KATE-hankkeen (Kainuuseen terveyttä ja mielen hyvinvointia) päämääränä on ylläpitää ja edistää Kainuun hyvinvointialueen asukkaiden mielenterveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä hyödyntäen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hankkeessa kehitetään Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelma, jonka perusta on koottu yhteiskehittämisen työpajoissa. (KATE-hanke hankehakemus 2023, 2–3.) Hankkeen ensimmäisessä blogikirjoituksessa Kainuulainen matka kohti mielen hyvinvointia määriteltiin mielen hyvinvoinnin käsitettä, taustoitettiin hankkeen valmistelua, kuvattiin nykytilaselvityksen vaiheita ja kerrottiin yhteistyöverkoston kokoamisesta.
Mielen hyvinvoinnin tulevaisuuden ennakointia
Hankkeessa laadittu selvitys mielen hyvinvoinnin nykytilasta Kainuun alueelta, toimi ohjelmatyön perustana ja määritti myös yhteiskehittämisen työpajojen sisältöä. Nykytilan selvityksen tueksi pidettiin avainhenkilöhaastatteluja (n=5) ja tehtiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa koottiin sekä kansainvälistä sekä kansallista tutkimustietoa (n=20) ohjelmatyön tueksi. (Kemppainen, Lokkila & Vuorinen, 2024).
Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelman yhteiskehittäminen käynnistyi hankkeen aloitusseminaarissa tammikuussa 2024. Tilaisuudessa kerättyjä ohjelman sisältötoiveita hyödynnettiin ensimmäisen yhteiskehittämisen työpajan suunnittelussa. Kolme seuraavaa työpajaa järjestettiin Toimisto2030 innostavien ja asiantuntevien fasilitaattorien kanssa. Fasilitaattorit aloittivat työpajatyöskentelyn taustoittamisen muun muassa tutustumalla KATE-hankkeen hankesuunnitelmaan, Kainuun alueelliseen hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan ja tekemällä avainhenkilöhaastattelut. Toimisto 2030 kertoo seisovansa kestävän tulevaisuuden puolella uudistavassa palvelumuotoilussaan, jonka menetelmiä ovat yhteiskehittäminen ja tulevaisuusherättely (Toimisto2030, n.d.). Kuvassa 1 Toimisto2030 fasilitaattori ja KATE-hankkeen projektikoordinaattori esittelevät toisen työpajan tehtävän tuotosta ikäihmisten mielen hyvinvoinnin tulevaisuuteen liittyen.
Kuva 1. Esittelyssä toimenpide-ehdotuksia ikäihmisten mielen hyvinvoinnin tueksi.
Työpajoissa käytetty palvelumuotoilu on muotoiluajatteluun perustuva sekä ihmislähtöinen työtapa uusien ja jo olemassa olevien palvelujen kehittämiseksi. Se on vakiintunut viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa keskeiseksi palveluiden kehittämisen lähestymistavaksi. Palvelumuotoilun tavoitteena on luoda sujuvia, helppoja, hyödyllisiä ja johdonmukaisia palveluja, jotka ovat myös taloudellisesti kannattavia ja kilpailuetua tuottavia. (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg, 2019, 16, 33–35.) Palvelumuotoilu mahdollistaa palvelujen laadun kehittämisen, lisää palveluprosessin läpinäkyvyyttä ja hillitsee kustannuksia (Kuntaliitto, 2014, 3).
Tulevaisuustyöskentelyyn liittyen työpajoissa sovellettiin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tulevaisuustaajuusmenetelmiä. Sitran (n.d.) mukaan mahdollisia tulevaisuuksia on useita ja niiden toteutumiseen on mahdollista vaikuttaa. Tämä vaatii käsitystä nykyisistä muutoksista, tietoisuutta tulevaisuuteen liittyvistä oletuksista, kykyä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä nykyhetken valintojen tarkastelua suhteessa edellä kuvattuihin teemoihin. Sitran internetsivustolla on tarjolla useita erilaisia tulevaisuuden ennakoinnin menetelmiä.
Kahteen ensimmäiseen Toimisto2030 järjestämään yhteiskehittämisen työpajaan kutsuttiin Kainuun kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen toimijoita sekä kainuulaisia asukkaita. Käytettyjen tulevaisuustyöskentelyn menetelmien vuoksi molempien työpajojen osallistujien kokoonpano oli lähestulkoon sama. Kolmannen työpajan osallistujamäärää rajattiin tarkoituksella ajatusten tiivistymisen ja mielen hyvinvoinnin toimenpiteiden konkretisoinnin mahdollistamiseksi. Kuvassa 2 on tulevaisuustyöskentelyyn syventyneitä kainuulaisia.
Kuva 2. Kainuulaisia pohtimassa Kainuun mielen hyvinvoinnin tulevaisuutta.
