Digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehitys muuttavat oppimista, työtä ja arkea. Jokaisella kansalaisella tulee olla riittävät digitaidot ja ymmärrys tekoälyn vastuullisesta käytöstä. Tämä ei ole vain tekninen kysymys, vaan liittyy laajemmin monilukutaitoon, eettiseen osaamiseen ja opettajien rooliin osaamisen kehittäjinä.
Tekoäly muuttaa arkea ja oppimista
OpenAI julkaisi ChatGPT:n marraskuussa 2022. Se on tekoälypohjainen kielimalli, joka tuottaa tekstiä ihmisen kieltä jäljitellen. Generatiiviset tekoälyt, kuten ChatGPT, Gemini ja Copilot, eivät pelkästään analysoi dataa, vaan voivat keskustella, vastata kysymyksiin, kirjoittaa ja kääntää tekstiä sekä joissain tapauksissa tuottaa ääntä ja kuvia. Ne perustuvat laajoihin neuroverkkoihin ja valtaviin tietomassoihin, joiden avulla ne oppivat luomaan sisältöä. Alkuhämmästys on vaihtunut pohdintaan siitä, miten tekoäly muuttaa oppimista, opetusta ja yhteiskuntaa — muutos on jo käynnissä.
Mitä digitaidot tarkoittavat?
Digiosaaminen on jokapäiväisessä elämässä tarvittavia digitaitoja, jotka muodostavat osaamiskokonaisuuksia. Nämä taidot liittyvät esimerkiksi asiointiin viranomaispalveluissa tai verkkopankissa, opiskeluun, työn tekemiseen, yhteiskunnassa aktiivisena toimimiseen, uuden tiedon ja työvälineiden löytämiseen ja hyödyntämiseen. (Digi- ja väestötietovirasto, 2023, 3.) Lisäksi kaikilla tulisi olla tekoälyosaamista ja yksilön tulisi mm. tunnistaa käytössä olevia tekoälyjärjestelmiä arjessa, olla tietoinen sosiaalisen median ja verkkokauppojen usein käyttämistä tekoälyalgoritmeista sekä osata arvioida niiden käyttöön liittyviä riskejä. (Kivinen, 2024.)
Digitaalinen sivistys ja monilukutaito
Digitaalinen sivistys on kykyä hahmottaa digitaalisen maailman eettisiä, tiedollisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ja yksilön vastuullista toimintaa näiden pohjalta. Se sisältää ymmärryksen siitä, miten digitalisaatio muokkaa arkea, työelämää ja yhteiskuntaa. Tähän kuuluu tieto omista oikeuksista ja velvollisuuksista digitaalisessa ympäristössä. Digitaalisen sivistyksen kehittyminen edellyttää toimivia rakenteita ja yhteiskunnallista tukea, se ei ole vain yksilön ominaisuus. Koulutusjärjestelmä, teknologiset ratkaisut, lainsäädäntö ja kulttuuriset käytännöt muodostavat yhdessä puitteet, joissa digitaalisesta sivistyksestä voi tulla osa arjen toimintaa. Kansalaisen digitaidot ulottuvat monille elämänalueille: sähköinen asiointi, vahva tunnistautuminen, osallistuminen yhteiseen päätöksentekoon verkossa sekä tietosuojan ja yksityisyyden periaatteiden ymmärtäminen ovat kaikki osa tätä kokonaisuutta. Kyse on siitä, että jokaisella on mahdollisuus toimia tietoisesti ja turvallisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. (Digi- ja väestötietovirasto, 2023, 3–5.)
Pystyäkseen toimimaan turvallisesti erilaisissa digitaalisissa ympäristössä, tulee yksilöllä olla monilukutaitoa. Se sisältää kriittisen ajattelun, kyvyn arvioida tiedon luotettavuutta sekä ymmärryksen siitä, miten eri tekstimuodot ja mediat vaikuttavat merkitysten rakentumiseen. (Kivinen, 2024.)
Miksi digitaitojen opetusta tarvitaan?
Digitaitojen kehittyminen ei tapahdu itsestään. Se vaatii suunnitelmallista opetusta ja ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Teknisen osaamisen lisäksi kyse on kriittisestä ja eettisestä ajattelusta. Älypuhelinkielto peruskoulussa on herättänyt keskustelua. Todellinen haaste on varmistaa, että kaikki oppijat oppivat käyttämään digivälineitä ja tekoälyä tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti. Sosiaalisen median käyttämiseen liittyy esimerkiksi ymmärrys algoritmin ohjaamasta sisällön tarjonnasta sekä verkossa olevasta dis- ja misinformaatiosta sekä tekijänoikeuksista.
