Työelämässä viestintä on keskeisessä roolissa. Hyvä luku- ja kirjoitustaito auttaa meitä ymmärtämään työpaikan ohjeita, raportteja ja muita dokumentteja sekä tuottamaan selkeitä ja ammattimaisia tekstejä. Tämä on erityisen tärkeää asiantuntijatehtävissä, joissa viestintä on yksi osa työtä. Harvemmin tulee pohdittua luku- ja kirjoitustaidon merkitystä, mutta nyt pysähdytään tämän asian äärelle.
Olen havainnut opiskelijoista, että osalla tehtävien ohjeiden lukeminen ja ymmärtäminen on haasteellista. Toisaalta se heijastuu myös suoraan kirjoittamiseen ja tekstin tuottamisen kykyyn. Osa tuottaa tekstiä helposti, mutta useimmilla on kamppailua saada asiansa jalostettua kirjalliseen muotoon. Lyhyet pikaviestipalveluihin kirjoitetut viestit, usein huolimattomalla kirjoitusasulla, eivät tue luku- eikä kirjoitustaidon kehittämistä.
Opetushallituksen (OPH) kansallinen lukutaitostrategia 2030 kertoo, että nuorilla aikuisilla kriittisen lukutaidon ja argumentoivan kirjoittamisen ongelmat näkyvät jo korkea-asteella. Kandivaiheen yliopisto-opiskelijoista 37 % on vaikeuksia ja ammattikorkeakouluissa vastaava luku on 62 %. (OPH, 2021, 15–16.) Toki lukutaidon taustalla vaikuttaa runsaasti yksilöllisiä tekijöitä sekä sosioekonomisia ja kulttuurillisia tekijöitä. Lisäksi voi olla joukko muita tekijöitä, esimerkiksi lukivaikeus tai vammat, jotka vaikuttavat lukutaidon kehittymiseen kotitaustan ja koulutustason ohella. (OPH, 2021, 16.)
Luku- ja kirjoitustaidolla menestykseen
Luku- ja kirjoitustaito ovat keskeisiä taitoja, jotka vaikuttavat merkittävästi ammattikorkea-kouluopiskelijan menestykseen. Nämä taidot eivät ole pelkästään akateemisen menestyksen edellytyksiä, vaan ne ovat myös tärkeitä työelämässä ja arjessa. Lukeminen tukee kirjoittamista, koska samalla omaksutaan esimerkiksi virke- ja lauserakenteita, mielikuvitus kehittyy ja sanavarasto kasvaa puhumattakaan keskittymiskyvystä. Kirjoitustaito puolestaan antaa monenlaisia mahdollisuuksia itsensä ilmaisemiseen.
Opetushallituksen vuonna 2021 julkaisemassa Suomen kansallisessa lukutaitostrategiassa 2030 esitellään konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä monipuolisen lukutaidon vahvistamiseksi kaiken ikäisillä. Tarvitsemme monipuolista ja osallistavaa lukemisen kulttuuria sekä monilukutaitoa. Strategian mukaan lukutaito on hyvinvoinnin ja kaiken oppimisen perusta, ja lukutaito määritellään monilukutaidoksi. Sillä tarkoitetaan taitoa lukea, ymmärtää ja tulkita sekä kirjoittaa ja tuottaa erilaisia, monimuotoisia tekstejä erilaisissa ympäristöissä ja erilaisin välinein. Monilukutaito sisältää niin tieteelliset tekstit kuin kaunokirjallisuuden eri variaatiot. Se käsittää myös audiovisuaalisen sisällön lukemisen ja tekemisen. (OPH, 2021, 4, 9–10.)
Itseasiassa monilukutaitoa voidaan avata enemmänkin. Elämämme aikana tarvitsemme erilaisia näkökulmia lukutaitoon, esimerkiksi digitaalinen lukutaito, terveyslukutaito, kuvanlukutaito, talouslukutaito, medialukutaito, jne. (OPH, 2021, 6, 9–10.) Kuvanlukutaitoa tarvitaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja talouslukutaitoa silloin, kun mennään pankkiin neuvottelemaan asuntolainasta.
Opiskelijat kohtaavat kirjallista materiaalia, muun muassa oppikirjoja, ohjeita, artikkeleita ja tutkimusraportteja, mutta usein nämäkin ovat digitaalisesti saatavilla. Hyvä lukutaito auttaa ymmärtämään ja analysoimaan näitä tekstejä tehokkaasti. Nykymaailmassa tarvitaan monilukutaitoa, joka yhdistää perinteisen lukemisen ja kirjoittamisen digitaalisten taitojen kanssa. Opiskelijoiden on osattava tulkita ja tuottaa erilaisia tekstilajeja, kuten visuaalisia ja multimodaalisia tekstejä. Tämä on monilukutaitoa ja se perustuu laajaan tekstikäsitykseen (OPH, 2021, 12).
Kriittinen ajattelu vaarassa
Nykyisin hyvin suuri osa viestinnästä tapahtuu digitaalisesti, opiskelijat käyttävät sähköpostia, sosiaalista mediaa ja muita viestintävälineitä päivittäin. Asiaa ei ehkä tule ajatelleeksi, mutta näiden käyttämisessä tarvitaan sekä media- että digilukutaitoa.
