Multimediaoppiminen soveltuu monenlaisille oppijoille, koska sama informaatio saadaan eri aistein, kuulemalla ja näkemällä. Oppimista tapahtuu, kun käsiteltävän asian sisällön määrä ja tarkoituksenmukaisuus kohtaavat.
Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä painotetaan oppijan aktiivista tiedonmuodostusta, jossa uusi tieto rakentuu aiemman kokemuksen ja opitun tiedon päälle. Oppija ohjaa itse oppimistaan ja muodostaa tiedosta tulkintansa aiempien tietojensa perusteella. Opettajan tehtävänä on luoda oppimisympäristö ja ohjata oppimista, auttaa oppijaa havaitsemaan, mitä hän ei vielä osaa. Opettaja voi tukea oppijaa opetusratkaisuilla ja fasilitoida tiedon rakentamista esim. tuomalla esille ristiriitoja tai edistämällä merkitysten ymmärtämistä. Oppimisessa pyritään ymmärtämään kokonaisuuksia runsaiden yksityiskohtien sijaan ja opetustilanteessa painotetaan vuorovaikutuksellisuutta.
Multimediaoppimisen kognitiivisessa teoriassa viitataan oppimismenetelmään, joka hyödyntää monenlaisia mediaelementtejä oppimisessa, ei pelkästään tietokonepohjaista materiaalia. Se on monimuotoista oppimista, johon kuuluu sekä perinteinen painettu materiaali että digitaalinen materiaali. (Mayer, 2014, 171.) Oppimisesta tulee tehokkaampaa, kun siinä yhdistetään kuvia ja sanoja. Luettavaksi tarkoitettu teksti voidaan esittää myös animaationa, äänenä tai piirroskuvina tai esityksessä käyttää tekstissä korostuksia. Multimediaoppiminen auttaa oppijaa ymmärtämään opittavaa asiaa ja tuottaa syväoppimista – oppija pystyy siirtämään oppimansa toiseen tilanteeseen.
Työmuistin koko on noin seitsemän yksikköä, mikä on tärkeää ottaa huomioon multimediaa käytettäessä. Toteutuksen selkeys ja sisällöt tulee suunnitella huolellisesti. Tällöin oppija ei ylikuormitu kognitiivisesti ja pystyy oppimaan tavoitteena olevan asian. Emotionaalinen suunnittelu on myös osa multimediaoppimista. Esimerkiksi houkuttelevien grafiikoiden käytöllä opetuksessa voi olla myönteinen vaikutus oppimiseen. Oppimisprosessin suunnittelussa tulee tavoitteena olla, että vähennetään tiedon prosessointia, ylimääräistä materiaalia ja jaetaan materiaali hallittaviin osiin. (Mayer, 2014, 172.)
Oppimisen tehostamiseksi tulee ottaa huomioon mm. että
- Opittavan asian jakaminen jaksoihin auttaa keskittymään. Esimerkiksi tallenteet olisi hyvä pyrkiä tekemään 5–10 minuutin mittaisiksi.
- Korostetaan merkittäviä kohtia esimerkiksi fontin koolla.
- Mietitään kuvien ja tekstien paikat, lisäksi kuvan tulee tukea tekstiä tai tekstin kuvaa.
- Opittavan asian esittäminen keskustelutyyliin tekee siitä henkilökohtaisempaa ja tukee oppimista.
- Tallenteilla puheen nopeus ja äänen sävy sekä voimakkuus vaikuttavat oppimiseen ja ne on hyvä miettiä etukäteen. (Lisää audiovisuaalisesta opettamisesta.)
Multimediaoppimisessa tulee huomioida myös saavutettavuus. Esimerkiksi kuville tulee digitaalisissa oppimisympäristöissä tarjota tekstivastine ja tallenteiden tulee olla tekstitettyjä. Monikanavaisuus voi olla myös haaste osalle oppijoista. Sen vuoksi tarjolla tulee olla erilaisia tapoja opiskella. Verkko-opintojen suunnittelulla voidaan välttää ylimääräistä kognitiivista kuormaa. Kun materiaali on monimutkaista ja oppijalle vierasta, tarvittavan välttämättömän prosessoinnin määrä voi käydä oppijalle ylivoimaiseksi. Virtuaaliset ympäristöt voivat aiheuttaa liiallisen kuormituksen, joka häiritsee syväoppimista. (Mayer, 2014, 172.)
Mitä tarkoittaa multimodaliteetti?
Multimodaliteetti tarkoittaa, että oppimateriaalissa hyödynnetään erilaisia elementtejä, moodeja, kuten tekstiä, kuvaa, ääntä ja liikettä. Multimodaalisessa oppimisympäristössä käytetään sekä verbaalista että ei-verbaalisen muotokieltä tai verkkoesitys koostuu näistä useista moodeista. Digitaalisessa oppimisympäristössä kaikki käytetyt moodit vaikuttavat tapaamme lukea ja tulkita saamaamme informaatiota. Esityksessä käytetyt moodit ovat sidottuja toisiinsa ja luovat yhdessä merkityksen.
