Kolme miljoonatulosvuotta peräkkäin – KAMK todistaa, että pienikin voi menestyä isosti. Hyvinvoiva henkilöstö, ulkopuolinen rahoitus ja tarkka taloushallinta tekevät taloudesta kestävän ja kasvavan.
Yhtiökokous vahvisti juuri vuoden 2025 tilinpäätöksemme tuloksen 1,24 M€. Oma pääomamme on vahvistunut vuoden 2022 6,1 M€:sta 9,6 M€:oon.
Olemme ammattikorkeakouluna pienimmästä päästä, ja rehtorimme Matti Sarénin johdolla olemme jo vuosia panostaneet ulkopuolisen kilpaillun rahan hankkimiseen. Nykyisin koko liikevaihdostamme tuleekin jo noin 40 % muualta kuin OKM:n rahoituksena. Pääkanavia tässä ovat toiminta-avustukset, hanketuotot sekä EU-ETA -alueen ulkopuolisten kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksutuotot.
Kuluistamme 71 % tulee henkilöstökuluista, ja muissa kuluissa isoimmat kuluerät ovat IT-kulut, toimitila- ja kiinteistökulut sekä asiantuntijapalvelut. IT-kuluja olemmekin pyrkineet keskittämään, jotta niihin saataisiin parempi läpinäkyvyys, hallittavuus ja skaalaetu. Asiantuntijapalvelut koostuvat isolta osin hankkeissa käytettävästä asiantuntijatyöstä.
Sijoitustoiminta KAMKilla aloitettiin vuonna 2020 tekemällä sijoitussuunnitelma, ja lähdimme silloin voimakkaasti ajallisesti hajauttaen koostamaan sijoitussalkkuamme. Nyt noin kahden vuoden ajan on koko silloinen rahamäärä ollut sijoitettuna. Sijoitusomaisuus onkin meillä alkanut tuottaa kiitettävästi – se on kasvanut 6,75 M€ hankintahinnasta 31.12.2025 markkina-arvoon 8 M€. Hallinnoimme sijoitussalkkuamme aktiivisesti sijoitustoimikunnan toimesta, mikä tarkoittaa sitä että analyysimme pohjalta luovumme välillä jostakin ja kartoitamme aktiiviesti uusia mahdollisia kohteita. Sijoitussuunnitelmamme mukainen tuottotavoite on pitkällä aikavälillä (>5 vuotta) noin 5% ja tähän olemme myös päässeet.
Hyvinvoiva henkilöstö tekee tuloksen
Tammikuussa tehdyn vuosittaisen työhyvinvointikyselymme mukaan eNPS eli suositteluindeksi on noussut vuoden 2022 -5:stä +26:een (vastausprosentti ollut koko ajan >80%). Tämä on erinomainen kehityssuunta ja vahva osoitus siitä, että yhteiset panostuksemme työhyvinvointiin näkyvät myös henkilöstön kokemuksissa.
Erityisen positiiviseksi tulosten mukaan henkilöstömme kokee sen, että toimintamme ei ole liian byrokraattista ja että meillä KAMKissa kuullaan henkilöstöä kun tehdään heitä koskevia päätöksiä. Mm SAK:n tutkimuksen mukaan työn tuottavuus paranee, kun työntekijät pääsevät vaikuttamaan (Sak.fi 2023) Sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Työterveyslaitoksen julkaisema raportti nostaa tuottavuuden esiin laajana kokonaisuutena, jossa yksilön osaaminen ja hyvinvointi ovat avaintekijöitä (Haltia, P. et al 2024).
Henkilöstön kuulemiseen olemme panostaneet viime vuosina hyödyntämällä mm. työkalua, jolla olemme pystyneet keräämään ideoita henkilöstöltä ja viemään ne sen jälkeen vielä henkilöstön äänestykseen. Näin olemme saaneet kristallisoitua mm. arvojamme, strategiaamme, osallistavaa budjetointia, etätyökäytänteitä sekä kannustinjärjestelmäämme.