Teemu Laaksonen (2023) viittaa tutkija Maryanne Wolfin havaintoon, että vaikka sosiaalisen median alustoilla luetaan paljon, niin aivomme ovat muuttumassa siihen suuntaan, että meiltä häivää kyky tiedon sisäistämiseen, päättelemiseen sekä toisen ihmisen näkökulmien huomioimiseen. Wolfin mukaan somen silmäily ja selailu ei kehitä keskittymistä, vaan ihmisten empatiakyky ja kriittinen ajattelu ovat vaarassa heiketä.
Kirjoitustaito voidaan käsittää keinoksi esittää kielellisiä ilmaisuja merkkien ja symbolien avulla. Kirjoitus voidaan käsittää koodiksi tai järjestelmäksi, joka koostuu merkkien ja sisältöjen välisistä kytkennöistä. Jo kivikaudella ihmisillä oli tarve kertoa jälkipolville ja silloin tehtiin luolamaalauksia ja -kaiverruksia. Kuitenkin vasta muinaisegyptiläisten kehittämää nuolenpääkirjoitusta pidetään vanhimpana tunnetuimpana kirjoitusjärjestelmänä, jota pystytään tulkitsemaan. (Sahala, & Töyräänvuori, 2022, 49–51.)
Kirjoittamisesta tulee ehkä enemmän kriittisen ajattelun ja itsensä ilmaisun taito. Kriittisen ajattelun osoittaminen jää kirjoittajalle. (Laine & Mutta, 2024.) Tärkeää on myös ymmärtää, että monilukutaito tukee kykyä toimia yhteiskunnassa ja se myös ehkäisee syrjäytymistä. Meidän on ymmärrettävä tekstien asiayhteyksiä eli konteksteja ja on huomattava, että yhteiskunnassa on kirjoitetuilla teksteillä merkittävä asema muun muassa hallinnon, koulutuksen, oikeustoimen ja terveydenhuollon aloilla. (OPH, 2021, 11.)
Perusta elinikäiselle oppimiselle
Luku- ja kirjoitustaito on perusta elinikäiselle oppimiselle. Ne auttavat omaksumaan uutta tietoa ja kehittämään itseään jatkuvasti. Tekstien analysointi ja omien ajatusten ilmaiseminen kirjallisesti auttavat opiskelijoita kehittämään kykyään arvioida tietoa kriittisesti ja muodostaa perusteltuja mielipiteitä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tietolähteiden luotettavuuden arviointi on entistä tärkeämpää nykyajassa (Virrankoski & Siiskonen, 2021).
Yhteiskunta suorastaan vaatii meitä lukemaan. Kirja on parempi käyttöliittymä kuin älypuhelin ja some. Laaksosen (2023) mukaan älypuhelin on loputtomien houkutusten ja mahdollisuuksien avaruus, johon voi eksyä. Hän kuvaa kirjaa teokseksi, jossa yksi teema on tiivistetyssä muodossa, eli kirjan idea on äärettömän hyvä, koska se auttaa rajaan näkökulmaa verrattuna digiarvaruuteen.
Kirjoitustaito on välttämätöntä esseiden, raporttien ja muiden kirjallisten tehtävien laatimisessa. Hyvä kirjoitustaito auttaa meitä ilmaisemaan ajatuksia selkeästi ja ammattimaisesti eri kanavissa. Lisäksi se voi olla myös luovuuden väline. Lukutaito on välttämätön tuki kirjoituksen kehittämiseen.
Lähteet:
Laaksonen, T. (2023). Analyysi: Jos emme kykene keskittyneeseen lukemiseen, empatia ja kriittisyys ovat tuhon omia. Kulttuuricocktail, Yle. Saatavilla 12.2.2025 https://yle.fi/aihe/a/20-10005011
Laine, P. & Mutta, M. (2024). Kirjoittamisen opettamisen ja tutkimuksen tulevaisuus tekoälymaailmassa. Saataville 5.2.2025 https://sites.utu.fi/hiiskuttua/kirjoittamisen-opettamisen-ja-tutkimuksen-tulevaisuus-tekoalymaailmassa/
OPH. (2021). Kansallinen lukutaitostrategia 2030: Suomi maailman monilukutaitoisin maa. Opetushallitus, Lukuliike.
Sahala, A. & Töyräänvuori, J. (2022). Kirjoitustaidon kehittyminen. Teoksessa S. Svärd & J. Töyräänvuori (toim), Muinaisen Lähi-idän imperiumit: Kadonneiden suurvaltojen kukoistus ja tuho. Gaudeamus, Helsinki, 49-69. Muinaisen Lähi-Idän imperiumit. http://hdl.handle.net/10138/354783
Virrankoski, R. & Siiskonen T. (13.12.2021). Lukutaito – kaikkien taito: Mahdollisuus tietoon, ymmärrykseen ja osallisuuteen [blogikirjoitus]. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla 10.2.2025 https://www.jyu.fi/fi/blogikirjoitus/lukutaito-kaikkien-taito-mahdollisuus-tietoon-ymmarrykseen-ja-osallisuuteen