Stevok-hanke toimii ensihoidon moniammatillisen koulutuksen kehittämisen parissa. Hanke on selvittänyt moniammatillisen työpajatyöskentelyn avulla työelämästä nousevia koulutustarpeita. Työskentelyn myötä on työelämän edustajilta noussut esille kiinnostus työelämässä toimivien kouluttajien osaamisen kehittämiseen.
Ensihoitoon liittyen työelämässä tapahtuva koulutus on usein tehtävään nimettyjen vertaistoimijoiden toteuttamaa. Koulutus toteutetaan eri muotoisina simulaatioharjoituksina tai ennalta rakennettuina tehtäväpaketteina. Lisäksi organisaatio tarjoaa luentoihin ja verkkokursseihin perustuvaa koulutusta. Pääasiallinen osaamisen ylläpitäminen perustuu kuitenkin jatkuvaan, arjessa vertaiskoulutuksena toteutettavaan, taitojen harjoitteluun ja päivittämiseen.
Työelämän edustajat ovat nostaneet esille osaamisen kehittämisen tarpeena kouluttajien henkilökohtaisen pedagogisen osaamisen syventämisen. Tämä kehittämisen tarve ei viittaa niinkään opettajan pedagogisiin opintoihin, vaan se on keskustelujen kautta muotoutunut pedagogisen mentoroinnin toimintatavaksi, jota hankkeen moniammatillinen työryhmä on päättänyt lähteä pilotoimaan.
Mentorointi on mahdollisuus oppia yhdessä
Pedagoginen mentorointi perustuu monessa organisaatiossa käytössä olevaan mentoroinnin työtapaan. Mentoroinnilla tuetaan yleensä moninaisia ammatillisen kehittymisen tilanteita. Mentorointi on laajalti tutkittu sekä usean eri hankkeen avulla muokattu monenlaisiin toimintaympäristöihin sopivaksi toimintamalliksi.
Mentorointi tapahtuu usein kahden henkilön välillä, joista toinen toimii aktorina ja toinen mentorina. Sitä saatetaan järjestää myös ryhmä- tai vertaismentorointina. Mentorointisuhteessa mentori on asiassa kokeneempi henkilö ja aktori kokemattomampi. Tärkeä asia mentoroinnissa on se, että aktorilla on halu kehittyä ja mentorilla on halua auttaa kokemattomampia. Mentorointi perustuu luottamukseen ja tasa-arvoon henkilöiden välillä (Opetushallitus, n.d.)
Työelämässä tapahtuvan, ensihoidon koulutukseen liittyvän pedagogisen osaamisen kehittymisen lisäksi mentorointi on hyvä metodi oppilaitoksessa toimivan opettajan työelämäosaamisen ylläpitämiseen.
Dialogin taito mentoroinnin sekä yhdessä oppivan koulutusverkoston perustana
Stevok-hankkeen tavoitteena on luoda synergiaetua hyödyntävä alueellinen koulutusverkosto. Mentorointi toimintatapana perustuu dialogille. Dialogin taas on puolestaan todettu olevan oppivan organisaation ydinprosessi. Tässä yhteydessä oppivaksi organisaatioksi voisi myös määritellä rakentuvan alueellisen koulutusverkoston. Koulutusverkoston sisällä tehtävä mentorointi tukee dialogin kehittymistä ja hyvin toimivan verkoston muodostumista.
Moderni dialogi määrittelee olennaisiksi lähtökohdikseen osallistujien tasavertaisuuden ja kaikkien näkökulmien yhtäläisen arvon. Dialogin avulla yritetään päästä yhdessä kohti parempaa ymmärrystä. Tavoitteena dialogissa on ajattelun kehittäminen yhdessä keskustelukumppanien kanssa. Ihminen tulee tietoiseksi omista ajattelumalleistaan vain dialogissa muiden kanssa kohdatessaan toisten erilaisia ajatusmalleja. Ajattelua ohjaavat mentaaliset mallit ovat niin olennainen osa ihmisen kokemaa todellisuutta, että hänen on itsenäisesti vaikea tunnistaa niitä tai niiden ohjaavaa vaikutusta. (Bohm, 2003.)
Hankkeessa kehitettävän pedagogisen mentoroinnin kautta on mahdollista dialogin avulla tarkastella molemminpuolisesti koulutukseen liittyviä ajattelu- ja toimintamalleja niin henkilökohtaisella kuin organisaatioiden tasolla.