Ilahduttavaa on myös se, että henkilöstö uskoo kyselyn tulosten hyödyntämiseen arjen parantamisessa. Tähänkin olemme panostaneet viime vuosina, ja hyvinvointikyselyn tuloksena olemme mm. parantaneet rehtorin viestintää johtoryhmän toiminnasta, mahdollistaneet työnohjausryhmän tietylle kohderyhmälle, lisänneet työajanjoustoa kellokorttia käyttäville työntekijöille, edistäneet tilaratkaisuja ja panostaneet turvallisuuteen.
Vahva eNPS näyttää korreloivan myös tuloskasvun kanssa (Mokahr.io (2025)). Toki, voi miettiä kumpi tässä on muna ja kumpi kana?
Hankintojen keskittämisellä tehokkuutta
Kustannusten jakamisessa tasapainoillaan usein keskittämisen ja hajauttamisen välillä. Meilläkin on ollut aikoja, jolloin olemme halunneet hajauttaa kaikki kustannukset – ml. tila-, markkinointi- ja IT-kustannukset – yksittäisille kustannuspaikoille, jotta nähtäisiin kunkin kustannuspaikan aiheuttamat kokonaiskustannukset.
Viimeisen kahden vuoden aikana olemme kuitenkin lähteneet keskittämään kustannukset yksittäisen asianomistajan alle. Näin pystymme näkemään ja hallitsemaan mm. IT-kustannukset paremmin.
Euroopan komission (2017) mukaan keskitetty hankintamalli voi tuoda merkittäviä säästöjä ja parantaa läpinäkyvyyttä, erityisesti IT- ja asiantuntijapalveluissa. Samalla keskittäminen mahdollistaa volyymietujen hyödyntämisen ja paremman neuvotteluvoiman toimittajien kanssa, mutta vaatii prosessien selkeyttämistä, jotta joustavuus säilyy.
Käynnistimme vuonna 2025 OKM:n strategisen rahan avustuksella yhteistyön neljän pienen ammattikorkeakoulun kesken (Arcada, Diak, Humak ja KAMK). Sen puitteissa olemme saaneet keskittämisetua jo mm jaetun tietoturvapäällikköroolin sekä yhdessä kilpailuttamiemme vakuutusten myötä.
Henkilöstön talousosaamisen ja -ymmärryksen kasvattaminen
Uudistimme organisaatiomme esihenkilörakennetta voimakkaasti yli kolme vuotta sitten. Samalla aloitimme heidän talousperehdyttämisen. Alussa kävimme lukujamme hyvin perusteellisesti läpi säännöllisissä esihenkilöpalavereissamme, ja esihenkilöillä oli myös mahdollisuus varata taloustiimiltä henkilökohtaisia aikoja omien lukujen läpikäyntiin.
Noin pari kertaa vuodessa olemme myös koko henkilöstön infoissa perehtyneet talouteemme ja siihen, kuinka meillä menee. Olemme pyrkineet painottamaan mm. taloutemme epävarmuustekijöitä, toimintamme suunnitelmallisuuden vaikutusta lukuihin sekä vuonna 2021 käynnistetyn sijoitustoimintamme merkitystä taloutemme tukijalkana.
Se että työntekijät ymmärtävät yrityksen taloudellisen suorituskyvyn tekee heistä sekä onnellisempia että auttaa sekä yksilöitä että yrityksiä menestymään paremmin taloudellisesti, toteaa Ed deHaan. (deHaan, E. (2025))
Talouden seurannan työkalut kuntoon
On tärkeää, että esihenkilöillä on työkalut seurata oman osa-alueensa lukujen toteutumista suhteessa budjettiin: missä mennään budjetin mukaisesti, missä mahdollisesti jäädään tai ylitetään budjetti. Raportointimme on kehittynyt huimia askelia viime vuosina.
Ensinnä otimme käyttöön PowerBI-raportit, ja viime vuonna siirryimme Accunan käyttöön. Esihenkilöt saavat kuukausittain tarkat raportit käyttöönsä, ja kerran kvartaalissa istumme yhdessä käymään koko talon luvut tarkemmin läpi.
Erittäin tärkeää on myös se, että pystymme katsomaan kokonaisuutta sen sijaan, että lähtisimme osa-optimoimaan. Tässä johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän asema on merkittävässä roolissa. Vuodesta riippuen voi olla, että jollekin osa-alueelle on sallittua tehdä isompaakin tappiota, mikäli se tarkoittaa, että tulevaisuudessa nämä investoinnit tulevat tuomaan tulosta.