EU:n tekoälyasetuksen tekoälylukutaitoa koskeva kohta astui voimaan 2025. Sen mukaan koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus huolehtia mm. perusopetuksen opettajien riittävästä osaamisesta tekoälylukutaidon opettamiseen. Oppijoiden tulee ymmärtää tekoälyn teknologiset periaatteet, miten se on läsnä heidän arjessaan sekä kyetä arviomaan tekoälyn tuotoksia. Lasten ja nuorten tekoälylukutaitoa edistävä Generation AI -hanke on tuottanut teknologiakasvatusta tukevaa sisältöä ja työvälineitä opettajille viime vuosien aikana. Esimerkiksi Opetettava kone opettaa tekoälyn perusteita ja Somekone auttaa ymmärtämään sosiaalisen median taustalla toimivia prosesseja. (Generation AI, n.d.) Nuorten tulevaisuuden keskeisiä taitoja, kuten tekoälylukutaitoa, tullaan arvioimaan vuoden 2029 PISA-tutkimuksessa. (Laru, 2025).
Eri ikäiset oppijat kaikilla kouluasteilla tarvitsevat ohjausta siihen, miten digitaalisia välineitä ja tekoälyä käytetään tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja vastuullisesti. Koulutuksen keskeisiä tehtäviä on oppijoiden yhdenvertainen kohtelu ja oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen. Kaikilla oppijoilla tulee olla mahdollisuus kehittää digiosaamistaan riippumatta taustastaan, kielitaidostaan, iästään tai aiemmasta kokemuksestaan. Oppilaitosten tehtävänä perusopetuksesta ammattikorkeakouluun on varmistaa, että digitaaliset työkalut eivät lisää eriarvoisuutta, vaan tukevat oppimista ja osallisuutta ja antavat valmiuksia kansalaisena yhteiskunnassa toimimiseen.
Opettajien rooli ja osaamisen kehittäminen
Opettajat ovat avainasemassa digitaitojen ja tekoälyosaamisen opettamisessa. Lapsille ja nuorille julkaistiin digitaalisen osaamisen kuvaukset Opetushallituksen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimesta kolmisen vuotta sitten (Opetushallitus, 2022). Opetus- ja kulttuuriministeriö Osaava DigiOpe -hankkeessa tuotetaan kuvaukset opetus- ja kasvatushenkilöstön digitaalisesta osaamisesta. Näiden avulla edistetään oppilaiden yhdenvertaista digitaalista osaamista. Tulevaisuudessa kuvauksia voidaan hyödyntää opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja yliopistojen opettajakoulutuksen toteutuksessa. (Paavilainen, 2025.)
Ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa digitaitojen harjaannuttaminen on osa tulevien ammattilaisten arkea. Ammatillisessa koulutuksessa opittavia digitaalisia taitoja ovat mm. tekoälyn käyttömahdollisuuksien ja virheellisen toiminnan tunnistaminen sekä algoritmien toimintalogiikan ymmärtäminen (Paananen, Taivassalo, Raitanen ja Nieminen, 2023, 20). Tämä edellyttää, että opettajat ymmärtävät teknologian mahdollisuudet ja rajoitukset ja tuntevat työelämän – millaisia digitaitoja ja -osaamista työelämään siirtyviltä vaaditaan.
Myös ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto suosittelee, että opettajien tulee ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet opetuksessa ja oppimisessa ja kehittää opetustaan vastaamaan tähän haasteeseen. Ammattikorkeakoulujen tulee tarjota opettajille mahdollisuuksia osallistua keskusteluun tekoälyn eettisestä käytöstä ja edistää vastuullista käyttöä. (Arene, 2024, 3–4.)
Digitaaliset ympäristöt, työvälineet ja sovellukset sekä tekoälyratkaisut kehittyvät jatkuvasti. Pedagoginen tuki, digimentorointi ja yhteisöllinen kehittäminen tukevat opettajia oman osaamisen päivittämisessä. Hankkeet, kuten Digioppimisen polku Kainuuseen (DOK), ovat osaltaan tukemassa opettajien digipedagogisen osaamisen vahvistamista. Osaamisen kehittämistä tarvitaan, jotta opettajat voivat ohjata oppijoita asiantuntevasti ja jotta he itse ymmärtävät teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet.
Tulevaisuus
Tekoäly ei korvaa ihmistä, mutta se on jo muuttanut työtä ja oppimista. Jokaisella oppijalla tulee olla mahdollisuus kasvaa osaavaksi, kriittiseksi ja vastuulliseksi digitoimijaksi. Tämä edellyttää yhteistä suuntaa koko koulutusjärjestelmältä. Digitaidot, monilukutaito ja opettajien osaaminen kulkevat käsi kädessä. Tekoäly äly imitoi taitavasti ihmistä, mutta sen rajoitukset on ymmärrettävä. (Kivinen, 2025.)
