Kainuu tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän puhdasta luontoa, kasvavia toimialoja ja kehittyvää työelämää. Työelämän veto- ja pitovoimatekijät eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä, mutta monipuolisilla toimilla ja yhteistyöllä Kainuulla on mahdollisuus vahvistaa asemaansa houkuttelevana ja elinvoimaisena maakuntana. Tarkastelen tässä blogikirjoituksessani työelämän mahdollisia kehittämistoimenpiteitä, peilaten niitä Moninainen Kainuu -hankkeen toteuttaman Työelämä Kainuussa -kyselyn (Piirainen & Remes, 2025) vastauksiin.
Työelämä Kainuussa -kyselyyn vastasi 547 henkilöä, joista 226 henkilöä vastasi kysymykseen: ”Millaisilla konkreettisilla toimilla kainuulaista työelämää voisi kehittää?” Joustava työaika ja etätyömahdollisuudet nostettiin vahvimmin esille työn ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä työhyvinvointia parantavina tekijöinä. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön (2025) julkaisemassa työvoimabarometrissa Kainuu näyttäytyy potentiaalisena etätyömaakuntana, jolloin monipuolisten sekä saavutettavien etätyömahdollisuuksien merkitys korostuu. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia voi avautua, mikäli harvaan asuttujen alueita hyödynnetään sekä etätyöskentelyyn että -opiskeluun. Kainuun skenaariot 2045 (Kainuun Liitto, 2025) todetaan myös, että viihtyisät etätyöolosuhteet mahdollistavat kainuulaisille kiinnostavia kansainvälisiä työmahdollisuuksia.
Korona-ajan etätyöskentely on muuttanut työnteon tapoja pysyvästi. Niin työntekijät kuin työnantajatkin ovat kokeneet etätyöskentelyn pääsääntöisesti myönteisenä ja valtaosa haluaa jatkaa ajoittaista etätyön tekemistä, yhdistäen lähi- ja etätyön parhaat puolet. (Sutela & Pärnänen, 2021.) Selanderin ym. (2022) mukaan yli puolet työpaikoista on ilmoittanut olevansa valmis siihen, että tiimit tai työntekijät voivat itse päättää työnteon paikoista työn ja työtilanteen mukaan. Tämä tulee ilmi MEADOW-kyselystä, johon vastasi 1478 henkilöä.
Yhteistyötä, yrittäjyyttä ja yhteistä johtajuutta
Työelämä Kainuussa -kyselyn vastaajat nostivat eri toimijoiden välisen yhteistyön ja verkostoitumisen myös olennaiseksi tekijäksi kainuulaisen työelämän kehittämisessä. Alasoini ym. (2023) toteavat TYÖ2030 Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman katsauksessaan, että suomalainen työelämä on hyötynyt monialaisesta yhteistyöstä. Avoin, verkostomainen toiminta sekä vertaisuus ja osallistaminen ovat työelämässä tärkeitä tekijöitä. Tällä hetkellä esimerkiksi työelämän jatkuva oppiminen tapahtuu entistä enemmän ihmisten ja yhteisöjen erilaisissa kohtaamisissa.
Työelämä Kainuussa -kyselyn vastaajat toivat esille, että uusien työpaikkojen ja yritysten luominen sekä houkutteleminen alueelle on tärkeää Kainuun elinvoimaisuuden ja työllisyyden parantamiseksi. Tällä hetkellä määrällisesti eniten Kainuuseen kaivataan suorittavan työn tekijöitä ja suurin pula on sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä metalli-, ICT-, metsä- ja ravintola-aloilla (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025). Kainuun skenaariot 2045 (Kainuun Liitto, 2025) todetaan etätyöstä muodostuneen strateginen valttikortti niille toimialoille ja yrityksille, jotka ovat panostaneet erilaisiin yhteistyömuotoihin ja joustavuuteen. Tällöin erityisesti ulkokainuulaiset osaajat paikkaavat alueen työvoimapulaa.
Kainuu on hyvä esimerkki siitä, kuinka pieni maakunta voi ketteryydellä ja erikoistumisella nousta alan huippujen joukkoon. Kajaanin ammattikorkeakoulu on Suomen pelialan koulutuksen edelläkävijä, joka tarjoaa maan vanhinta ja kansainvälisesti arvostettua pelialan koulutusta. Kainuu GEMS -hanke (Game Entrepreneurship Mentoring to Success) on myös tukemassa uusien yrittäjien kasvua sekä kansainvälistymistä. (Tolonen ym., 2025.)