Myös systeemianalyytikko ja organisaatiotutkija Peter Senge nojaa bohmilaiseen dialogiin. Sengen mukaan dialogisesti viestivät tiimit ovat oppivan organisaation perusta. Tiimin jäsenet suhtautuvat omiin ajatuksiinsa ja ennakko-oletuksiinsa kriittisesti, eli myöntävät että ne voivat olla virheellisiä, mutta ilmaisevat silti ajatuksiaan rohkeasti muille. Tällaista vuorovaikutusta voisi luonnehtia asioiden vapaaksi ja ennakkoluulottomaksi tutkiskeluksi. Näin käsiteltävästä asiasta rakentuu kattavampi ja moniulotteisempi kokonaiskuva kuin mitä kukaan osallistujista yksin pystyisi tuottamaan. Sengen mukaan ryhmän kollektiivinen älykkyys tuottaa aina enemmän kuin yksittäisten jäsenten yhteenlasketut tiedot mahdollistaisivat. (Senge, 1994.)
Stevok-hankkeen moniammatillisissa työpajoissa on tunnistettu verkoston toiminnan yhdeksi ulottuvuudeksi henkilökohtaisten, kahden välisten, organisaatiot ylittävien, suhteiden toimivuus. Organisaatiorajat ylittävä mentorointi tukee toimintamallina verkoston toiminnan rakentumista osaamisen kehittymisen lisäksi.
William Isaacs on globaalisti tunnetuimpia dialogia soveltavia organisaatiokonsultteja. Isaacsin mukaan dialogi on usein pitkä, useita kriisejä sisältävä prosessi, jonka tuloksena osanottajat oppivat näkemään todellisuuden uudella tavalla. Dialogi ei välttämättä johda harmoniaan tai erimielisyyksien katoamiseen, vaan ymmärryksen laajenemiseen, uuden oppimiseen tai uusien ratkaisujen tuottamiseen. (Isaacs, W.N. 1993.)
Mentorointi tarjoaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia työelämässä korkeakoulusta valmistumisen jälkeen.
Ammattikorkeakoulut kehittävät tällä hetkellä koulutustoimintaansa vahvasti työelämän jatkuvan oppimisen tarpeet huomioiden. Korkeakoulun rooli osaamisen kehittymisen mahdollisuuksien tarjoajana ei pääty tutkinnon suorittamiseen, vaan sen jälkeen osaamista on mahdollista kehittää työelämälähtöisten pienten osaamiskokonaisuuksien kautta.
Stevok-hankkeen toiminnan ytimessä on tutkimuksellisesti tunnistettu ja yhdessä määritelty työelämälähtöinen osaamisen kehittämisen tarve. Korkeakoulun tarjoamat valmistumisen jälkeiset pienet osaamiskokonaisuudet voidaan integroida osaksi myös laajempaa henkilöstön osaamisen kehittymisen suunnitelmaa. Joitain osaamismerkkikokonaisuuksia on viety myös Koski-järjestelmään, mistä suoritetut osaamismerkit ovat nähtävissä tutkintotodistusten tapaan (Tieke ry. 2022).
Digitaaliset osaamismerkit on tunnistettu toimivaksi välineeksi dokumentoida sekä seurata työelämässä tapahtuvaa osaamisen kehittymistä. (Brauer, S., Halttunen, T., Hartikainen, A., Juntunen, E. 2021) Pedagogisen mentoroinnin myötä pilotoidaan digitaalisten osaamismerkkien käyttöä osaamisen tunnustamisen välineenä.
Stevok on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama KAMK:n koordinoima hanke, jonka toiminta-aika on 1.3.2025-31.12.2027.
Lähteet
Bohm, D. (2003). On dialogue. Taylor & Francis eLibrary.
Brauer, S., Halttunen, T., Hartikainen, A., Juntunen, E. (2021). Osaamismerkit työelämässä. ePooki 27/2021.
Ellinor, L. & Gerard, G. (1998). Dialogue: Rediscover the transforming power of conversation. John Wiley & Sons Incorporated.
Helsingin yliopisto. (N.d.). Mitä on mentorointi? Saatavilla 17.11.2025 https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/mita-on-mentorointi-3/
Holm, R., Poutanen, P. & Ståhle, O. (2018). Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Saatavilla 17.11.2025 https://arkisto.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/
Isaacs, W.N. (1993). Taking flight: Dialogue, collective thinking, and organizational learning. Organizational Dynamices 22(2):24–39.
Kannianen, M-R., Nylund, J. & Kupias, P. (2017). Mentoroinnin työkirja. Helsingin yliopisto. Saatavilla 17.11.2025 https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/mita-on-mentorointi-3/
Opetushallitus. (N.d.). Mentoroinnista apua uralle. Saatavilla 17.11.2025 https://www.oph.fi/fi/mentoroinnista-apua-uralle
Senge, P.M. (1994). The Fifth Discipline. The Art and Practice of the Learning Organization. Currency Doubleday. Alkuperäislaitos: Currency Doubleday 1990.
Tieke ry. (2022). Miksi osaamismerkit? Saatavilla 17.11.2025 https://tieke.fi/palvelut/digitaitojen-osaamismerkkijarjestelma/miksi-osaamismerkit/