Kuinka monta tuntia käytät sosiaalista mediaa vuoden aikana? Jos olet aikuinen, niin tutkimusten mukaan keskimäärin 870 tuntia vuodessa. Se tarkoittaa noin kahta ja puolta tuntia päivässä.
Jos taas olet nuori, niin vuoden aikana olet somessa keskimäärin 1825 tuntia eli yli 8 h päivässä. (Uski, 2025.)
Vielä kolme vuotta sitten nuoret käyttivät somea saman verran aikuisten kanssa. Tuhannen tunnin muutos johtuu nuorten käyttämän uuden somen hyödyntämistä algoritmeista, jotka tekevät somesta liian koukuttavan. Tämä kävi ilmi sosiaalisen median tutkijan, sosiaalipsykologian tohtorin Suvi Uskin huhtikuussa pitämällä luennolla. Uski on myös häirintään ja kiusaamiseen keskittyneen Someturva-palvelun perustaja. Hän puhui kainuulaisille, nuorten kanssa toimiville ammattilaisille ja vanhemmille siitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. (Uski, 2025.)
Nuorten uusi some toimii eri tavalla kuin aikuisten vanha some
Somen ongelmallinen käyttö on tutkitusti lisääntynyt nuorilla. Maailman terveysjärjestö (WHO) kuvaa somea liikaa käyttävillä olevan heikompaa psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä runsaampaa päihteiden käyttöä maailmanlaajuisesti. Runsas somen käyttö on yhdistetty myös myöhäisempään nukkumaanmenoaikaan ja vähäisempään uneen, jolla voi olla vaikutusta yleiseen terveyteen, jaksamiseen ja oppimisvaikeuksiin. Tämän suuntauksen jatkuessa seuraukset voivat olla kauaskantoisia ja haitallisia terveydelle. (World Health Organization [WHO], 2024.)
Uski (2025) tekee jaottelun vanhan somen ja uuden somen välille. Vanha some on meidän aikuisten tuntema kiva paikka, jossa voi pitää yhteyttä ihmisiin ja osallistua erilaisiin ryhmiin. Vanhassa somessa oman ruutuajan pitäminen kurissa on suhteellisen helppoa. Tämä vanha some, jossa aikuiset edelleen ovat, ei anna ajankohtaista kuvaa somen nykytilasta. Uusi some on eri arvomaailmasta käsin rakennettu. Se päästää läpi paljon suodattamatonta sisältöä ja tekee kaikkensa pitääkseen käyttäjän alustalla pitämättä huolta yksilön hyvinvoinnista tai turvallisuudesta.
Uuden somen aiheuttamat vaikutukset kiinnittyvät alustojen käyttämiin algoritmeihin ja erilaisiin koukuttavuuden keinoihin. Teknologia on muuttunut ja uusi some koukuttaa kenet tahansa. Ongelma ei ole yksilöiden, vaan meidän tulisi vaihtaa näkökulmaa ja alkaa puhua enemmän somen koukuttavuudesta kuin someriippuvuudesta. Somen koukuttavuus on myös yhteiskunnallinen ongelma enenevissä määrin. (Uski 2025.)
Sukupolvi D – Generation Digital
Sukupolvi D on kasvanut digitaalisen teknologian aikakautena. Tämä sukupolvi on taitavampi hyödyntämään digitaalista maailmaa verrattuna vanhempiinsa. Sosiaalinen media on digitalisaation keskiössä – sitä käyttää yli 2 miljardia ihmistä maailman laajuisesti ja määrä kasvaa koko ajan. (Tanner, Radwan, Korhonen & Mustonen, 2020.)
Sosiaalisella medialla on hyviä puolia, mutta se voi aiheuttaa käyttäjilleen myös pahoinvointia, riippuvuutta ja mielenterveyden häiriöitä. Tyypillisiä mielenterveyteen liittyviä ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi ahdistus, unihäiriöt, oppimisen haasteet ja masennus. Toistaiseksi aihetta on kuitenkin tutkittu vähän ja sen kaikkia vaikutuksia mielen hyvinvointiin ei vielä tiedetä. (Tanner ym. 2020; Weigle & Shafi, 2024.)
Vain neljäsosa nuorista kertoo somessa kohtaamistaan ongelmista aikuisille
Sosiaalisessa mediassa esiintyy lisäksi muita ilmiöitä, joista voi olla haittaa sen käyttäjälle. Näitä ovat esimerkiksi somealustoilla esiintyvä vihapuhe sekä seksuaalinen hyväksikäyttö. (Tanner ym. 2020.)
