Kajaanin datakeskusekosysteemi kehittyy todella vauhdikkaasti ja datakeskuksia on jo toiminnassa, rakenteilla tai suunnitteilla kaupunkiin useita.
Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n datakeskus on ollut Kajaanissa jo vuodesta 2012 ja laajentunut vuosien varrella merkittävästi. Tällä hetkellä eurooppalainen EuroHPC LUMI -supertietokone sijaitsee CSC:n datakeskuksessa Kajaanissa ja seuraavaa LUMI AI Factory -supertietokonetta suunnillaan. Kansallinen supertietokone Roihu on käytössä piakkoin ja se tulee korvaamaan nykyiset Mahti- ja Puhti-supertietokoneet.
Islantilainen Borealis Data Center -yritys osti keväällä 2024 Herman IT:n konesaliliiketoiminnan ja on laajentanut Kajaanin Renforsin Rannassa omaa datakeskustaan. Renforsin Rannan teollisuusalueen lähettyville, entiselle Pohjan sellun -tontille rakentuu parhaillaan brittiläisen XTX Markets Oy:n datakeskus. Ensimmäinen datakeskusrakennus valmistuu vuoden 2026 aikana ja seuraavaa on jo aloitettu rakentamaan.
Kajaanin keskustaajamasta 35 kilometriä lounaaseen, Otanmäen taajaman viereen on suunnitteilla Googlen datakeskus. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan alueelle suunnitellaan kahdeksaa datakeskusrakennusta.
Reilusti hukkalämpöä
Pari vuotta sitten ennakoitiin, että realisoituessaan mahdolliset uudet datakeskusinvestoinnit saattavat tuottaa niin paljon hukkalämpöä, että kaukolämpöverkko ei riitä sitä kaikkea vastaanottamaan. Näin olleen haettiin kehittämishanke yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Luonnovarakeskuksen (LUKE) kanssa. Konesalien hukkalämmöt hyödyksi -hanke alkoi 1.1.2024 ja päättyy 31.12.2025. Se on saanut EU-rahoitusta turpeesta luopumiseen tarkoitetusta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Kainuun liiton myöntämänä.
Hankkeessa on selvitetty Kajaanin alueelle syntyvän hukkalämmön määriä sekä etsitty mahdollisuuksia sen hyödyntämiseksi.
On mahdollista, että Kajaanin keskustaajaman alueella voi lähivuosien aikana olla jopa 2 TWh, eli 2 000 GWh hukkalämpöä datakeskuksista. Tarkka määrä ja sen toteuman ajankohta riippuu datakeskusinvestointien tahdista ja aikataulusta sekä niiden jäähdytyksen järjestämisestä. Määrä on kuitenkin hyvin merkittävä – skaalan ymmärtämiseksi Kajaanin kaukolämmön vuosituotanto on noin 300 GWh kokonaisuudessaan. Suoraan näitä ei voi tietenkään verrata, mutta tästä pystyy päättelemään, että hukkalämmön määrä Kajaanissa tulee olemaan todella suuri.
Otanmäen alueen suhteen arviot ovat myöskin hyvin karkeita. Mutta puhuttaneen useista sadoista jopa tuhannesta gigawattitunnista. Tässä skaalan saamiseksi: Otanmäen taajaman kaukolämmön tarve vuositasolla on hieman alle 10 GWh.
Hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuudet
Hukkalämmön hyödyntämiseksi myös muita mahdollisuuksia kaukolämmön lisäksi on tarpeen etsiä. Toki niiden käytännön toteutumismahdollisuudet ja kannattavuus riippuu merkittävästi datakeskusten sähköveroasiasta. Datakeskuksilla on ollut varsin vahva taloudellinen kannuste hukkalämmön hyödyntämiseksi, koska ne ovat päässeet alempaan sähköveroluokkaan, kun hukkalämpöä on hyödynnetty. Nyt Orpon hallituksen päätöksen mukaan tämä kannuste poistuu, kun datakeskusten sähköveroluokka nousee. Tähän suunnitellaan kompensaatioelementtiä, joka parhaimmillaan voi luoda kannusteen hukkalämmön hyödyntämiseksi. Elementin tarkemmat yksityiskohdat eivät vielä ole tiedossa.
Mahdollisuuksia hukkalämmön hyödyntämiseksi on lukuisia. Esimerkiksi ruoantuotannon puolella kasvihuoneviljely, kalankasvatus, sienimöt tai levien kasvatus. Biokaasuntuotantoprosessi hyötyy sen lämmittämisestä ja mädätejäännöksen kuivaaminen sekä kierrätysravinteiden tuottaminen voivat hyödyntää hukkalämpöä. Myös muissa biomassojen kuivauksissa voidaan käyttää datakeskusten hukkalämpöä.
Kiinnostavia mahdollisuuksia avautuu myös sähkötuotannon puolelle, jossa orgaanisen väliaineen höyrystymiseen perustuva ORC-prosessi on varsin varteenotettava teknologia. Lisäksi on selvitetty sitä, miten hukkalämpö voisi tehostaa yhdyskuntien jätevedenpuhdistusta, jossa typenpoisto on hyvin lämpötilariippuvainen osaprosessi.
Näitä mahdollisuuksia ja niiden tarvitsemia lämpömääriä on arvioitu Konesalien hukkalämmöt hyödyksi -hankkeessa. Näitä hyödyntämismahdollisuuksia on koottu keväällä 2025 julkaistuun kirjallisuuskatsaukseen sekä esitelty hankkeen webinaarisarjassa syksyllä 2025.
Lähteet:
Kinnunen, J., Laajala, P., Härkönen, L. S., Ruuttunen, K., Näkkilä, J., Keränen, S., Kerttula, M., Pietarila, J., Lappalainen, E. (2025). Kirjallisuuskatsaus datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksista. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 190 / 2025. Kajaani : Kajaanin ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7522-50-9