Mitä hyvät vuodet mahdollistavat jatkossa
Hyvät taloudelliset vuodet luovat vahvan perustan KAMKin tulevaisuudelle. Oman pääoman merkittävä vahvistuminen ei ainoastaan tuo mielenrauhaa, vaan myös lisää strategista liikkumavaraa muuttuvassa toimintaympäristössä. Kun taloudellinen puskurimme on vahva, pystymme reagoimaan joustavammin ennakoimattomiin muutoksiin – esimerkiksi Suomen kiristyvä maahantulopolitiikka voi vähentää EU-ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrää ja siten lukuvuosimaksutuloja.
Vahva oma pääoma tarkoittaa, että yksittäinen heikompi vuosi ei horjuta toimintamme jatkuvuutta. Tämä antaa mahdollisuuden keskittyä pitkäjänteiseen kehittämiseen, eikä taloudellisia päätöksiä tarvitse tehdä vain lyhyen aikavälin tulospaineiden pohjalta.
Lisäksi hyvät vuodet mahdollistavat:
- Investoinnit infrastruktuuriin ja oppimisympäristöihin: voimme kenties parantaa kampuksen tiloja ja teknologiaa, mikä tukee opiskelijoiden ja henkilöstön viihtyvyyttä ja opetuksen laatua.
- Uusien koulutusohjelmien ja palveluiden kehittäminen: taloudellinen vahvuus mahdollistaa panostukset uusiin koulutusaloihin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin.
- Pitkäaikaiset strategiset hankkeet: voimme toteuttaa projekteja, joiden hyödyt realisoituvat vasta vuosien kuluttua, kuten tutkimus- ja kehityshankkeet tai kestävän kehityksen investoinnit. TKI-kasvumme on ollut voimakasta ja vahva tuloksentekomme sekä sijoitustoimintamme tuotot luovat myös mahdollisuuden tarvittaessa joinakin vuosina panostamaan TKI-omarahoitukseen tiukentuvasta perusrahoituksestamme huolimatta.
Hyvien vuosien tuoma taloudellinen vakaus on siis paitsi turva, myös mahdollisuus. Se antaa KAMKille edellytykset toimia rohkeasti ja innovatiivisesti, vahvistaen asemaamme kilpailukykyisenä ja houkuttelevana korkeakouluna myös tulevaisuudessa.
Yhteenveto
Kolmen peräkkäisen miljoonatulosvuoden taustalla on sekä strateginen talouden hallinta että vahva panostus henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen. Ulkopuolisen rahoituksen hankinta, kustannusten keskittäminen, sijoitustoiminnan tuottojen hyödyntäminen ja avoin talousviestintä ovat olleet avaintekijöitä.
Panostukset työhyvinvointiin, keskitettyyn kustannusten hallintaan ja reaaliaikaiseen talousseurantaan eivät ainoastaan tue taloudellista tulosta, vaan myös vahvistavat organisaation resilienssiä ja kykyä investoida tulevaisuuteen.
Lähteet:
- Sak.fi (2023) Saatavilla 2.3.2026. Työntekijöiden hyvät vaikutusmahdollisuudet parantavat työn tuottavuutta – SAK.
- Haltia, P., Hanhike, T., Kyrkkö, K., Lyly-Yrjänäinen, M., Närhinen, A., Orsila, R. (2024) Työelämän tilannekuvia – Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia : TYÖ 2030 -Ohjelma
- Mokahr.io (2025) Saatavilla 2.3.2026. Why Employee Net Promoter Score Matters for Workplace Success
- European Commission (2017). Communication from the Commission to the Institutions: Making Public Procurement work in and for Europe. DocsRoom – European Commission. Saatavilla 6.3.2026.
- deHaan, E. (2025) Standford Business Executive Education (2025). Saatavilla 2.3.2026. Employees Care About Organization Finances — But Do They Understand Them? | Stanford Graduate School of Business
Tämän blogi-kirjoituksen loppuunsaattamisessa kirjoittaja on käyttänyt tekoälyä.