Ensimmäisessä ja toisessa yhteiskehittämisen työpajassa monen taustaiset kainuulaiset osallistujat saivat haastaa ajatteluaan erilaisten tehtävien kautta esimerkiksi pohtimalla Kainuun mielen hyvinvoinnin tulevaisuutta niin dystopian kuin utopiankin näkökulmista. Osallistujille konkretisoitiin kehollisten harjoitusten kautta, ulkona luonnon keskellä, mielen hyvinvoinnin ohjelmaan liittyvien rakenteiden muotoutumista ja siihen vaikuttavien tekijöiden suhdetta toisiinsa. Yhdessä tehtävässä asetettiin maksimi- ja minimiodotuksia ohjelman toimijoiden väliselle yhteistyölle sekä kainuulaiselle yhteisölle.
Osallistujien työskentelyn intensiivisyys ja paneutuminen mielen hyvinvoinnin asioiden äärelle oli lähes käsin kosketeltavaa. Jokaisesta työpajasta saimme kokoon runsaasti aineistoa, jota käytettiin aina seuraavan tulevaisuustyöpajan pohjana. Toinen ja kolmas työpaja aloitettiinkin palaamalla edellisen työpajan koosteeseen, joka tehtiin esimerkiksi kuvassa 3 esitellyn lapputehtävän avulla. Työpajoista koostetut ja analysoidut aineistot muotoutuivat Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelman visioksi, painopisteiksi ja kohderyhmäkohtaisiksi muokattaviksi strategiakorttipohjiksi.
Kuva 3. Edellisen työpajan tulosten käsittelyä.
Palaute on lahja
Hanketiimi keräsi osallistujilta palautetta hyödynnettäväksi hankkeen raportointiin ja tuleviin toimiin. Esimerkiksi palautteissa esille noussut idea hankkeen jalkautumisesta kuntalaisten keskuuteen toteutuu siten, että hanketiimi tekee kuntakierroksia paikkoihin, joissa ihmiset muutenkin liikkuvat eli kauppojen auloihin. Kaupoissa on mahdollista osallistaa myös sellaisia henkilöitä hankkeen toimiin, joita voi muuten olla haastava tavoittaa. Osallisuuden lisääminen onkin yksi hankkeen merkittävistä teemoista, jota edistämme. Hanketiimi on jalkautunut tähän mennessä Kuhmoon ja Suomussalmelle. Seuraavat vierailut ovat jo suunnitteilla. Kuntakierrosten tavoitteena on tiedottaa kainuulaisia KATE-hankkeesta, kerätä kainuulaisten kehitysehdotuksia oman kunnan mielen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä osallistaa ihmisiä hankkeen tapahtumien suunnitteluun.
Työpajoihin osallistuvat olivat varsin tyytyväisiä työskentelyyn, kuten nämä muutamat esimerkkinostot osoittavat:
”Hyviä, toimivia menetelmiä.”
”Hyviä, osallistavia menetelmiä.”
”Aika kului nopeasti.”
”Antoisat työpajat.”
”Ajatuksia herättäviä “tehtäviä”!”
“Toiminnallisuudesta iso plussa!”
Työpajavaiheen jälkeen hanketiimi on jatkanut mielen hyvinvoinnin ohjelman koostamista yhdessä hankkeen yhteistyöverkoston kanssa. Seuraavassa blogissa lukijoillemme tarjotaankin maistiaisia Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelmasta.
KATE-hankkeesta muualla
Hankkeen etenemisestä ja mielen hyvinvoinnin edistämisen teemoista viestitään muun muassa hankkeen sosiaalisen median tileillä. Olethan jo ottanut KATE-hankkeen somekanavat seurantaan? Ellet ole, pääset tästä KATE-hankkeen Facebook-sivustolle ja tästä pääset seuraamaan meitä Instagramissa. Voit tutustua hankkeeseen myös katsomalla KATE-hankkeen esittelyvideon.
Lähteet
Kajaanin ammattikorkeakoulu. (2023). Hankehakemus 201676 KATE-Kainuuseen terveyttä ja mielen hyvinvointia. Saatavilla KAMKin intranetissä.
Kemppainen, J., Lokkila, K. & Vuorinen, S. (2024). Mielen hyvinvoinnin tila maailmalta Kainuuseen -nykytilan kartoitus. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä B 177/2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7522-37-0
Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. (2019). Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Insight.
Kuntaliitto. (2014). Kuntalaiset keskiöön Työkalupakki kuntalaisten osallistumiseksi palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Saatavilla https://www.yhdistysyhteistyo.fi/assets/files/sites/6/2017/07/kuntalaiset-keski%C3%B6%C3%B6n.compressed.pdf
Sitra. (N.d.). Tulevaisuuden tekijän työkalupakki. Saatavilla Tulevaisuuden tekijän työkalupakki – Sitra
Toimisto2030. (N.d.). Uudistava palvelumuotoilu. Saatavilla 10.11.24 https://www.toimisto2030.fi/cocreate2030/