Lähdesmäki katsoo (2021, 63), että tässä ajassa opettajan ja turvallisen aikuisen rooli korostuu entisestään. Oppija voi olla vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa melkein missä ja milloin vain. Oppijoita on ohjattava tiedon hankkimiseen, hallintaa, prosessointiin, kriittisyyteen sekä saatavilla olevan tiedon luotettavuuden analysointiin. (Lähdesmäki, 2021, 163.) Erityisen tärkeää on rakentaa ymmärrystä eettisistä näkökulmista, jotka liittyvät tekoälyn hyödyntämiseen osana opetusta. Unescon raportissa tarkastellaan muun muassa tekoälytyökalujen käytön herättämiä uusia eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi psykologisiin vaikutuksiin, kognitiiviseen kehitykseen, syrjintään, saatavuuteen ja tasa-arvoon ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen liittyviin kysymyksiin (Unesco, 2023, 36). Lähdesmäki näkee koulutuksen portinvartijana, joka linjaa tekoälyn käytöstä opetuksessa ja oppimisessa. (Lähdesmäki, 2024, 41.)
Tietoa osaamisen kehittämiseksi on tarjolla, esimerkiksi Edukamun kaikille avoin Tekoälylukutaidon perusteet -verkkokurssi. Perusteet tuntemalla ja kokeilemalla tekoälyn käyttöä oppii lisää. Opettajien ja koulutuskentän tehtävänä on varmistaa kaikille oppijoille mahdollisuus digitaitojen ja monilukutaidon osaamiseen sekä digitaalisen sivistyksen saavuttamiseen.
Lähteet
Arene. (2024.) Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. Saatavilla 11.11.2025. https://arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2024/Tekoälysuositukset/Arenen%20suositukset%20tekoälyn%20hyödyntämisestä%20ammattikorkeakouluille%202024.pdf?_t=1730467050
Digi- ja väestötietovirasto. (2023.) Digitaitosuositukset: Mitä pitää osata, jotta nyky-yhteiskunnassa pysyy mukana? Saatavilla 11.11.2025. https://dvv.fi/documents/16079645/0/Digitaitosuositukset_2023_DVV.pdf/43da7b15-b081-70da-26a0-a8f75dd04393/Digitaitosuositukset_2023_DVV.pdf?t=1684749754836
Generation AI (N.d.) Generation AI -hanke. Saatavilla 17.11.2025. https://www.generation-ai-stn.fi/647-2/
Kivinen, K. (2024.). Tekoäly – mitä meidän pitäisi tietää ja osata? Saatavilla 11.11.2025. https://faktabaari.fi/edu/tekoaly-mita-meidan-pitaisi-tietaa-ja-osata/
Kivinen, K. (2025.) Tekoäly luokkahuoneessa. Saatavilla 23.9.2025. https://faktabaari.fi/edu/tekoaly-luokkahuoneessa-tekoalyn-etiikka-koulutuksen-jarjestajan-opettajan-ja-oppijan-nakokulmasta/https://faktabaari.fi/edu/tekoaly-luokkahuoneessa-tekoalyn-etiikka-koulutuksen-jarjestajan-opettajan-ja-oppijan-nakokulmasta/
Laru, J. (8.10.2025). Tekoälytaitoinen digiosaaja – millaisia taitoja opettajalla tulisi olla tässä ajassa. Osaava DigiOpe -kehittämistyön Kick off [webinaari]. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Youtube. Viitattu 14.10.2025. https://www.youtube.com/watch?v=rPt5WVa01nw
Lähdesmäki, S. (2021). Ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun ohjaavan mallin kehittäminen ILO-suunnitteluprosessin malliksi opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelussa. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla 17.11.2025. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74592
Lähdesmäki, S. (2024). Eettinen perusta tekoälyn hyödyntämiseen koulutuksessa. Kasvatus & Aika 18 (1) 2024, 41–19. Saatavilla 17.11.2025. https://doi.org/10.33350/ka.14241
Microsoft. (2025). Copilot (GPT-4) [Suurikielimalli]. Käytetty tekstin luonnosteluun 14.11.2025. https://copilot.microsoft.com/
Opetushallitus. (2022). Digitaalisen osaamisen ePerusteet-palvelu. Saatavilla 17.11.2025. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/digiosaaminen/8706410/tekstikappale/8709071
Paananen, H., Taivassalo, M., Raitanen, T. & Nieminen, A.-P. (2023). Digitaalinen osaaminen ammatillisessa koulutuksessa – opas osaamisen sanoittamiseen. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2023:1. Saatavilla 18.11.2025. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Digitaalinen_osaaminen_ammatillisessa_koulutuksessa_opas_osaamisen_sanoittamiseen.pdf
Paavilainen, T. (8.10.2025). Osaava DigiOpe -kehittämistehtävä ja kasvatus- ja opetushenkilöstön digitaalisen osaamisen kuvaukset. Osaava DigiOpe -kehittämistyön Kick off [webinaari]. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Youtube. Viitattu 14.10.2025. https://www.youtube.com/watch?v=rPt5WVa01nw
Unesco. (2023). Guidance for generative AI in education and research. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organisation. Saatavilla 17.11.2025. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000386693