Miten tuo ihminen syö makkaraa sinapin kanssa? Hätkähdys. Mitä aivoissani tapahtuu?
Edellä kuvatun kaltainen ajatuserhe voi olla yksi pitkällisen kuormituksen seurauksista. Stressi kuormittaa aivojamme, huomasimme sitä tai emme. Pitkään jatkunut stressi vaikuttaa myös muistiin. ”Kun kroonisesti stressaantuneille on tehty tutkimuksia, on huomattu, että heidän muistinsa ja päättelykykynsä on heikompaa kuin ei-stressaantuneilla” (Kähkönen, E. 2021). Joskus oireet saattavat alkaa näyttäytyä vasta kuukausien päästä, ehkä vasta tilanteessa, jolloin stressi on alkanut hellittää.
Työajan lyhentäminen – Yksi tapa edistää työhyvinvointia
Ihminen on kokonaisuus ja kuormittuminen voi tulla joko työstä tai yksityiselämästä elinkaaren eri vaiheissa. Kuormittumiseen voi puuttua monin eri tavoin. Mikäli kuormittuminen on työperäistä, voi kyseeseen tulla fyysisen työympäristön parantaminen (esimerkiksi melutason alentaminen tai viihtyvyyteen vaikuttaminen), työtehtävien monipuolistaminen, työn ja vapaa-ajan tasapainon parantaminen tai työyhteisön sosiaalisen ilmapiirin kehittäminen. Myös stressinhallinta on keskeinen osa työhyvinvointia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi stressin aiheuttajien tunnistamista ja niiden hallintaa, työkuormituksen säätelyä, ajanhallintataitojen kehittämistä ja palautumisen tärkeyden ymmärtämistä.
Työtahdin keventäminen määräaikaisella työajan kevennyksellä voi olla yksi keino edistää työssäjaksamista. Joissakin yrityksissä on siirrytty jopa nelipäiväisen työntekoon, mutta meillä muillakin on mahdollisuus miettiä oman työajan osa-aikaistamista vaikka vain muutamaksi kuukaudeksi.
Ikäjohtaminen ja elinkaarijohtaminen – Johtamisen uudet ulottuvuudet
Elämäntilanteet meillä itse kullakin vaihtelevat – elämä kun tapahtuu töistä riippumatta. Ikäjohtaminen mielletään monesti vanhempien ikäluokkien johtamiseksi, mutta todellisuudessa se on eri ikäisten huomioimista johtamisessa ja voidaankin puhua elinkaarijohtamisesta. Haastetta voi tuoda työntekeminen koulun ohessa, suoraan koulunpenkiltä haastavaan työelämään siirtyminen, ruuhkavuodet, omien vanhempien ikääntyminen tai oman eläkeiän lähestyminen. Kaikki nämä tuovat omanlaisiaan haasteita yksilölle ja sitä myöten saattavat näkyä työssäjaksamisessa. Hyvä johtaminen on tärkeää kaikenikäisille ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa oleville.
“Ikäjohtamisessa on ennen kaikkea kyse työpaikan moninaisuuden johtamisesta, muistuttaa KT:n työmarkkina-asiamies Taija Hämäläinen” (Mattila, M. 2014).
Jokaisen tulisi muistaa myös hyvä itsensä johtaminen! Johtaminen on Dee Hockin mukaan 55 %:sti itsensä johtamista, 20 %:sti omien johtajien johtamista, 20 %:sti vertaisten johtamista ja 5 %:sti alaisten johtamista. Jokaisen tulee siis ennen kaikkea myös itse johtaa omaa työtänsä ja huomioida itsensä parhaana johtajana ja asiantuntijana tilanteet, joissa työaikaansa tarvitsee joustoa tms. (Toivanen & Tuohimetsä 2019.) Tähänkin pätee se vanha totuus siitä happinaamarin laittamisesta ensin itselle.
Osa-aikainen työaika – Haaste vai mahdollisuus?
Työajan väliaikainen lyhentäminen voi olla tarpeen niin pienten lasten ruuhkavuosia eläville vanhemmille kuin toisaalta omista vanhemmistaan huolehtimaan joutuvista työuransa loppupuolella oleville työntekijöille. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta lyhennettyyn työaikaan, vaan se on asia josta tulee neuvotella ja sopia yhdessä työnantajan kanssa.
Henkilöä saattaa mietityttää oma rooli, sen myötä vastuulla olevat tehtävät ja kuinka roolin puitteissa olisi mahdollista tehdä osa-aikaista työtä. Haaste voi olla samanlainen oli kyse sitten assistentin, asiantuntijan tai esihenkilön työ. Käytännössä osa-aikaisuuden mahdollistaminen toki riippuu myös työnantajan eri osa-alueiden resursseista ja yrityksen tilanteesta.
