Businesspsykologia ei ole ensimmäinen asia, joka tulee mieleen opetuksesta puhuttaessa. Se liitetään helpommin yritysmaailmaan, johtamiseen ja asiakaskokemukseen. Kuitenkin moni businesspsykologian teemoista on yllättävän lähellä opetustyön arkea niin luokkahuoneessa kuin koko kouluyhteisössäkin. Pohjimmiltaan kyse on vuorovaikutuksesta, motivaatiosta ja hyvinvoinnista eli asioista, jotka ovat myös opetustyön ytimessä.
Opettajan työ on ihmistyötä ja psykologia sen perusta. Businesspsykologia yhdistää työelämän, organisaatiokäyttäytymisen ja psykologian. Myös opettaja toimii työyhteisössä asemassa, jossa johtaa omaa ”tiimiään” eli opiskelijaryhmää. Opettaja käyttää samoja keinoja kuin esihenkilö: motivoi, ohjaa, rakentaa ilmapiiriä ja arvioi suorituksia. Lisäksi yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä erityisesti tiimiopettajuudessa, jossa onnistuminen rakentuu yhteiselle suunnittelulle ja kollegoiden väliselle luottamukselle.
Voidaan myös ajatella, että opiskelija on oppilaitoksen asiakas. Kun asiaa tarkastelee tästä näkökulmasta, korostuu entisestään tarve ymmärtää, mikä motivoi opiskelijaa, miten hänen oppimisprosessiaan voidaan tukea ja millainen ”asiakaskokemus” oppilaitoksessa syntyy. Tämä ajattelu yhdistää opetustyön ja liiketoiminnan yllättävän tiiviisti: jos sanan opettaja tilalle sijoittaa sanan johtaja, moni lause toimii sellaisenaan. Molemmissa on kuitenkin kyse ihmisten johtamisesta, motivaation ylläpitämisestä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisesta.
Turvallinen ilmapiiri tukee oppimista
Kuten todettu, opettaja toimii opiskelijaryhmän johtajana, mikä muistuttaa paljon tiimin johtamista. Opettaja esimerkiksi motivoi, antaa palautetta ja vaikuttaa ryhmän toimintatapoihin sekä ilmapiiriin. Businesspsykologian näkökulmasta opetuksessa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja palautekulttuurin lisäksi myös psykologisen turvallisuuden rakentaminen on keskiössä. Opetustilanteessa psykologinen turvallisuus tarkoittaa esimerkiksi uskallusta kysyä ja osallistua. Se, että osallistuu ja tekee voi tarkoittaa joskus erehdystä, mutta myös onnistumista. Pitää siis uskaltaa erehtyä, mutta näyttää myös oma osaaminen rohkeasti. Niin kuin hyvä johtaja, myös hyvä opettaja tukee yksilön oppimista ja antaa tilaa kehitykselle.
Kun opiskelijoita kutsutaan aktiivisesti mukaan keskusteluun ja heidän näkemyksiään kuunnellaan aidosti, syntyy tunne kuulumisesta ja arvostuksesta. Rakentava palaute, yhteisen tavoitteen kirkastaminen ja mahdollisuus jakaa huolia ja onnistumisia ilman pelkoa vähättelystä lisäävät oppimishalua ja yhteisöllisyyttä. Psykologisesti turvallinen oppimisympäristö ei synny itsestään, vaan se on tietoisen ja empaattisen vuorovaikutuksen tulosta aivan kuten onnistunut tiimityö työelämässä. (Yli-Kaitala & Toivanen, 2021, 33–35.)
Joustoa ja jaksamista opetustyössä
Opettajan työ on vaativaa. Muuttuvat tilanteet, kiire sekä vaihtelevat vuorovaikutustilanteet eri ihmisten kanssa voivat herkästi tehdä työstä kuormittavaa ja haastaa näin ollen jaksamista. Resilienssi eli psyykkinen joustavuus ja kyky palautua on hyödyllinen ominaisuus, jolla tukea omaa jaksamista. Se rakentuu sekä henkilökohtaisista taidoista että työyhteisön tukevista rakenteista. (Mansfield, 2021, 3–4.)
