Kestävä kehitys ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä. Kestävä kehitys jakautuu muun muassa ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen. Kuinka nämä heijastuvat ammattikorkeakoulun käytännön toimiin ja lopulta opetukseen? Tässä blogissa käsittelen vastuullisuutta ja kestävää kehitystä liiketaloudenkoulutuksen osaamisalueella lähinnä ekologisesta ja taloudellisesta vastuullisuuden näkökulmista.
Arenen vuonna 2021 ammattikorkeakouluille suunnatussa kyselyssä kysyttiin, mihin amk:ssa tulisi kiinnittää huomiota hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tuloksissa kärkeen nousivat kiinteistöt ja matkustaminen, toisena olivat hankinnat ja kierrätys sekä kolmanneksi tietojärjestelmät, kierrätys ja ravintolapalvelut. Näistä koulutuksen toimijoiden keskuudessa painottui kierrätys ja ravintolapalvelut. (Asikainen, ym., 2021,10.)
Täytin työpaikan kahvihuoneessa tiskikonetta. Valutin samalla vettä kahvion hanasta, kun olin lataamassa kahvinkeitintä. Pohdin siinä, että pitääkö veden olla kylmää, kun se laitetaan keittimeen. Aika monta litraa vettä putkistosta pois ja sitten noin litra koneeseen. Kaadoin veden kannusta kahvinkeittimeen. Poistin aikaisemmin keitetyt vettyneet purut kahvinkeittimestä. Avasin roskakaapin ja hämmästyin kovasti, että meidän roskakaapissa ei näyttänyt olevan kunnollista kierrätystä. Kaikki roskat ruokakääreistä kahvinpuruihin olivat samassa roskiksessa. Kun kaikki roskat ovat samassa kasassa, niin ne käsitellään sekajätteenä ja ne päätyvät poltettavaksi energiaksi Leppävirralle (Ekokymppi, n.d.). Laitoin kuivan suodatinpaperin ja tuoreet, kuivat kahvinpurut ja painoin virtakytkimestä keittimen päälle.
Jäin pohtimaan, että jos kierrätys onnistuu kotona, niin miksi se on vaikeaa työpaikalla? Johtuuko se meistä työntekijöistä vaiko pienistä roska-astioista vai siitä, miltä firmalta on ammattikorkeakoululle siivouspalvelut ostettu? Eikö meitä ole opastettu työpaikalla, kuinka tämän pienen asian kanssa toimitaan vastuullisesti? Vai ajatellaanko itsekkäästi, että on se ihan sama – sinne vaan muiden roskien sekaan tämäkin. Toimiiko ammattikorkeakoulu, tai siis sen työntekijät, tässä arkipäivän asiassa vastuullisesti ja kestävän kehityksen ajatuksen mukaisesti?
Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään turvaamaan tulevien sukupolvien mahdollisuus hyviin valintoihin ja elinoloihin (Motiva, n. d.). Teemme joka päivä pieniä valintoja ja päätöksiä, joilla vaikutamme suurempaan kuvaan, kuin tulemme ajatelleeksi. Eli meidän jokaisen omalla käyttäytymisellämme ja teoilla on merkitystä asioihin pitkässä juoksussa. Me voimme tehdä valinnan vastuullisuudesta itse joka kerta, kun laitamme roskia roskiksiin.
Arenen kyselystä selviää myös, että ammattikorkeakouluissa tarvitaan lisää tukea kestävän kehityksen periaatteiden soveltamiseen omassa työssä. Työntekijät tarvitsevat asiasta tietoa ja koulutusta sekä konkreettisia ohjeita, käytännön esimerkkejä ja vinkkejä, kuinka vastuullisuutta toteutetaan käytännössä. (Asikainen, ym., 2021, 12.)
Ekologinen kestävyys painottuu pääasiassa monimuotoisuuden sekä luonnon ekosysteemien turvaamiseen. Tavoitteena on säilyttää ja turvata erilaisia resursseja tulevaisuuteen. Kestävän kehityksen mukaan ihmisen toiminta pitäisi sopeuttaa luonnon kestokykyyn ja luonnonvarojen hyödyntämisessä pitäisi huomioida luonnon uusiutumiskyky. Keskeistä siis on, että ihmisen toiminnan pitäisi tapahtua luonnon kestokyvyn rajoissa. Taloudellisen kestävyyden tavoitteena on tasainen kehitys ilman velkaantumista ja siinä korostuu kustannustehokkuus. Merkittävää on, että toiminta toteutetaan luonnonvaroja säästäen.
