Opinnollistaminen on vaihtoehto suorittaa ammattikorkeakoulun opintojaksoja ja osoittaa asioiden oppimista työelämässä. Opinnollistaminen on sitä, että osaamista hankitaan suunnitelman mukaisesti työtä tekemällä ja kytkemällä käytännön tekeminen aiheeseen liittyvään tietoperustaan (Niskanen, 2019). Kajaanin ammattikorkeakoulussa (KAMK) opinnollistaminen on yksi mahdollinen vaihtoehtoinen suoritustapa ja siitä on aina sovittava opintojakson opettajan sekä työnantajan kanssa.
Kolme näkökulmaa
Opinnollistamista voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta: 1) se voi olla opiskelijalähtöistä, 2) oppilaitoslähtöistä tai 3) työpaikkalähtöistä. Opiskelijalähtöisessä opinnollistamisessa opiskelija esittää työssä hankkimansa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista taikka opintojakson suorittamista työtä tekemällä. Oppilaitoslähtöisessä puolestaan oppilaitos tarjoaa mahdollisuuden suorittaa opintojaksoja esimerkiksi työelämäprojekteissa. Työpaikkalähtöisessä näkökulmassa organisaatio haluaa saada tutkintoon johtavaa koulutusta henkilöstölleen eli toisin sanoen ikään kuin virallistaa työntekijöidensä osaamisen. (Kotila, 2020, 196–197.) Tässä artikkelissa käsittelen opinnollistamista opiskelijan ja oppilaitoksen näkökulmista.
Opinnollistaminen on mahdollista, kun opiskelijalla on työsuhde ja hänellä on tarpeeksi motivaatiota opiskella itsenäisesti. Lisäksi opiskelijalta vaaditaan itsensä johtamistaitoja, vastuullisuutta, vuorovaikutusosaamista, dialogisuutta ja rohkeutta kysyä. Lisäksi prosessissa opiskelija pääsee vahvistamaan omia päätöksentekokyky- ja reflektointitaitojaan. Opinnollistaminen sopii erityisesti itseohjautuville sekä motivoituneille työssäkäyville opiskelijoille. (Liukkonen, 2019.)
Käytännössä ammattikorkeakoulussa opintojaksoilla voidaan pohtia osaamis- ja arviointikriteerien soveltuvuutta opinnollistamiseen eli työelämälähtöiseen integraatioon, onko opiskelijan ylipäätään mahdollista oppia kyseisen opintojakson taitoja aidossa työelämän ympäristössä? Pakkala ym. (2019, 66 – 67) viittaavat Susimetsään ym. (2019), joiden mukaan oleellista opinnollistamisessa on, että prosessin pohjana ovat opetussuunnitelmassa tai tutkinnon tavoitteissa esitetyt osaamis- tai arviointikriteerit ja niiden analysointi opiskelijan työpaikan näkökulmasta. Ilorannan (2020, 204) mukaan työssä tapahtuva oppiminen ja sen hyödyntäminen osana opintoja perustuu osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan.
Oppiminen tapahtuu työelämässä
Opinnollistamisessa työympäristö on oppimisympäristö (Pyörälä, 2019). Opinnollistaminen voidaan rakentaa normaalin opintojakson rinnalle, mutta kaikki opintojaksot eivät sovellu opinnollistamiseen, ja aina täytyy keskustella opintojakson opettajan kanssa tästä vaihtoehdosta. Opiskelija keskustelee työnantajan kanssa ja laatii opinnollistamisen tueksi suunnitelman oppimistapahtumista sekä sopii opettajan kanssa näytöstä, jolla oppiminen todennetaan. Näytöllä opiskelija todentaa työelämässä hankitun osaamisensa yhdessä sovitulla tavalla, esimerkiksi kokoamansa portfolion tai prosessin aikana kirjoittamansa oppimispäiväkirjan, raportin osaamisen kehittymisestä sekä loppupalaverin kautta. (Varpelaide, 2019; Pyörälä, 2019.)