Valmistautuminen osa-aikaiseen työaikaan
Osa-aikauus ei ole päätös, johon voi heittäytyä kevyesti, vaan se vaatii huolellista valmistelua ja suunnittelua. Tässä muutamia vinkkejä, jotka voivat auttaa varmistamaan, että osa-aikainen työskentely onnistuu:
- Aloita keskustelu ajoissa: On tärkeää aloittaa keskustelu aiheesta mahdollisimman ajoissa oman esihenkilön kanssa. Tämä antaa sekä sinulle että esihenkilöllesi aikaa arvioida tilannetta ja miettiä mahdollisia ratkaisuja.
- Suunnittele työtehtävät: Käy läpi työtehtäväsi ja mieti, mitkä niistä ovat välttämättömiä ja mitkä voidaan delegoida tai järjestää uudelleen. Selvitä, onko tiimilläsi mahdollisuus ottaa vastaan joitakin tehtäviäsi.
- Määritä prioriteetit: Kun työaika lyhenee, on tärkeää määrittää, mitkä tehtävät ovat tärkeimpiä ja mitkä voidaan jättää vähemmälle huomiolle. Tämä auttaa sinua keskittymään olennaiseen ja välttämään ylikuormitusta.
- Kommunikoi suunnitelmasi: Kun olet saanut vihreää valoa esihenkilöltäsi, on tärkeää käydä keskustelu myös oman tiimisi kanssa. Selitä heille, miksi haluat siirtyä työskentelemään osa-aikaisesti ja keskustele heidän kanssaan siitä, miten tämä vaikuttaa tiimin dynamiikkaan ja työtehtäviin.
- Ole joustava: Muista, että osa-aikainen työskentely vaatii joustavuutta sekä sinulta että työnantajaltasi. Saatat joutua tekemään joitakin kompromisseja, ja työaikasi ja -tehtäväsi saattavat muuttua ajan myötä.
- Ole päättäväinen: Osa-aikaisuus vaatii päättäväisyyttä ja itsekkyyttäkin. On tärkeää pitää kiinni päätöksestäsi ja muistaa, että teet tämän oman hyvinvointisi vuoksi.
Nämä ovat vain joitakin vinkkejä, jotka voivat auttaa sinua valmistautumaan osa-aikaiseen työaikaan. Jokainen tilanne on erilainen, joten on tärkeää miettiä, mikä toimii parhaiten omassa tilanteessasi. Ja on muistettava, että suinkaan aina työajan lyhentäminen ei edes ole mahdollista, vaikka kuinka valmistelisi ja suunnittelisi ja tällöin on mietittävä muita mahdollisuuksia työn kuormituksen vähentämiseen.
Lopuksi
Siirtyminen osa-aikaiseen työaikaan on merkittävä askel, mutta se voi myös olla erittäin palkitseva. Se voi tarjota lisää aikaa perheellesi, harrastuksillesi tai vain rentoutumiseen ja palautumiseen. Se voi myös osaltaan johtaa omien työtapojen tehostamiseen, kun käytettävissä on vähemmän työaikaa. Vanha totuus kun on että asiat tuppaavat ottamaan juuri sen ajan, jonka niille annat tai varaat. Muista, että työ on vain yksi osa elämää ja on tärkeää löytää tasapaino työn ja muun elämän välillä.
Tuija: “Alussa kerrottu ajatusharha tapahtui minulle noin 20 vuotta sitten, kun ensimmäistä kertaa työelämässä olin lähellä burnoutia. Sen jälkeen samantyyppisiä ajatuserheitä on tullut minulle toisen kerran ja nyt kolmannen kerran viime keväänä. Ensimmäiset kolme vuotta nykyisessä pestissäni ovat olleet äärimmäisen antoisia ja innostavia – mutta samalla myös todella kuormittavia. Luulen että ikäkään ei tässä asiassa auta ja sitä myöten haluan olla itselleni armollinen ja huolehtia samalla myös siitä, että pysyn työkykyisenä vielä lopun työurani ajan ja toivottavasti pääsen siirtymään eläkkeelle sitten joskus hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Olen iloinen, että pystyin tämän liikkeen tekemään ja kokeilemaan lyhennettyä työaikaa. Käymme joulukuun loppupuolella esihenkilöni kanssa keskustelun siitä, miten 80 % työaika on palvellut toisaalta minun jaksamistani ja toisaalta, miten se on näyttäytynyt työnantajalle. Sen pohjalta teemme sitten yhteisen päätöksen jatkosta.“
Lähteet:
Kähkönen, E (2021). Aivot ja keho hälytystilassa – pitkittyneen stressin terveyshaitat. Aivoliitto. Saatavilla 28.11.2024 https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/aivot-ja-keho-halytystilassa-pitkittyneen-steressin-terveyshaitat
Mattila, M (2014). Ikäjohtaminen on osa moninaisuuden johtamista. Saatavilla 28.11.2024 https://www.ktlehti.fi/2014/5/ikajohtaminen-on-osa-moninaisuuden-johtamista
Toivanen, H. & Tuohimetsä, T. (2019). Johtavat ajatukset ja johtaminen. Tiimiakatemia Global. Saatavilla 28.11.2024 https:tiimiakatemia.com
Tämän blogi-kirjoituksen loppuunsaattamisessa kirjoittajat ovat käyttäneet tekoälyä.