Terveysongelmat aiheuttavat Suomelle mittavia kustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muita yhteiskunnallisia kuluja. Mielenterveyden ongelmat ovat suurin työkyvyttömyytemme syy, ja erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi maksetut sairauspäivärahat ovat olleet jyrkässä nousussa pian kymmenen vuoden ajan. Kasvu on pysäyttävästi ollut suurinta alle 35-vuotiailla, ja tyypillisimmin tästä syystä jäädään eläkkeelle 44-vuotiaana. Masennus johtaa yhä tilastoja pitkäaikaisuutensa vuoksi. Korvatuista sairauspäivärahoista mielenterveyden häiriöiden osuus oli vuonna 2024 jo runsas kolmannes (36 %). Meidän olisi yhteiskuntana tärkeää pysäyttää tämä huolestuttava kehityskulku. Työ lähtee juurisyyn ymmärtämisestä.
Sitra suosittelee: Luonto osaksi sote-alan osaamista
Tutkimustieto luontoympäristöjen terveysvaikutuksista vahvistuu voimakkaasti, ja niiden sisällyttäminen osaksi palvelurakenteita tunnistetaan yhä kannattavammaksi sekä ekologisen, sosiaalisen että taloudellisen kestävyyden kannalta. Poliittinen päätöksenteko ja sen taustalla vaikuttavat arvot kaipaavat muuttuakseen yleensä rahallisesti mitattavaa tietoa, vaikka kestävä talous ei olekaan mahdollinen ilman ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Suomessa onkin nyt ensimmäistä kertaa arvioitu luonnon terveyshyötyjen taloudellista merkitystä kolmen kansanterveydellisesti merkittävän sairauden – masennuksen, kakkostyypin diabeteksen ja astman – osalta, mikä on laskelmien mukaan vuosittain jopa 138–289 M€. Jos tarkastelussa otettaisiin huomioon vielä muut sairaudet ja niiden kustannukset, olisi vaikutus todennäköisesti vielä paljon suurempi. Lisäksi menetetyt työpanokset tarkoittivat esimerkiksi vuonna 2023 yli miljardia euroa. Samalla kun luontokäynnit vähentävät esimerkiksi astmapotilaiden lääkkeidenkäyttöä, vähentää se myös riskiä sairastua niihin ja muihin sairauksiin, mikä saa pohtimaan ennaltaehkäisevän työn mahdollisuuksia. Luontoympäristöjen hyödyntämisessä lepää siis merkittävä potentiaali kansanterveyden edistämiseen ja terveydenhuollon kustannussäästöihin. Sitra suositteleekin mm. tekemään laaja-alaista yhteistyötä yli ala-, alue- ja organisaatiorajojen ja ottamaan luonnon osaksi sote-alan koulutusta sekä hoitokäytäntöjä.
Luonto vaikuttaa monikanavaisesti
Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset syntyvät monien kanavien kautta. Vaikutusmekanismeista tunnistetaan jo melun ja ilmansaasteiden vähäisyys sekä luonnon monimuotoisuuden suotuisa vaikutus immuunipuolustukseen. Liikkuminen luonnossa tuntuu kevyemmältä, mikä lisää fyysistä aktiivisuutta, ja vahvin tutkimusnäyttö koskee luonnossa käymisen ja siellä liikkumisen yhteyttä korkeampaan mielen hyvinvointiin. Luonnossa stressi lievittyy, syke ja kortisolin tuotanto sekä verenpaine laskevat. Etenkin aistimiseen perustuvat, mielenterveyteen liittyvät hyvinvointivaikutukset, ovat tahdosta riippumattomia. Vaikutukset syntyvät nopeasti ja kestävät pitkään – halusimme tai emme. Huomionarvoista on luontoympäristöjen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin; vuorovaikutus ja osallistumisen säätely on luonnossa helpompaa, ja yhteyttä voi kokea myös suhteessa luontoon – tästä on hyvä lähteä liikkeelle etenkin voimavarojen ollessa vähissä ja ihmisten kohtaamisen ollessa vielä vaikeaa.
Luonnon terveys on osa kansanterveyttämme
Osallisuuden tunne suhteessa ympäristöön onkin tärkeä osa planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin ajattelua, joka ottaa huomioon luonnon roolin osana hyvinvointiamme. Olemme ajan saatossa erkaantuneet luonnosta ruutujemme äärelle sisätiloihin ja unohtaneet, että kaipaamme lajityypillisesti luontoyhteyteen voidaksemme paremmin. Moderniin elämäntapaamme linkittyy vähäisempi liikkuminen ja stressiperäiset häiriöt, joten luontosuhteemme kaipaa siis hellää ravistelua; muistutusta, että me ihmiset emme ole pyramidin huipulla luonnon yläpuolella, vaan yksi tasavertainen palapelin osanen, jonka toiminta vaikuttaa ympäristöön ja luonnon tila vaikuttaa meihin. Tarvitsemme tervettä luontoympäristöä, joka kykenee turvaamaan elämämme perusedellytykset – kuten hapen, veden, ruuan ja lääkkeet – sekä aineettoman hyvinvoinnin. Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tarkoittaakin tämän keskinäisriippuvuuden ymmärtämistä, jolloin voimme nähdä luonnon terveyden osana omaa terveyttämme, ja luontoa ja ilmastoa vahvistavat toimet osana kansanterveyttä.