Teoriaosuutta opiskelija opiskelee työn ohessa ja yhdistää sitten taustateorian käytännön työtehtävissä, joita raportoidaan (kuva 1). Opinnollistamisen prosessiin liittyy usein opiskelijalle tehtäviä, esimerkiksi opiskelija voi kirjoittaa teemapäiväkirjaa, tehdä suunnitelman tai pohdintatehtävän, tai täydentää oppimista verkkokurssin osuudella ja laatia itsearvioinnin tai tehdä tentin, jne. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on käytössä opinnollistamisen tueksi Workseed-pilvipalvelu, jonne opiskelija voi kirjoittaa viikkoraportteja, liittää kuvia ja videoita sekä tekstiä, ja sovellus on helppokäyttöinen. (Liukkonen & Hemminki, 2019.)
Kuva 1. Opiskelija reflektoi oppimistaan ja kirjoittaa muistiinpanoja työstään. Kuva Pexels.
Kuinka opinnollistamisessa toteutuu pedagogiikka?
Opetuksen keskeinen tarkoitus on edistää opiskelijan tiettyyn sisältöainekseen kohdistuvaa oppimisprosessia (Siljander, 2014, 56). Opinnollistamisessa opiskelijalla on vastuu selvittää taustateoriaa ja työympäristössä se nivoutuu käytäntöön arjessa työelämän tilanteisiin. Tällöin voidaan puhua informaalisesta opetuksesta ja toisaalta kyse on myös työelämäpedagogiikasta, kun toimitaan yhteistyössä työelämän kanssa.
Opinnollistaminen voidaan nähdä integratiivisena pedagogiikkana, jolloin prosessissa yhdistyy teoreettinen, käytännön kokemukset, itsesäätely ja sosiokulttuurisen tiedon yhdistäminen (Pakkala, ym., 2019, 64). Kyse on siis erilaisten asiantuntijuuden osasten, esimerkiksi tiedonhankinta- ja ongelmanratkaisutaitojen, yhdistämisestä oppimisen ja työskentelyn aikana. Tämä voi olla esimerkiksi käytännön harjoituksia tai teoreettisen tiedon soveltamista käytäntöön. Työelämäprojektit ovat tästä hyvä esimerkki. (Pakkala, ym., 2019, 65; Brauer, ym., 2022.)
Opettajasta ohjaajaksi
Opinnollistaminen vaikuttaa myös opettajuuteen ja hänen rooliinsa oppimisen ohjauksessa sekä osaamisen arvioinnissa. Opettajan on punnittava opiskelijan valmiuksia oppia tarvittavat asiat työelämässä. Toisaalta opinnollistamisprosessi tulee suunnitella niin, että opettaja voi seurata opiskelijan edistymistä ja antaa tukea, mikäli se on tarpeen. Varpelaiden (2019) mukaan opinnollistaminen vahvistaa työelämäyhteyksiä ja sen kautta saadaan tietoa yritysten käytänteistä, lisäksi se auttaa opintojakson sisältöjen kehittämisessä eteenpäin. Hän myös huomauttaa, että opinnollistaminen vaatii opettajalle resursseja suunnitteluun, koska on rinnakkainen toteutustapa. Opinnollistaminen sopii myös verkkototeutukseen (Varpelaide, 2019).
Kokemuksia opinnollistamisesta Työelämän viestintätaidot opintojaksolla
Syksyllä 2023 KAMKissa kolme liiketalouden esports-opiskelijaa halusivat suorittaa viiden opintopisteen Työelämän viestintätaidot -opintojakson opinnollistamisen kautta. Opintojakson laajuus on opiskelijalle 135 tuntia työtä ja opinnollistamisessa on tärkeää, että ennen prosessiin lähtemistä opiskelija ymmärtää opintojakson oppimistavoitteet. Kolme opiskelijaa halusivat hyödyntää työelämää ja oppia opintojakson oppimistavoitteita oikeassa työelämässä.