On jo pitkään tiedetty, että vuorovaikutteiset multimodaaliset oppimisympäristöt eivät automaattisesti lisää oppimista. Vapaa liikkuminen kompleksisessa digitaalisessa oppimisympäristössä voi lisätä kognitiivista kuormaa ja olla haitallista oppimiselle. Vaikka multimodaalinen materiaali olisi suunniteltu ja toteutettu optimaalisesti, ei sen käyttäminen takaa oppimista. Multimodaalisuus tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen oppimiseen, mutta oppijan huomio voi olla muualla. Oppimisympäristön suunnittelu, ohjaus ja tuki ovat avainasemassa oppimisen onnistumisessa. Suunnittelussa on otettava huomioon oppijan kognitiiviset kuormitustekijät ja pyrittävä luomaan ympäristö, joka tukee syväoppimista ja ymmärryksen rakentamista. (Moreno &Mayer, 2007, 312-313.)
Kognitiivisen kuormituksen teoria
Tiedon aktiivista prosessointia voisi verrata palapelin tekemiseen: tietoa lajitellaan ja järjestellään sekä liitetään yhteen eli integroidaan aiempaan tietoon. Aivojen turhaa kuormittamista on tärkeää pohtia etukäteen. Työmuisti ei voi toimia optimaalisesti, jos henkilö on jo lähtötilanteessa stressaantunut ja kuormittunut. Verkko-opintojen suunnittelussa tulee huomioida sisällön määrä ja tarkoituksenmukaisuus, jotta kognitiivinen kuormitus olisi optimaalista.
Kognitiivinen kuormittuminen on seurausta liian monesta päällekkäisestä kanavasta, jotka viestivät aivoille eri tavoin samanaikaista informaatiota (kuva, ääni, teksti). Tietotulva, häiriöt, keskeytykset ja aikapaine kuormittavat myös aivoja, jolloin esimerkiksi oppiminen on vaikeaa ja joskus mahdotontakin. Opettajat voivat ohjata opiskelijoita käsittelemään tietotulvaa esimerkiksi jättämällä oppimateriaalista ylimääräiset kuvat ja äänet pois, korostamalla tärkeimpiä yksityiskohtia, vähentämällä asian toisteisuutta (”hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”) ja sijoittamalla selventävät tekstit aivan kuvien viereen.
Kognitiivisen kuormituksessa voidaan tunnistaa sisäinen kuormitus ja sopiva kuormitus. Sisäinen kuormitus on tehtävän sisäisten vaatimusten seuraus ja liittyy oppijan tietoon aihealueesta. Aihealueen aiempi tieto on kriittinen tekijä sisäisessä kuormituksessa, kun opetuksessa käytetään multimodaalisia oppimateriaaleja. Heikosti suunniteltu opetus on yhteydessä ylimääräiseen kognitiiviseen kuormitukseen. (Moos, 2013, 41.)
Lopuksi: Kuinka opettaja voi tukea oppijaa?
Digitaalisissa oppimisympäristöissä tulee pyrkiä siihen, että oppijan eri aistikanavia hyödynnetään oppimisessa, mutta niitä ei ylikuormiteta. Multimediaoppiminen tukee erilaisia tapoja oppia, koska sama informaatio saadaan eri aistein, kuulemalla ja näkemällä. On hyvä tunnistaa ja muistaa, että monikanavainen oppiminen saattaa aiheuttaa haasteita sellaisille oppijoille, joilla on aistisäätelyn ja keskittymisen haasteita.
Oppijalle merkityksellistä on, kuinka paljon aivojen resursseja tarvitaan uuden tiedon jäsentämiseen tai miten hän kokee uuden opittavan asian. Opettajan tulee ratkaista, miten tieto tai tehtävät esitetään oppijalle. Epäselvä, monimutkainen ja häiritsevä esitystapa voi lisätä kognitiivista kuormitusta. Positiivinen kuormitus auttaa ymmärtämään ja integroimaan uutta tietoa aiempiin tietorakenteisiin. Digitaalisissa oppimisympäristöissä oppiminen on optimaalisinta, jos kognitiivinen kuormitus ei kokonaisuutena ylitä oppijan muistiresurssia. Oppimista tapahtuu, kun sisältö on tarkoituksen mukaista ja sen määrä on sopiva. Opettajalla tulee olla osaamista suunnitella digitaalinen oppimisympäristö niin, että se edistää oppimista saavutettavuudellaan ja käytettävyydellään, huomioiden erilaiset oppijat.
Lähteet:
Mayer, R.E. (2014). Incorporating motivation into multimedia learning. Learning and Instruction 29, 171-173.
Moos, D. (2013). Examining Hypermedia Learning: The Role of Cognitive Load and Self-Regulated Learning. Journal of Educational Multimedia and Hypermedia 22 (1), 39-61.
Moreno, R. & Mayer, R. (2007). Interactive Multimodal Learning Environments. Special Issue on Interactive Learning Environments: Contemporary Issues and Trends. Educational Psychology Review 19, 309–326.
Kuva: Adobe Express. Kehote: Tee kuva, jossa ihmisen pään ympärillä on kirjaimia, kuvia, nuotteja, erilaisia ääniä.
Lisätietoa
Maastricht University Library: Cognitive Multimedia Theory (Mayer) – Knowledge Clip (video 4:32)
Rachel Mainero: 12 Principles of Multimedia Learning: Part 1 (video 4:23)
David Hendricks: Cognitive Workload Theory, How Do I Apply It? (video 4:19)