Yleensä puhutaan paperin tai luonnonvarojen säästämisestä, mutta näkyykö se vielä toistaiseksi Kajaanin ammattikorkeakoulun käytännön toimissa? Onko meillä ammattikorkeakoulussa vaihdettu vettä säästävät vesihanat ja wc-pöntöt vessoihin? Onko lamput vaihdettu led-valaisimiin, jotka eivät juurikaan kuluta sähköä? Edistetäänkö meillä ammattikorkeakoulussa kierrätystä? Näillä valinnoilla voidaan vaikuttaa niin ekologiseen kuin taloudelliseen kestävyyteen. Pieniä tekoja, joilla on lopulta myös merkittävää taloudellista vaikutusta, kun käyttökustannukset kokonaisuudessaan pienevät.
Ehkäpä nämä asiat tulevat huomioitua kampusaluetta kehittävässä Kajaanin kampus 2025 -hankkeessa, jonka visiossa asiaa kuvataan seuraavasti: ”Kajaanin kampuksesta luodaan vastuullinen, innovatiivinen ja yhteisöllinen keskittymä – -, alue toimii työelämälähtöisen opiskelun ja kestävän kehityksen edelläkävijänä inspiroiden opiskelijoita, henkilökuntaa ja koko yhteisöä toimimaan vastuullisesti kestävän tulevaisuuden puolesta.” Lisäksi hankkeessa on omat työpaketit vastuullisuudesta ja saavutettavuudesta sekä kestävästä kehityksestä. (Kajaanin kampus 2025, n. d.)
Ammattikorkeakoulu valmistaa tulevaisuuden ammattilaisia. Liiketalouden osaamisalalla Kajaanin ammattikorkeakoulussa vastuullisuus näkyy muun muassa opintojaksoissa. Osa opettajista on sisällyttänyt vastuullisuuden teemaa omien opintojaksojen sisältöihinsä ja lisäksi vastuullisuus tulee esille opetuksessa eri tavoin. Tämä tarkoittaa, että nykyisillä opiskelijoilla vastuullisuus ja kestävän kehityksen näkökohdat ovat omaksuttavissa ja toivottavasti ne ovat sisäistettynä silloin, kun he valmistuvat ammattikorkeakoulusta.
Tätä ei varmaankaan mitata millään tavoin, mutta voisiko vastuullisuus ja kestävän kehityksen elementit olla mukana näkyvämmin esimerkiksi opiskelijoiden opinnäytetöissä? Tähän kysymykseen vastausta voidaan hakea talon ulkopuolelta, koska suurin osa opinnäytetöistä tehdään toimeksiantona yrityskentälle. Toisaalta opiskelijat voisivat itse kysyä yrityksistä toimeksiantoja, jotka liittyvät vastuullisuuteen tai kestävän kehityksen näkökulmiin.
KAMKissa on tehty maksuttomat verkko-opintojaksot Ilmastonmuutoksen perusteet (1 op), Ilmastotoimet liiketaloudessa (2op) ja Ilmastotoimet tekniikan alalla (2op). Ne ovat saatavilla kaikille asioista kiinnostuneille osoitteessa https://edukamukurssit.fi/. Tiensuun (2019) sanoin: ”Ilmastonmuutos on osa moninaisia kestävyysongelmien verkkoa ja vaikuttaa ympäristöön lisäksi myös ihmisten toimintaan.” Edukamun kursseista on hyvä aloittaa matka vastuullisuuteen ja ryhtyä selvittämään kestävään kehitykseen liittyviä näkökulmia.
Lähteet
Asikainen, E., Ervaala, O., Friman, M., Helenius H., Häkkinen, K., Kilpeläinen, T., Konst T., Kääriä, J., Tolkki, J., Turja-Ilola, M. (2021). Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistämässä. K. Varis ja N. Ylönen (toim.) Arene.
Ekokymppi. (N. d.). Sekajäte energiaksi – kiinteistön jäteastiaan tai aluekierrätyspisteelle. Saatavilla 29.5.2024 https://www.ekokymppi.fi/tietopankki/lajittelu/sekajate-energiaksi.html
Kajaanin kampus 2025. (N. d.). Hankeinfo. Saatavilla 9.8.2024 https://www.kajaani.fi/kasvatus-ja-koulutus/kajaani-kampus/kajaanin-kampus-2025-info/
Motiva. (N. d.). Kestävä kehitys. Saatavilla 29.5.2024 https://www.motiva.fi/kestava_kehitys
Tiensuu, E. (2019). Tämän takia ilmastonmuutoksesta kannattaa hypätä kestävän kehityksen laajempaan tarkasteluun. Globaalikasvatus. Blogi, 6.9.2019. Saatavilla 31.7.2024 https://globaalikasvatus.fi/blogit-ja-artikkelit/blogit/taman-takia-ilmastonmuutoksesta-kannattaa-hypata-kestavan-kehityksen-laajempaan-tarkisteluun/