Useimmat meistä tietävät, miltä tuntuu saada palautetta omasta työstä. Joskus palaute innostaa, joskus se kirpaisee perustellusti ja toisinaan se tuntuu suoraan sanottuna epäoikeudenmukaiselta. Välillä jää jopa epäselväksi, mitä palautteella tavoitellaan: halutaanko aidosti auttaa kehittymään vai osoittaa, että toinen tietää paremmin? Epäselvä tai huonosti ajoitettu palaute voi herättää enemmän hämmennystä kuin oivalluksia, ja siksi palautteen taustalla oleva tarkoitus ja tapa sanoittaa asia voivat olla ratkaisevan tärkeitä.
Niin palautteen antaminen kuin vastaanottaminenkin on yksi työelämän keskeisimmistä taidoista. Kukaan ei kuitenkaan synny taitavana palautteen käsittelijänä, vaan taitoja voi ja kannattaa kehittää läpi työuran (Kupias, Peltola & Saloranta, 2013). Businesspsykologian näkökulmasta palaute on ennen kaikkea vuorovaikutustilanne, jossa korostuvat ihmisen psykologiset perustarpeet: tarve tulla kuulluksi, arvostetuksi ja kohdatuksi. Kun nämä tarpeet täyttyvät, palautteen vastaanottaminen helpottuu ja vuorovaikutukseen syntyy luottamusta.
Miksi palaute on niin tärkeää?
Palaute kertoo, mihin suuntaan ollaan menossa ja miten olemme toimineet. Sen avulla voimme myös havaita tarpeen muutokselle. (Oulasmaa & Pesonen, 2022, 37–38.) Ilman palautetta työntekijän, tiimin tai koko organisaation tavoitteet voivat hämärtyä ja tehokkuus laskea. Palaute tekee näkyväksi myös sen, miten yksilön työ vaikuttaa muihin ja koko työyhteisön toimintaan. Samalla se auttaa varmistamaan, että työntekijät ja johto puhuvat samasta asiasta ja ovat matkalla samaan suuntaan. (Kupias, Peltola & Saloranta, 2013.) Palaute voi olla myös itse itselle annettua. Hakanen (2011, 53) käyttää tästä termiä välitön palaute. Hänen mukaansa kaikki palaute, myös itse annettuna, on yhtä tärkeää. On tärkeää tiedostaa työpäivän aikana saavutetut asiat sen sijaan, että keskittyisi siihen, mitä jäi tekemättä.
Hyvin toimiva palautekulttuuri vahvistaa työntekijöiden itsetuntoa ja koko työyhteisön ilmapiiriä. Moni kokee paiskivansa töitä yksin, ja silloin pienikin huomionosoitus voi lisätä kokemusta työn merkityksellisyydestä ja yhteydestä muihin. Palautteen avulla voidaan vahvistaa työntekijän onnistumisia, selkeyttää odotuksia ja lisätä työn hallinnan tunnetta. Kun työntekijä kokee, että häntä arvostetaan, motivaatio ja työhyvinvointi kasvavat luonnollisesti. (Hakanen, 2011, 57–59.)
Rakentavan palautteen tunnusmerkit
Jokaisella on oma käsityksensä palautteesta, ja käsitys voi vaihdella tilanteesta toiseen. Rakentava palaute tai korjaava palaute perustuu havaintoihin, ei tulkintoihin. Sen ytimessä on halu auttaa toista onnistumaan. (Kupias, Peltola & Saloranta 2013.) Kun palaute kohdistuu konkreettiseen toimintaan eikä persoonaan, sitä on helpompi vastaanottaa ja muuttaa toiminnaksi. Selkeät esimerkit, tarkka kuvaus tilanteesta ja realistiset kehitysehdotukset tekevät palautteesta ymmärrettävää ja käyttökelpoista. (Oulasmaa & Pesonen, 2022, 184–189.)