Prosessi lähti käyntiin keskustelujen kautta ja opiskelijat perehtyivät opintojakson oppimistavoitteisiin ja kirjasivat asiat sopimukseen. Opittavat asiat nousivat suoraan opintojakson kuvauksesta. He sitoutuivat myös osoittamaan ja todentamaan oppimisensa opettajan kanssa sovitun näytön, tässä tapauksessa portfolion, kautta. Käytännössä tavoitteena oli, että he dokumentoivat omaa oppimistaan opintojakson osaamistavoitteita peilaten työelämässä keräämällä näyttöön työelämästä kokemuksia, materiaaleja ja dokumentteja sekä sanoittavat oppimisprosessia kirjoittamalla tai linkkeinä, yms.
Opiskelijoiden tuottamat portfoliot sekä loppukeskustelut osoittivat, että opinnollistaminen on mahdollista. Kuitenkin tärkeintä minulle oli tämän ensimmäisen opinnollistamisen aikana ymmärtää kokonaisuuden muodostuminen sekä havaita prosessin kehittämiskohdat. Esimerkiksi yhteydenpito niin opiskelijaan kuin hänen työpaikkaansa pari kertaa prosessin aikana vahvistaisivat opinnollistamisen kaikinpuolisen ymmärtämisen sekä opiskelijan oppimistavoitteisiin pääsemisen.
Lähteet
Brauer, S., Kangasoja, J., Räisänen, T. (2022). Integratiivinen pedagogiikka yhdistää teorian ja käytännön hybridiympäristöissä oppimiseen. [Blogi]. OAMK Jounal, 7.6.2022. Saatavilla 19.1.2024 https://vanha.oamk.fi/oamkjournal/2022/integratiivinen-pedagogiikka-yhdistaa-teorian-ja-kaytannon-hybridiymparistoissa-oppimiseen/
Iloranta, E. (2020). Korkeakoulu työssä tapahtuvan oppimisen tukena. Teoksessa K. Mäki (toim.) Oppiva asiantuntija vai asiantuntijaksi opiskeleva? Korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen. (204–214). Haga-Helia julkaisut 10/2020. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102185258
Kotila H. (2020). Aitoa työelämäpedagogiikkaa. Työn opinnollistamisen lyhyt historia ja nykytilanteen arviointi. Teoksessa K. Mäki (toim.) Oppiva asiantuntija vai asiantuntijaksi opiskeleva? Korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen. (196–203). Haga-Helia julkaisut 10/2020. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102185258
Liukkonen, J. & Hemminki, K. (30.10.2019). eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin – opinnollistamisen monet mahdollisuudet [webinaari]. eAMK hanke. Youtube. Saatavilla 14.2.2024 https://www.youtube.com/watch?v=YfkJfHBj1UM
Niskanen, A. (30.10.2019). Työn opinnollistaminen. eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin – opinnollistamisen monet mahdollisuudet [webinaari]. eAMK hanke. Youtube. Saatavilla 5.1.2024 https://www.youtube.com/watch?v=YfkJfHBj1UM
Pakkala, A., Väänänen, I., Brauer, S., Karapalo, T., Virkki-Hatakka, T., & Kettunen, J. (2019). Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa – Hyväksi havaittuja ja kehitteillä olevia käytänteitä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(4), 62–72.
Pyörälä, E. (11.6.2019). Opinnollistaminen ja osaamisen arviointi, [webinaari]. Työpeda-seminaari. TYÖPEDA. Youtube. Saatavilla 5.1.2024 https://www.youtube.com/watch?v=Vgfp9Hyq8PA
Siljander, P. (2014). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Peruskäsitteet ja pääsuuntaukset. Vastapaino.
Varpelaide, H. (30.10.2019). eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin – opinnollistamisen monet mahdollisuudet [webinaari]. eAMK hanke. Youtube. Saatavilla 5.1.2024 https://www.youtube.com/watch?v=YfkJfHBj1UM