Opettajan työ voi parhaimmillaan ulottua paljon luokkahuonetta pidemmälle. Hanketoiminta tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta, vaikuttaa käytännön kehittämiseen ja tuoda opetukseen tuoreita näkökulmia eli kehittyä ammatillisesti. Ammatillisella kehityksellä viitataan osaamisen laajenemiseen uusiin tietoihin ja taitoihin ja mahdollisesti siirtymistä uusille toiminnan alueille (Hanhinen, 2010, 99). Businesspsykologian taitajaksi -hanke KAMKissa on osoittanut, että opettaja voi olla yhtä aikaa tiedon jakaja, oppija ja sillanrakentaja.
Hankkeet tuovat opetukseen ajankohtaisuutta
Opettajana on helppo ajautua rutiineihin, kun opiskelijoiden kanssa käydään läpi tuttuja teemoja. Hanketoiminta rikkoo tämän kaavan. Kun opettaja osallistuu hankkeeseen, opetukseen tulee väistämättä uutta sisältöä, joka kumpuaa suoraan työelämän tarpeista.
Businesspsykologian taitajaksi -hanke Kajaanin ammattikorkeakoulussa on tästä hyvä esimerkki. Hanke käynnistyi elokuussa 2024, mutta sen juuret ulottuvat yli 15 vuoden taakse. Taustalla oli havainto, että erityisesti pk-yrityksillä on tarve osaajille, jotka ymmärtävät sekä liiketoiminnan logiikkaa että ihmisten käyttäytymistä. Hankkeen avulla tämä ajatus vietiin käytäntöön.
Opettajan rooli monipuolistuu
Hankkeessa opettaja toimii yhteiskehittäjänä ja fasilitaattorina yhdistäen opiskelijoiden ideat, yritysten tarpeet ja hankkeen tavoitteet. Esimerkiksi businesspsykologian pilottiopintojaksossa opiskelijat eivät vain suorittaneet tehtäviä, vaan he olivat aktiivisesti mukana suunnittelemassa sisältöä, kehittämässä tehtäväideoita ja testaamassa toteutusta. Tämä yhteiskehittäminen on arvokasta, sillä se antaa opettajalle välittömän palautteen siitä, mikä toimii ja mikä ei. Samalla se opettaa opiskelijoille vaikuttamisen taitoja: heidän mielipiteensä ja ideansa huomioidaan opintojakson rakenteen ja sisällön toteutuksessa.
Hankkeen projektipäällikkönä toimiessaan opettaja kartuttaa hankehallinnon erityisosaamistaan ja pääsee toimimaan yrittäjämäiseen tapaan. Siinä tehtävässä saa laittaa osaamisensa likoon, pääsee kehittämään erityisesti itsensä johtamisen taitoa, viestintäkykyjä tiimille ja sidosryhmille sekä esiintymistaitoa. Hanketyöskentelykokemus myös avartaa opettajan ajattelua, ja tehtävässä voi luovasti yhdistää opetuksen ja hanketyön.
Yhteys työelämään ja yrityksiin rikastaa opetusta
Yksi hanketoiminnan suurimmista hyödyistä on suora kosketus työelämään ja paikallisiin yrityksiin. Tällä työelämäyhteistyöllä on vaikutusta opettajan informaaliin oppimiseen. Sjöberg ja Holmgren (2022, 605) ovat esittäneet, että opettajien informaali oppiminen ja ammatillinen kehittyminen ovat luonteeltaan sosiaalisia ja käytännönläheisiä. Tällöin oppiminen tapahtuu yhteistyöhön ja vastavuoroisuuteen perustuvassa prosessissa, jossa tietoa ei niinkään hankita, vaan se syntyy keskustelujen, havaintojen ja käytännönläheisten työtehtävien kautta osana päivittäistä työtä.
Businesspsykologian taitajaksi -hankkeessa opettaja pääsi keskustelemaan kainuulaisten pk-yritysten omistajien ja henkilöstön kanssa heidän osaamistarpeistaan. Keskusteluissa tuli ilmi muun muassa se, että monilla yrityksillä halu toiminnan kehittämiseen on suuri, mutta niillä on siihen rajalliset resurssit. Hankkeen kautta on voitu tarjota maksuttomia koulutuksia, yrityskohtaisia kehittämisratkaisuja ja tuoda tutkimustietoa yritysten päätöksenteon tueksi. Myös opettajalle nämä keskustelut ovat arvokkaita: niissä saa tietoa siitä, mitä taitoja työelämässä juuri nyt kaivataan ja tämän tiedon voi viedä suoraan opetukseen.
Hankkeissa mahdollisuuksia harjoitteluun ja opinnäytetyöhön
Yksi ammattikorkeakoulututkintojen yhteisistä kompetensseista (Arene, 2022) on ennakoiva kehittäminen. Kompetenssikuvauksen mukaan valmistuva opiskelija ”osaa kehittää oman alan tulevaisuutta ennakoivia ratkaisuja soveltaen olemassa olevaa tietoa sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.” Yksi osa tätä osaamista ovat projektityöskentelytaidot.
Hankkeissa avautuu opiskelijoille tilaisuuksia tehdä harjoittelua ja opinnäytetöitä aidossa kehittämisympäristössä. Opettaja on mukana ohjaamassa opiskelijaa joko harjoittelun ja/tai opinnäytetyön ohjaajana ja/tai hankeasiantuntijaopettajana.
