuorovaikutuksessa (Vehviläinen, 2014; Svinhufvud, 2024).
Opintoseteliopiskelijan ohjaus voidaan jäsentää kolmeen vaiheeseen: opintoihin hakeutumiseen, opintojen suorittamiseen sekä tutkintokoulutukseen hakeutumiseen. Hakeutumisvaiheessa korostuvat opintotarjonnan hahmottaminen, sopivien opintojen valinta ja järjestelmiin liittyvä neuvonta. Opintojen suorittamisvaiheessa painottuvat itseohjautuvuuden ja opintojen etenemisen tukeminen, ja siirtymässä tutkintokoulutukseen ohjaus kohdistuu erityisesti jatko-opintoihin hakeutumiseen ja vaihtoehtoisiin hakureitteihin. Ohjaus toteutuu laajassa verkostossa ja käytettyjen ohjauspalvelujen määrä vaihtelee yksilöllisesti, sillä suurin osa palveluista perustuu vapaaehtoisuuteen.
Kuvio 1 havainnollistaa opintoseteliopiskelijan ohjauksen kokonaisuutta ja niitä ohjauspalveluja, joiden piirissä nuori siirtymävaiheen aikana toimii. Kuviossa on kuvattu erityisesti Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintaympäristöä mukaillen, miten ohjaus jakautuu eri toimijoille siirtymävaiheen eri vaiheissa. Opintoseteliopiskelijan hakeutumisvaiheessa ohjaus opintojen valintaan toteutuu Kajaanin ammattikorkeakoulussa jatkuvan oppimisen ohjauspalveluissa, joissa yksilöohjausta tarjotaan sekä verkossa että paikan päällä Kajaanissa. Ammatilliselta toiselta asteelta ja lukiokoulutuksesta valmistuneilla on lisäksi mahdollisuus saada ohjausta vuoden ajan valmistumisen jälkeen. Ohjaamot tarjoavat kohderyhmälle laaja-alaista ja matalan kynnyksen ohjausta eri elämäntilanteisiin. Mikäli opintoseteliä käyttävä nuori on työllisyyspalveluiden asiakas, ohjaukseen liittyy myös velvoittavia elementtejä. Tällöin opintojen aikataulutus ja laajuus tulee huomioida erityisen huolellisesti opintoja suunniteltaessa.
Kuvio 1: Opintoseteliohjauksen palveluita Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintaympäristössä
Yhteistyö ratkaisevassa roolissa
Parhaimmillaan opintoseteli toimii sillanrakentajana toisen asteen ja korkea-asteen välillä: se vähentää nuorten kuormitusta, lisää ymmärrystä koulutusvaihtoehdoista ja vahvistaa luottamusta omaan koulutuspolkuun. Tämä ei kuitenkaan synny yksittäisen korkeakoulun, yliopiston tai ohjauspalvelun varassa, vaan edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Korkeakoulujen, toisen asteen opinto-ohjauksen, Ohjaamoiden ja työllisyyspalveluiden välinen vuoropuhelu on keskeistä, jotta tieto opintosetelistä ja sen mahdollisuuksista tavoittaa nuoret ajoissa ja muodostaa heille selkeän kokonaiskuvan. Ilman koordinaatiota riskinä on, että nuori joutuu seikkailemaan hajanaisessa opintotarjonnassa ja erilaisten järjestelmien viidakossa.
Uudistus etenee nopealla aikataululla ja sisältää vielä epävarmuuksia. Lakimuutoksen edellyttämät lait olisi tarkoitettu tulla voimaan 1.8.2026 ja ne olisivat voimassa 31.7.2030 asti (Opetus‑ ja kulttuuriministeriö, 2026). Pilottivaiheessa yhteisiä toimintatapoja ja selkeitä rooleja vasta rakennetaan, ja toimijat kehittävät ratkaisuja omissa alueellisissa verkostoissaan. Juuri siksi yhteistyö, tiedon jakaminen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen ovat ratkaisevia, jotta opintoseteli voi aidosti tukea nuorta siirtymävaiheessa.
Lähteet:
Juntunen, A. (2020). Nuoret ja elävä toimijuuden tunto elämänkulun käännekohdissa. Janus 28, s. 20–41. Saatavilla 12.4.2026 https://doi.org/10.30668/janus.70093
Laine, S. & Happonen, K. (toim.) (2026). Ihan paineissa: Nuorisobarometri 2025. Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura. Saatavilla 12.4.2026 https://edition.fi/nuorisotutkimusseura/catalog/view/1883/2143/7696
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2026). Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta (lausuntopyyntö). Saatavilla 1.4.2026 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/56efcb21-7fcc-44af-99ec-296844312cea/b0b93706-2a07-44cc-b4fa-8706d5727e2b/LAUSUNTOPYYNTO_20260226131704.PDF
Svinhufvud, K. (2024). Ohjauksen ydin – ohjaajan esihenkilön ja opettajan työkirja. Baltoprint Liettua
Tilastokeskus. (2023). Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi koulutuksen ulkopuolelle. Saatavilla 2.4.2026 https://stat.fi/fi/julkaisu/clm7k3quvoxo60aut7bk43bdr
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2025). Elinikäisen ohjauksen käsikirja: Katsaus elinikäisen ohjauksen valtakunnalliseen kehittämiseen 2020–2024 ja uusiin ohjaustyötä tukeviin työkaluihin. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:4. Saatavilla 2.4.2026 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/9110276b-7ca1-4c80-8070-a532ac74b236/content
Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoksen julkaisuja 2023:58. Saatavilla 26.3.2026 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/a89b334b-2f1e-4b41-bd97-ff91a7449a7a/content
Vanhalakka-Ruoho, M. (2014). Toimijuus elämänkulussa – ohjaustyön perusta? Aikuiskasvatus 3, 192–201.
Vehviläinen, S. (2014). Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus
Waltzer, K., Penttinen, L., Holopainen, L. & Lappalainen, K. (2022). Välivuotta viettävien nuorten toimijuus viivästyneessä koulutussiirtymässä. Nuorisotutkimus, 40(3), 5–21. Saatavilla 26.3.2026 https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9122541
Microsoft. (2026). Microsoft Copilot [Suurikielimalli].
Hyödynnetty tekstin jäsentämisessä ja tiivistämisessä 4–5/2026. https://copilot.microsoft.com/