Väestökehityksen ja muuttoliikkeen teemat vilahtavat usein suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Näitä teemoja käsiteltiin myös valmistuvassa pro-gardu tutkielmassa.
Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Sotkamon kunnan yhteinen, EU:n osarahoittama, SportTech Center Vuokatti –hanke teetti tutkimksen Kajaanin ja Sotkamon muuttoliikkeistä iän- ja koulutustaustan näkökulmista vuosina 2010-2022. Tutkimuksessa tarkasteliin, miten näiden kahden alueen muuttoliike suuntautuu Suomen maakuntien välillä. Tämän lisäksi selvitettiin maakuntien taloudellisten, sekä etäisyystekijöiden yhteyttä muuttoliikeisiin.
Tutkimus on jatkoa hankkeen aikana toteutetulle vetovoimakyselylle, jossa selvitettiin, missä suomalaiset ICT-alan ammattilaiset mieluiten työskentelisivät, jos heille tarjottaisiin täysin heidän unelmiaan vastaavaa ICT-alan työpaikkaa. Tuloksista selvisi, että Vuokatti oli yllättävän vetovoimainen alan ammattilaisten keskuudessa. Kyselyn tuloksien pohjalta haluttiin siis selvittää muuttajien profiileja pitkällä aikavälillä, jotta saataisiin käsitys muuttoliikeen kehityksestä sekä nykytilasta.
Muuttoliikekirjallisuuden mukaan nuoret ja koulutetut ihmiset muuttavat aktiivisemmin muuhun väestöön verrattuna (Ristilä & Ovaskainen, 2001) Tämän lisäksi korkeastikoulutettujen muutot suuntautuvat muita ryhmiä todennäköisemmin pitempien etäisyyksien päähän, sekä kaupunkimaisille alueille. Muuttaminen lisää myös yksilön työllistymisen todennäköisyyttä oman alan työtehtäviin. (Able & Muttarak, 2021; Mosca & Wright, 2011.)
Tuloksien mukaan Sotkamo on onnistunut houkuttelemaan erityisesti yli 30-vuotiaista, ja korkeakoulutettuista uusia asukkaita. Aineiston mukaan Sotkamo saavutti muuttovoittoa 18–29-vuotiaiden korkeakoulutettujen ryhmässä noin 40 henkilöllä vuosien 2010–2022 aikana. Samalla ajanjaksolla Kajaani menetti yhteensä yli 500 18-29 –vuotiasta korkeakoulutettua.
Lisäksi Sotkamo sai muuttovoittoa lähes 100 henkilöllä yli 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen joukossa yhteensä vuosina 2010-2022, kun taas Kajaanissa tämän ikäryhmän korkeakoulutettujen määrä väheni yli 700 henkilöllä. Kajaanin kokonaisnettomuuton kehitystä kuroo kuitenkin positiiviseksi maahanmuuton positiiviset nettomuuton luvut viimevuosina.
Vuosien 2010–2022 aikana muuttoliike on ollut vuosittain negatiivista Kajaanissa ja Sotkamossa. Kyseinen tulos koskee kaikkia yli 18-vuotiaita että 18–29-vuotiaita, kun tarkastellaan perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen omaavien muuttajien vuosittaista yhteismäärää. Yli 30-vuotiaiden osalta voidaan kuitenkin havaita poikkeus: Sotkamossa lähes kaikki tarkasteluvuodet ovat olleet positiivisia, kun perus-, keski- ja korkea-asteen muuttajat on laskettu yhteen.
Tulokset osoittivat myös sen, että Kajaani sekä Sotkamo vetävät muuttajia taloudellisesti elinvoimaisilta alueilta, mutta samalla menettävät väestöä samoille alueille. Muuttoliikkeessä korostuivat erityisesti Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo merkittävinä kohteina. Vuosina 2010–2022 näihin maakuntiin muutti Kajaanista 10 931 henkilöä ja Sotkamosta 1 915 henkilöä. Tämä vastaa noin 60 prosenttia kaikista lähtömuutoista. Lähtömuuttojen osuus suhteessa keskimääriseen väestönmäärään on ollut myös huomattava. Kajaanissa lähtömuuttojen osuus suhteessa keskimääräiseen väestön määrään samassa ikäryhmässä on ollut noin 60 %. Sotkamosa vastaava luku oli noin 40 %.
Näihin lukuihin sisältyivät kaikki yli 18-vuotiaat muuttajat, joilla oli suoritettuna perus-, keski- tai korkea-asteen koulutus.
Tulokset paljastivat myös, että etäisyyden kasvu tulo- ja lähtöalueiden välillä vähentää muuttoliikettä merkittävästi. Lisäksi maakunnan korkeammat mediaanitulot puolestaan lisäävät sekä tulo- että lähtömuuttojen todennäköisyyttä Kajaanista ja Sotkamosta. Tuloksista myös selvisi, että maakunnissa kasvanut avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työvoiman määrään vähensi perusasteen suorittaneiden tulo- ja lähtömuuttoa. Työttömyysasteen muutoksilla ei puolestaan ollut selkeää yhteyttä muuttoliikkeeseen.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa aluekehityksen suunnitteluun, jossa nuorten ja korkeakoulutettujen houkuttelu on keskeinen tekijä elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Kainuun kasvun varmistaminen vaatii strategisia toimia vetovoiman kehittämiseksi, kuten koulutustarjonnan kehittämistä ja urakehitys mahdollisuuksien parantamista.
Sotkamon väestökehitys iän- ja koulutustaustan näkökulmasta voidaan nähdä kuitenkin voimavarana. Kunnan vetovoimaisuus voi hyödyttää Kainuuta pendelöinnin, läheisyyden ja taloudellisten ulkoisvaikutusten kautta. Sotkamon vetovoima muualta ei heikennä naapurikuntien elinvoimaisuutta, vaan yksittäisen kunnan menestys voi vahvistaa lähikuntien suhteellista etua.
Lähteet:
Abel, G., & Muttarak, R. (2017). Who is moving? Exploring internal migration by gender and education across 58 countries. Population Association of America.
Ritsilä, J., & Ovaskainen, M. (2001). Migration and regional centralization of human capital. Applied Economics, 33(3), 317-325.
Mosca, I., & Wright, R. (2012). Chasing graduate jobs?.