Opintojaksolla käytetyt erilaiset pedagogiset ratkaisut voivat vaikuttaa opiskelijoiden antamaan opintojaksopalautteeseen. Opintojaksopalautetta on mahdollista monin tavoin hyödyntää opintojakson kehittämisessä. Pohdin tekstissäni kahden opintojakson eroja erilaisten pedagogisten ratkaisujen sekä opintojaksopalautteen näkökulmista. Tämä teksti on tiivistelmä esityksestäni, joka liittyy Lapin, Oulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulujen keskinäiseen strategisen rahan kehittämishankkeeseen syksyllä 2025.
Opetusteoista oppimistekoihin, oppimistulokseen ja osaamiseen
Opintojakson ja opetuksen suunnittelussa voi käyttää monenlaisia oppaita ja kirjallisuutta. Hyödynnän omien opintojaksojeni suunnittelussa Verkko-oppimisen muotoilukirjaa (Huhtanen 2020), joka tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja ideoinnista oppimiskokemuksen muotoiluun ja käytettävyyden parantamiseen.
Opettajana pyrin suunnittelemaan opetuksen niin, että siihen sisältyy mahdollisimman paljon oppimistekoja. Olen havainnollistanut tätä tarkemmin kuviossa 1, joka kuvaa esimerkinomaisesti erilaisia valintamahdollisuuksia yksittäisen opintojakson suunnittelussa. Esimerkit kuvion opetusmenetelmistä liittyvät ensisijaisesti kasvokkaiseen opetukseen ja oppimiseen. Keskeistä mielestäni on oppimistekojen tukeminen, olipa kyseessä luokkahuoneessa tapahtuva oppiminen tai verkko-oppimisympäristössä opiskelu.
Kuvio 1. Oppimisteot opetusmenetelmien keskiössä
Opintojaksopalaute ja NPS-mittari
Opiskelijat antavat monipuolisesti palautetta opintojaksoista. Kerään palautetta esimerkiksi Net Promoter Score (NPS) -mittarilla ja useilla tarkentavilla kysymyksillä. NPS-mittarin mukaan suositteluhalukkuus on korkein sosiaaliturva ja lainsäädäntö opintojaksolla (NPS-luku +52) ja matalin tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen opintojaksolla (NPS-luku -9). Tarkentavat kysymykset liittyvät muun muassa oppimismenetelmiin, oppimateriaaliin ja opintojakson laajuuteen. Kysyn lisäksi mikä jäi erityisesti mieleen sekä mihin opiskelija pettyi opintojaksolla.
Erot pedagogisissa ratkaisuissa opintojaksoilla
Opintojaksoillani on monenlaisia pedagogisia ratkaisuja. Sosiaaliturva ja lainsäädäntö opintojakso on suunniteltu kokonaisuudessaan opiskeltavaksi opiskelijan oman aikataulun mukaan (nonstop-opintojakso). Opintojakso on teknisesti yksinkertainen ja suoraviivainen. Opintojakson itseopiskelumateriaalit ovat monipuoliset, laajat ja sisältävät paljon oppimista aktivoivia tehtäviä (ns. H5P-aktiviteetit). Olen tietoisesti pyrkinyt tällä opintojaksolla noudattamaan yhtä verkko-opintojakson kultaisista säännöistä: aktivoi, aktivoi, aktivoi (ks. Huhtanen 2020, 9).
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen opintojakso taas perustuu aikataulutettuun etenemiseen pienryhmissä. Opintojakso on osin käänteiseen oppimiseen perustuva ja se sisältää lähi- ja etäopetusta (hybridikurssi). Muilta osin molemmat opintojaksot ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia verkko-oppimisympäristössä.
Onnistumisia ja pettymyksiä
Opintojaksopalautteessa on mielenkiintoista tarkastella opiskelijoiden avoimia vastauksia, jotka liittyvät onnistumisiin ja pettymisiin. Molempien opintojaksojen onnistumisina pidettiin opintojakson selkeyttä, jäsentelyä ja itseopiskelumateriaaleja. Pettymyksiä taas aiheuttivat esimerkiksi tehtävien haastavuus (esim. verkkotenttien asetukset, yksittäisen tehtävän laajuus) ja pedagogiset ratkaisut (esim. laajat kirjalliset tehtävät, flipped learning).
Minun mielestäni kaikki pedagogiset ratkaisut vaikuttavat opiskelijoiden antamaan palautteeseen ja tyytyväisyyteen opintojaksoa kohtaan. Huomionarvoista palautteessa on myös se, että haastavat tehtävät voivat olla palkitsevia ja opiskelijan motivaatiota lisääviä. Eräs opiskelija tiivistää tämän seuraavasti: ” Kaikki kurssilla tullut sisältö ja oppi oli uutta. Kurssi oli mielestäni haastava, mutta helpotti kun tehtävät sai tehdä ryhmässä ja pystyi toinen toiselta oppimaan ja kertaamaan asioita yhdessä. Meillä oli hyvä ja toimiva ryhmä ryhmätöissä niin, koen että vaikka kurssin sisältö oli haastava, saimme hyvin opeteltua kurssin sisältöä.”
Opiskelijoiden antama palaute opintojaksoista on ensisijaisen tärkeä väline opintojakson kehittämiseksi. Palaute auttaa opettajaa arvioimaan tarkemmin esimerkiksi opintojakson sisältöjä, opiskelijan työpanosta sekä opintojaksolle parhaiten soveltuvia oppimisaktiviteetteja. Hyvä verkkokurssi ei ole mielestäni koskaan täysin valmis ja opintojaksopalaute auttaa tekemään hyvästä entistä paremman.
Kirjallisuus
Huhtanen, A. (2020). Verkko-oppimisen muotoilukirja & Oppimismuotoilun työkalupakki. https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202209_00022860_4