Businesspsykologian taitajaksi -hankkeessa harjoittelija osallistui uuden verkko-opintojakson sisältöjen suunnitteluun sekä tehtävien ja tenttien ideointiin ja kehittämiseen. Hankkeessa tehtyjen opinnäytetöiden aiheet valikoitiin niin, että niiden tulokset palvelevat sekä opiskelijoiden oppimista, yritysten tarpeita että myös hanketta. Tilanne on win-win-win, kun opiskelija saa merkityksellisen aiheen ja yritys sekä hanke saavat käyttökelpoisia tuloksia.
Uutta oppia opettajalle
Hanketyö ei kehitä vain opiskelijoiden osaamista. Myös opettaja saa hankkeessa uusia taitoja. Businesspsykologian taitajaksi -hankkeessa tämä on tarkoittanut muun muassa projektinhallinnan opettelua sekä julkaisujen ja markkinointitoimien suunnittelua ja toteutusta.
Lisäksi opettaja saa käyttöönsä uusia menetelmiä ja työkaluja, joita voi hyödyntää opetuksessa. Esimerkiksi tekoälyn käyttö sisältöjen ideoinnissa ja luentomateriaalien valmistelussa on ollut osa hankkeen kokeiluja.
Ammattikorkeakoulujen vahvuutena pidetään muun muassa sitä, että opetushenkilöstön osaamisen ja työelämän asiantuntijuuden kehittyminen mahdollistuu monipuolisten tehtävänkuvien avulla. Yksi keskeinen opettajan työnkuvan monipuolistaja on hanketyö. (Vähäsantanen, Civil, Hero & Tammilehto, 2025, 25.)
Halosen (2019, 6) mukaan opettaja kartuttaa työelämäyhteistyössä, joksi myös hankeyhteistyö voidaan luokitella, tietoja ammattialan kehityksestä ja sitä kautta rikastuvat muun muassa opetusmateriaalit. Hanketyössä mukana olevien opettajien omat oppimisprosessit saavat kuitenkin usein vähemmän huomiota kuin opiskelijoiden oppiminen (Halonen 2019, 6). Tämän vuoksi onkin tärkeää tuoda myös niitä esille.
Haasteet ja niiden voittaminen
Hanketyö tuo mukanaan omat haasteensa – ja opettajan roolissa ne tuntuvat joskus erityisen selvästi. Aikataulujen sovittaminen opetuksen, hankkeen ja muiden velvoitteiden välillä vaatii tarkkaa suunnittelua ja priorisointia. Lyhyellä varoajalla tapahtuvat muutokset haastavat suunnitelmien toteutumista. Resurssit ovat rajallisia, mikä tarkoittaa, että on opittava tekemään fiksuja valintoja siitä, mihin panostaa eniten.
Uuden oppimisen paine voi tuntua aluksi kuormittavalta. Hankkeessa tulee vastaan käsitteitä, työkaluja ja toimintatapoja, jotka eivät ole ennestään tuttuja. Samalla nämä haasteet ovat tilaisuuksia kasvaa ammatillisesti. Moni opettaja huomaa hankkeen edetessä, että uusi osaaminen vahvistaa myös opetustyötä ja tuo luottamusta omaan kykyyn toimia erilaisissa ympäristöissä.
Miksi opettajan kannattaa osallistua hankkeisiin? Mitä se hyvejää?
Hanketoiminta ei ole vain “lisätyötä”, vaan se on mahdollisuus uudistaa opetusta ja omaa ammattitaitoa. Opettajana hankkeessa pääset:
- Näkemään työelämän tarpeet läheltä – mikä osaaminen on nyt kysyttyä, mitä taitoja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa.
- Yhdistämään teorian ja käytännön – viet opetukseen oikeita esimerkkejä ja ratkaisuja, joita hankkeessa kehitetään.
- Oppimaan uutta – projektinhallinta, rahoitus, verkostojen rakentaminen ja uusien opetusmenetelmien kokeilu.
- Kehittämään omaa opetustyyliä – hankkeessa voi testata uusia tapoja opettaa ja saada palautetta monelta eri taholta.
- Luomaan verkostoja – yhteistyö yritysten, muiden oppilaitosten ja kollegoiden kanssa avaa ovia tuleviin projekteihin.
Opettajat usein kertovat, että hankkeessa mukana oleminen tuo työhön aivan uudenlaista merkityksellisyyttä. Kun näkee opiskelijoiden innostuvan ja yritysten hyötyvän, oma motivaatio kasvaa.
Rohkaisevat loppusanat tulevaan
Jos olet opettaja ja mietit, voisiko hanketyö sopia sinulle – vastaus on kyllä. Jokainen hanke on tilaisuus kehittää itseäsi ja opetustasi sekä laajentaa näkemystä siitä, mihin oma ammattitaito taipuu. Hankkeessa pääset oppimaan, kokeilemaan ja vaikuttamaan.
Aloita rohkeasti pienestä. Voit osallistua hankkeeseen vaikkapa yhden opintojakson kehittämisellä tai ohjata opiskelijoita hankkeeseen liittyvässä harjoittelussa. Jokainen panos ja askel on arvokas.
Tekstissä on hyödynnetty Kamkin tekoälyavustinta.
Lähteet:
Arene. (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Saatavilla 14.11.2025 https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572
Halonen, K. (2019). Yhteistyöstä oppimisen ekosysteemeihin. Artikkeli teoksessa K. Halonen (toim.). Oppimisen uusi ekosysteemi. Osallistamalla osaamista – hankkeiden hyviä käytäntöjä, (4–7). Metropolia. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-139-4
Hanhinen, T. (2010). Työelämäosaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8290-8
Holmgren, R. & Sjögren, D. (2022). The value of informal workplace learning for police education teachers’ professional development. Journal of Workplace Learning 34(7), 593–608. https://doi.org/10.1108/JWL-04-2021-0040