Palautteenanto ja palautteen vastaanottaminen on parhaimmillaan dialogia. Harva asia on mustavalkoinen tai ehdoton totuus. Sen vuoksi on tärkeää antaa tilaa kysymyksille ja tarkentaville kommenteille. Harkitut sanavalinnat, selkeä kieli ja myönteinen sävy lisäävät palautteen rakentavuutta ja auttavat sitä tavoittamaan vastaanottajan parhaalla mahdollisella tavalla. (Kupias, Peltola & Saloranta 2013.) Myös ajoitus on tärkeää: palaute on tehokkainta silloin, kun vastaanottajalla on aikaa ja tilaa kuulla se.
Kun palaute ei tunnu rakentavalta
Kaikki palaute ei tunnu hyvältä eikä sen tarvitsekaan. Joskus palaute herättää hämmennystä, puolustautumista tai epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Myös positiivinen palaute voi tuntua oudolta, jos siihen ei ole tottunut tai jos sen aitoutta epäilee. (Kupias, Peltola & Saloranta 2013.)
Ikävää tai epäselvää palautetta saadessaan voi pysähtyä pohtimaan:
Mikä osa palautteesta on sellaista, josta voin aidosti oppia?
Ja mikä puolestaan kertoo palautteenantajan omasta tunnetilasta, jota minun ei tarvitse kantaa?
Tärkeää on myös tunnistaa omat ensireaktiot. Jokainen meistä tulkitsee palautetta omien kokemustensa, arvojensa ja tunteidensa kautta. Lyhytkin hengähdys auttaa siirtymään ensituntemuksista rakentavampaan pohdintaan. Palaute, joka aluksi tuntui epämukavalta, voi myöhemmin osoittautua hyödylliseksi näkökulmaksi. Ja toisaalta, kaikkea palautetta ei tarvitse ottaa omakseen: osa siitä voi kertoa enemmän antajan kuin vastaanottajan tilanteesta.
Businesspsykologinen näkökulma
Businesspsykologia muistuttaa, että palautteen tarkoitus ei ole osoittaa oikeassa olemista, vaan edistää yhteistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Turvallisessa ilmapiirissä annettu ja vastaanotettu palaute ei ainoastaan kehitä yksilöitä, vaan vahvistaa koko organisaation resilienssiä ja hyvinvointia. Kyse on prosessista, joka rakentaa luottamusta, lisää avointa kommunikaatiota ja tukee oppimista.
Rakentava palautekulttuuri ei siis ole pelkkä mukava lisä, vaan keskeinen osa oppivaa, hyvinvoivaa ja strategisesti etenevää työyhteisöä. Kun palautetta annetaan säännöllisesti ja arvostavasti, jokaisen panos tulee näkyväksi ja työn merkityksellisyys vahvistuu. Näin organisaatio pystyy kehittymään kestävästi ja kohtaamaan muutoksia joustavammin.
Businesspsykologian taitajaksi -hankkeen yhtenä päätavoitteista oli lisätä kainuulaisten yritysten ja organisaatioiden businesspsykologista osaamista. Hanke tarjosi mikro- ja pk-yrityksille koulutuksia muun muassa päätöksenteon psykologiasta, myyntipsykologiasta, erilaisista persoonallisuustyypeistä ja muutosjohtamisesta. Lisäksi hanke jakoi tietoa businesspsykologian teemoista erilaisilla julkaisuilla, paikallislehtiartikkeleilla ja blogiteksteillä. Hanke päättyy vuoden loppuun, mutta sen tuottama Businesspsykologian perusteet -opintojakso on edelleen kaikkien kiinnostuneiden suorittavissa ilmaiseksi ja täysin omaan tahtiin verkossa. Opintojakso löytyy KAMKin avoimen AMK:n tarjonnasta: www.kamk.fi/business-psykologia
LÄHTEET:
Hakanen, J. (2011). Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos
Kupias, P., Peltola, R. & Saloranta P. (2013). Onnistu palautteessa. Helsinki: Alma Talent Oy.
Oulasmaa, M. & Pesonen, M. (2022). Suoraa palautetta!: Viisaan keskustelun käsikirja. Helsinki: Alma talent Oy.