Uskin (2025) mukaan somessa lapsiin ja nuoriin kohdistuvista seksuaalirikoksista suurin osa tapahtuu Snapchatissa. Hälyttävää on, että vain neljäsosa lapsista ja nuorista kertoo somessa tapahtuvista huolestuttavista asioista aikuiselle. Nuoret ovat joutuneet pärjäämään somessa ja älylaitteilla liian itsenäisesti, eivätkä he luota, että aikuiset voisivat auttaa ongelmatilanteissa. Seksuaalirikoksia somessa tapahtuu jo 10-vuotiaille lapsille.
Aikuiset ovat avainasemassa nuoren hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tukena
Nuoret tarvitsevat ja haluavat aikuisten tukea somen käytön rajaamiseen. Uski viittasi luennossaan tutkimukseen, jonka mukaan 76 prosenttia nuorista kertoo, että he ovat yrittäneet lopettaa Tiktokin käytön onnistumatta siinä.
Samaan aikaan aikuiset ostavat uusia laitteita ja panostavat yhä nopeampiin nettiyhteyksiin – tietämättä uskaltaako nuoren digiä ollenkaan rajata. Lapsilla ja nuorilla ei ole psykologista kapasiteettia vastustaa algoritmeja. Tämän hetken some ei edusta nuorisokulttuuria ja nuorten tarpeita, vaan algoritmeja, jotka haastavat nuorten hyvinvointia. Nuorille on tärkeää puhua disinformaatiosta ja algoritmien toimintaperiaatteista. (Uski 2025.)
Nuori tarvitsee aikuisen, joka palauttaa somen harhaan johtamat käsitykset takaisin tähän todellisuuteen, koska somen kautta nuoret altistuvat ajattelu- ja arvovääristymille. Me aikuiset osaamme auttaa, kun tiedämme mistä nuoren ongelmat johtuvat. Uski kehottaakin lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ja vanhempia etsimään syitä myös sosiaalisesta mediasta, kun nuorella on haasteita. (Uski 2025.)
Lainsäädäntö ja uudet kansalliset suositukset älylaitteiden käyttöön
Tämän vuoden aikana perusopetuslaki muuttuu. Uusi laki antaa paremmat mahdollisuudet puhelinten käytön rajoittamiseen kouluissa. Uski suosittelee puhelinten käytön rajoittamista koulupäivien aikana, sillä näin voidaan suojata nuoria kasvavalta sometuntimäärältä sekä mahdollistaa arvokas sosiaalinen vuorovaikutus ja siinä kehittyminen.
Vapaa-ajan älylaitteiden käyttöön on luotu myös tänä vuonna kansalliset suositukset Aivoliiton toimesta. Suositukset löytyvät täältä: kansalliset_suositukset_alypuhelimien_kaytolle.pdf
Suvi Uskin luento lasten ja nuorten kainuulaisille huoltajille ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille järjestettiin kahden hankkeen yhteistyönä huhtikuussa 2025. Kajaanin ammattikorkeakoulun KATE (Kainuuseen terveyttä ja mielen hyvinvointia) on Euroopan unionin osarahoittama hanke. Kainuun hyvinvointialueen Kestävän kasvun Kainuun II -hanke on Euroopan unionin Next Generation EU -rahoituksella toteutettava hanke.
Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä sosiaalisen median haitoista erityisesti lasten ja nuorten psyykkiselle hyvinvoinnille sekä avata tekijöitä sille, miksi some on niin koukuttava.
Lähteet
Tanner, N., Radwan, R., Korhonen, H. & Mustonen, T. (2020). Sosiaalinen media, ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja someriippuvuus. Sosiaalipedagogiikan säätiö, Helsinki.
Uski, S. (2025). Asiaa somen vaikutuksista – sometohtorin puheenvuoro. Luento 28.4.2025.
Weigle, P.E. & Shafi, R.M.A. (2024). Social Media and Youth Mental Health. Curr Psychiatry Rep, 26, 1–8. https://doi.org/10.1007/s11920-023-01478-w
World Health Organization [WHO]. (2024). Teens, screens and mental health. 2024. World Health Organization. Saatavilla 25.3.2025 https://www.who.int/europe/news/item/25-09-2024-teens–screens-and-mental-health