Johtamisen ja esihenkilötyön laadun parantaminen nousivat esille kainuulaisen työelämän kehittämisessä. Työelämä Kainuussa -kyselyn vastaajat kokivat, että hyvä johtaminen ja esihenkilötyö ovat välttämättömiä työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin kannalta. Vuoden 2024 johtajuusbarometrissa todetaan hyvän johtajan ominaisuuksiksi reiluus ja oikeudenmukaisuus. Johtajan keskeisiin tehtäviin kuuluu henkilöstön onnistumisen mahdollistaminen. Lähitulevaisuudessa johtajuutta tulevat muuttamaan mielenterveyden haasteet, uudet teknologiat ja yhteiskunnallinen epävarmuus. Johtamisen ja johtajuuden on oltava tulevaisuudessa avoimempaa, läpinäkyvämpää ja inhimillisempää, jolloin kokemus- ja tunnepuolen asiat ovat yhä vahvemmin keskeisiä johtamistaitoja. Johtajuusbarometrissa (2024) tuli esille, että monimuotoisuuden huomioimisen merkitys johtamisessa jakaa suomalaisia. Osa suomalaisista pitää erilaisia vastuullisuuteen liittyviä asioita ”vähemmän tärkeinä”. Esimerkiksi kahdeksan prosenttia suomalaisista kokee, ettei anonyymi rekrytointiprosessi ole tärkeä asia, 13 prosenttia ei toivo monimuotoisempaa työyhteisöä. Havahduttavaa mielestäni on se, että peräti 28 prosenttia on sitä mieltä, ettei naisjohtajia pidä erityisesti pyrkiä palkkaamaan eikä 17 prosenttia koe monimuotoisuutta voimavarana.
Työelämä Kainuussa -kyselyn vastaajat nostivat esille, että avoin ja suvaitsevainen asenneilmapiiri sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen ovat tärkeitä tekijöitä kainuulaisen työelämän kehittämisessä. Tässä selvästikin on meillä niin Kainuussa kuin muuallakin Suomessa vielä kehitettävää.
Kainuun työelämän kehittäminen vaatii monipuolisia ja alueellisesti räätälöityjä toimenpiteitä. Moninaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, nuorten naisten uramahdollisuuksien vahvistaminen, työvoiman saatavuuden parantaminen, työn ja vapaa-ajan tasapainon edistäminen sekä kansainvälisten osaajien integrointi ovat keskeisiä tekijöitä alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn parantamisessa. Euroopan unionin osarahoittama ja Kajaanin ammattikorkeakoulun toteuttama Moninainen Kainuu -hanke on osaltaan edistämässä kainuulaisen työelämän monimuotoisuutta. Voit seurata toimintaamme sosiaalisen median kanavillamme ja osoitteessa moninainenkainuu.fi.
Kirjallisuus
Alasoini, T., Antila, J., Hakala, L., Hakonen, N., Kulmala, S., Lautala, K., Lyly-Yrjänäinen, M., Närhinen, A. & Rissanen, M. (2023) Työelämän kehittäminen kolmikantaisessa yhteistyössä: TYÖ2030-ohjelma. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma & Työterveyslaitos. Saatavilla 20.5.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-096-6
Johtajuusbarometri (2024) Selvitys suomalaisten näkemyksistä johtajuudesta 2024. Saatavilla 20.5.2025 https://nuorkauppakamarit.fi/app/uploads/2024/10/Johtajuusbarometri-2024-3.pdf
Kainuun Liitto. (2025). Kainuun skenaariotiivistys 2045. Saatavilla 20.5.2025 https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2025/05/Kainuu-skenaariotiivistys-2045.pdf
Piirainen, P. & Remes, M. (2025) Työelämä Kainuussa -kyselyn raportti. Moninainen Kainuu -hanke. Saatavilla 20.5.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7522-47-9
Sutela, H. & Pärnänen, A. (2021) Koronakriisin vaikutus palkansaajien työoloihin. Työpaperi 1/2021. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavilla 20.5.2025 https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ ywrp1_202100_2021_25870_net.pdf
Selander, K., Alasoini, T. & Hakonen, N. (2022) Työnantajien näkemyksiä etätyöstä: kuinka etätyöstä päätetään koronapandemian jälkeen? MEADOW-julkaisu. Helsinki: Työterveyslaitos – TYÖ2030-ohjelma. Saatavilla 20.5.2025 https://www.julkari.fi/handle/10024/144341
Tolonen, S., Nieminen, J. & Bergman, T. toim. (2025) Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2025. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueelliset kehitysnäkymät, 2025:19 Saatavilla 20.5.2025 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/166252/TEM_2025_19.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2025) Työvoimabarometri. Saatavilla 20.5.2025 https://tyovoimabarometri.fi/haku?alue=bd37c0d9-439c-46ad-9ad9-9013f5068ddf