Paluu luontoyhteyteen
Luontomenetelmät ovat kustannustehokas ja tasavertainen tapa lisätä syrjäytymisvaarassa ja haastavassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten voimavaroja ja toimintakykyä. Toiminta on helppo järjestää, se ei vaadi kalliita varusteita tai erityistaitoja, ja ryhmän mukana tulee lähdettyä pois kotoa sallivaan luontoympäristöön hyvin matalan kynnyksen toimintaan – samalla saavutetaan useampi asiakas kerrallaan ja luonnon avulla voidaan tukea henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamista. Luontosuhteen vahvistamisen ja kokemuksellisesti hyvinvointivaikutusten äärelle ohjaamisen myötä asiakas voi löytää luonnon pysyväksi voimavarojensa lähteeksi. Yksilökohtaisesti ajateltuna tämä voi vaikuttaa sote- ja muiden yhteiskunnallisten kulujen pienenemiseen voinnin ja osallisuuden kohentuessa, ja kauaskantoisesti katsottuna jopa ylisukupolvisen huono-osaisuuden vähenemiseen. Luontosuhteen vahvistuminen lisää myös ympäristöystävällisempien valintojen todennäköisyyttä, joten tulemme samalla vahvistaneeksi planetaarista terveyttä ja hyvinvointia sekä kestävää tulevaisuutta myös lapsillemme. Tämä onkin välttämätöntä tilanteessamme, jossa suurin osa maapallomme kantokyvyn turvarajoista on ylittynyt ja peruuttamaton ekosysteemien romahtaminen, sään ääri-ilmiöiden kasvu ja elinympäristöjen tuhoutuminen ovat todellinen uhka. Jos kykenemme tekemään kiireellisiä toimia ympäristön suojelemiseksi, tilanne on kuitenkin vielä korjattavissa. Halua suomalaisilla korjaustyöhön on, mutta tietoa kaivataan lisää – yksilön pieniä vaikuttamismahdollisuuksia on hyvä tuoda esille myös luontoperustaisen asiakastyön lomassa.
Kainuussa muutos onkin mahdollisuus
Kainuussa palvelurakenteiden, järjestämisvastuiden ja resurssien muutokset nähdään tilaisuutena kehittää palveluja toimivammaksi ja asiakaslähtöisemmiksi kestävyystavoitteet huomioiden. Tutkimustieto ja ammattilaisten osaaminen on otettu käyttöön, kun Kainuun hyvinvointialue on lähtenyt pilotoimaan yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen PLATE Ihminen (Planetaarinen terveys osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämisessä) -hankkeen kanssa sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan yhteistä luontoperusteista ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on asiakkaiden voimavarojen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten vahvistaminen niin, että he kykenisivät pitämään parempaa huolta itsestään, läheisistään ja ympäristöstään. Sama tavoite on nähty merkittävänä myös Sotkamon kunnan työllisyyspalveluissa, jonka ammattilaiset ovat luoneet luontoperustaisia työnhaku- ja uravalmennuksia asiakkailleen yhteistyössä PLATE Ihminen -hankkeen kanssa. Pelkän työllistymistilanteen tarkastelun on havaittu olevan liian putkinäköistä asiakkaan resurssien ollessa vähissä, ja luontoympäristöjen toiminnallisuuden on todettu vetoavan paremmin heihinkin, joita toimistotilanteet ahdistavat. Molemmista PLATE Ihminen -toimintamallin asiakaspilotoinneista tehdään vaikuttavuustutkimusta, ja tavoitteena on saattaa luontoympäristöt pysyväksi osaksi palveluja. Toimintamalli löytyy hankeajan jälkeen Innokylästä, ja ammattilaiset sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita lisäämään omaa osaamistaan vuodesta 2026 lähtien KAMK:n Planetaarinen hyvinvointi (2-5 op) -opintojakson avulla.
Sotkamon Syntiniemi. Kuva: Jari Lindeman, LUKE.