Opettaja voi vahvistaa omaa resilienssiään kehittämällä tunnetaitojaan, harjoittelemalla realistista ajattelua sekä löytämällä keinoja stressinhallintaan arjessa. Tuntemalla itsestä ja yleisesti resilienssiin vaikuttavia tekijöitä, opettaja voi tukea myös opiskelijoiden psyykkistä joustavuutta. Opettaja voi esimerkiksi auttaa heitä tunnistamaan ja säätelemään tunteitaan, hyväksymään epäonnistumiset ja löytämään erilaisia keinoja palautumiseen ja uuden oppimiseen.
Motivaation voima
Motivaation ymmärtäminen on yksi businesspsykologian keskeisistä näkökulmista. Niin työskentelyn kuin oppimisen kannalta sisäinen motivaatio, kiinnostus ja merkityksellisyyden kokeminen ovat ratkaisevassa asemassa. Opetustyössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden yksilölliset vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja vaikuttamisen mahdollisuudet tulisi ottaa huomioon. Kun opiskelija kokee, että hänen osaamistaan arvostetaan ja hän voi vaikuttaa omaan opiskeluunsa ja oppimiseensa, voi syntyä syvempää sitoutumista ja pitkäkestoista motivaatiota.
Tavoitteet ja tavoitteiden asettaminen ovat yksi tärkeä osa motivaation ylläpitämistä, mutta vain silloin, kun ne ovat realistisia ja saavutettavissa. Liian vaikeat tai ajallisesti liian kauas asetetut tavoitteet voivat lannistaa ja heikentää motivaatiota sekä halua edes yrittää. Motivaatio pysyy parhaiten yllä, kun tavoitteet ovat sopivan haastavia ja niitä on ajallisesti mahdollista pilkkoa lyhyempiin, konkreettisiin välitavoitteisiin. (Salmimies & Ruutu 2014, luku 1.3.) Opettaja voi tukea opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa esimerkiksi auttamalla hahmottamaan seuraavat konkreettiset askeleet tai kannustamalla huomaamaan jo saavutetut edistysaskeleet. On tärkeää, että opiskelija saa kokemuksia onnistumisista, jotka vahvistavat uskoa omaan kyvykkyyteen.
Yhteenveto
Businesspsykologia tarjoaa opettajalle näkökulmia, jotka tukevat sekä omaa hyvinvointia että opetuksen vaikuttavuutta ja opiskelijoiden hyvinvointia. Vaikka termi onkin lainattu yritysmaailmasta, sen ydin eli ihmisten ymmärtäminen, on täysin sovellettavissa koulumaailmaan. Kun opettaja ymmärtää vuorovaikutuksen, motivaation ja jaksamisen taustalla vaikuttavia ilmiöitä, hänellä on entistä paremmat valmiudet ohjata oppimista, rakentaa toimivaa ryhmää ja jaksaa itse arjessa. Businesspsykologia ei ehkä näy ulospäin, mutta sen vaikutus voi olla merkittävä.
KAMKin uusi Businesspsykologian perusteet –verkko-opintojakso on kaikkien suoritettavissa avoimen AMK:n kautta maksutta. Opintojakson voi suorittaa joko 2, 3 tai 5 opintopisteen laajuisena. Opintojakso on tuotettu osana EU:n osarahoittamaa Businesspsykologian taitajaksi –hanketta.
Lähteet:
Mansfield, C. F. (toim.). (2021). Cultivating teacher resilience: International approaches, applications and impact. Springer. https://doi.org/10.1007/978-981-15-5963-1
Salmimies, R. & Ruutu, S. (2014). Itsensä johtaminen. Helsinki: Talentum Media.
Yli-Kaitala, K. & Toivanen, M. (2021). Psykologinen turvallisuus vapauttaa työyhteisön potentiaalin. Työn tuuli 1/2021. Saatavilla 12.6.2025 https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012021_a4_20210602_.pdf#page=29