PLATE Ihminen (Planetaarinen terveys osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämisessä) on osa kainuulaista kolmen hankkeen kokonaisuutta. PLATE (Planetaarisen terveyden edistäminen) -hankekokonaisuuteen kuuluvat Luonnonvarakeskuksen PLATE Luonto (Planetaarinen terveys luontoympäristön hyvinvoinnissa) -projekti sekä Sotkamon kunnan PLATE Syntiniemi (Planetaarinen terveys Syntiniemen esteettömän luontovirkistysalueen kehittämisessä) -hanke, jossa on valmistumassa loppuvuodesta 2025 pilottikohteena esteetön PLATE -teemainen luontovirkistysalue Sotkamon Syntiniemeen.
PLATE Ihminen -hankkeessa (S30781 1.4.2024 – 31.12.2026) edistetään syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten hyvinvointia luontovaikutuksia hyödyntäen. Päätavoitteena on vahvistaa kuntien ja muiden toimijoiden osaamista planetaarisen terveyden edistämisen keinoista, jotka lisäävät ihmisten toimintakykyä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Hankkeen ensisijaista kohderyhmää ovat syrjäytymisvaarassa ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien kanssa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointi-, sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluissa ja kolmannella sektorilla sekä itse asiakkaat, joiden tilannetta pyrimme parantamaan (rahoittaja ESR+/ Toimintalinja 4 Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi/ Erityistavoite 4.3 Yhdenvertaiseen osallisuuteen).
Lähteet:
Drakvik, E., & Pietola, L. (2023, maaliskuu 9). Planetaarinen terveys rakentuu luontoyhteydelle. Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/planetaarinen-terveys-rakentuu-luontoyhteydelle
Haveri, H. & Simkin, J. (2023). Luontoympäristöjen mahdollisuudet terveyden edistämisessä: ovatko metsäkylvyt osa tulevaisuuden sairaanhoitoa? Duodecim, 139(10), 851-859. https://www.duodecimlehti.fi/duo17697.
Ilmarinen. (16.1.2025). Mielenterveyssyistä päädyttiin työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 44-vuotiaana. Tiedote. https://www.ilmarinen.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2025/mielenterveyssyista-paadyttiin-tyokyvyttomyyselakkeelle-keskimaarin-44-vuotiaana/.
Kela. (19.1.2024). Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023. https://www.kela.fi/ajankohtaista/mielenterveysongelmat-veivat-jo-yli-100-000-suomalaista-pitkalle-sairauspoissaololle-vuonna-2023.
Kela. (9.4.2025). Tietopaketti: sairauspoissaolot. Kelan tietotarjotin. https://tietotarjotin.fi/tietopaketti/2699253/tietopaketti-sairauspoissaolot.
Kela. (28.8.2024). Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat menetettynä työpanoksena yli miljardi euroa vuodessa. Tiedote. https://www.kela.fi/ajankohtaista/sairauspoissaolot-mielenterveyssyista-maksavat-menetettyna-tyopanoksena-yli-miljardi-euroa-vuodessa.
Potsdam Institute for Climate Impact Research. (24.9.2025). Seitsemän yhdeksästä planeettarajasta on nyt ylitetty – meren happamoituminen liittyy vaaravyöhykkeeseen. Potsdam Institute for Climate Impact Research. https://www.pik-potsdam.de/en/news/latest-news/seven-of-nine-planetary-boundaries-now-breached-2013-ocean-acidification-joins-the-danger-zone.
Salonen, Arto O., Laininen, Erkka, Hämäläinen, Juha & Sterling, Stephen (2023). A Theory of Planetary Social Pedagogy. Educational Theory 73 (4), 615–637.
Sitra. (29.10.2024). Voiko Suomi torjua kansantauteja ja hillitä sotekuluja luonnon avulla? Luonnon terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys -raportin julkistamistilaisuus 29.10.2024. https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2024/10/esitysmateriaali-luontoterveys_julkistamistilaisuus29102024.pdf.
Tyrväinen, L., Halonen, J.I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, A.-R., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 89 s.
Valtioneuvosto. (17.3.2025.) Tietoisuus luontokadon etenemisestä lisääntynyt, ilmastoratkaisut nähdään Suomelle mahdollisuutena. Ilmastobarometri ja luontobarometri 2025. Liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö. https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/tietoisuus-luontokadon-etenemisesta-lisaantynyt-ilmastoratkaisut-nahdaan-suomelle-mahdollisuutena.
Valtioneuvosto. (2025). Ympäristökäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät Suomessa: Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa (KETTU) — Policy Brief 1/2025. https://valtioneuvosto.fi/documents/194055633/200039968/Policy%20Brief%201_2025%20-%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6k%C3%A4ytt%C3%A4ytymiseen%20vaikuttavat%20tekij%C3%A4t%20Suomessa.pdf?t=1741790750586
Ympäristöministeriö. (2025.). Tulokset: Ilmasto- ja luontobarometrit 2025. https://ym.emmi.fi/l/xgQhLFtkVNx7.