Miten yhdistetään hoitotyön osaaminen ja suomen kielen oppiminen niin, että kansainväliset sairaanhoitajat oikeasti pärjäävät suomalaisessa terveydenhuollossa? KAMK:n terveysalan Nursing Pathway -hankkeessa on käytössä yhteistyömalli, jossa S2-opettaja ja hoitotyön opettaja yhdistävät voimansa. Tuloksena syntyy laadukasta opetusta, parempaa oppimista ja ennen kaikkea pätevöityneitä sairaanhoitajia Kainuuseen.
Nursing Pathway pätevöitymispolkuna suomalaiseksi sairaanhoitajaksi
Nursing Pathway -hanke tarjoaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneille sairaanhoitajille mahdollisuuden pätevöityä Suomessa. Valvira arvioi ensin ulkomailla suoritetun tutkinnon pätevyyden ja määrittelee tarvittavat lisäopinnot, jotka Nursing Pathway-hanke toteuttaa. Opintojen alussa opetuskielenä käytetään suomen lisäksi tukikielenä englantia, mutta opintojen edetessä painopiste siirtyy suomen kieleen, mikä edistää opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Hankkeen toteutuksessa on mukana laaja yhteistyöverkosto, jonka muodostavat oppilaitos, työelämä, viranomaiset ja muut keskeiset toimijat. Tavoitteena on, että sairaanhoitajat saavat ammattioikeudet Suomeen, työllistyvät Kainuuseen ja pärjäävät työssään.
Kun kaksi opettajaa astuu luokkaan
Yksi hankkeen suurista teoista on hoitotyön ja suomen kielen opettajan yhteistyö. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat oppivat hoitotyön sisältöjä samalla kun kehittävät suomen kielen taitoaan juuri siinä kontekstissa, jossa kieltä tarvitaan. Kuvittele tilanne: opiskelija harjoittelee injektion pistämistä ja vieressä on sekä hoitotyön opettaja että S2-opettaja. Kliinisten kädentaitojen ohessa hoitotyön termit, fraasit ja vuorovaikutustilanteet käydään läpi, toistetaan ja harjoitellaan. Näin kieli ei jää irralliseksi, vaan se elää osana ammatillista oppimista.
Oppimisen iloa kliinisen hoitotyön harjoitustunnilla – opiskelijat työskentelevät, opettajat tukevat vierellä. Kuva: A-L Luukkonen
Hoitotyön kielitietoisen pedagogiikan resepti
Kielitietoisessa opetuksessa kielen oppiminen on tietoisesti integroitu osaksi hoitotyön sisältöä. Opettajien yhteistyö alkaa opintojakson sisällön läpikäynnistä ja suunnittelusta. Hoitotyön opettaja rajaa ja perehtyy oppisisältöön, jonka pohjalta S2-opettaja valmistaa aihetta koskevia sanastoja ja dialogeja sekä rakenneharjoituksia. Opetusmenetelminä käytetään ennakkotehtäviä, itsenäistä opiskelumateriaalia, luetun ymmärtämisen ja kuuntelun harjoituksia sekä dokumentoinnin harjoittelua. Kliinisillä harjoitustunneilla ja hoitotyön simulaatioissa dialogien esitykset tuovat oppimisen käytäntöön. Koulupäivä rakentuu yleensä samalla kaavalla: aamupäivällä opetetaan suomen kieltä päivän hoitotyön aiheesta, iltapäivällä harjoitellaan kliinisiä taitoja. Arvioinnin apuvälineinä toimivat tietotestit, näytöt, sanakokeet ja kommunikatiivisuuden arviointi. Opiskelijakohtaiset keskustelut kokoavat oppimisen ja tukevat yksilöllistä kehittymistä. Tärkeää on myös saada henkilökohtaisesti palautetta opettajilta ja opiskelutovereilta.
”Tuli opittua” – näin kieli tarttuu aidoissa hoitotyön tilanteissa
Opiskelijat tekevät pätevöitymisopinnoissaan kovasti töitä, mutta juuri se synnyttää oppimista. Kun oppiminen tapahtuu aidossa kontekstissa, se myös jää paremmin mieleen. Pätevöityvät sairaanhoitajat pitävät kliinisen hoitotyön osaamista erityisen tärkeänä oman ammattitaidon kannalta. Kun opetus yhdistää käytännön harjoittelun ja kielen oppimisen, syntyy merkityksellisiä oppimiskokemuksia. Opiskelijat oppivat juuri sitä, mitä suomalaisessa terveydenhuollon työelämässä tarvitaan. Suomen kielen oppimisessa toisto on tärkeää ja tässä mallissa sitä tulee luonnostaan
Kielen oppiminen etenee vaiheittain hoitotyön opintojen rinnalla. Alkuvaiheessa harjoitellaan helppoja ja arjessa toistuvia vuorovaikutustilanteita, kuten potilaan avustamista päivittäisissä toiminnoissa. Tämän jälkeen siirrytään kliinisten taitojen harjoitteluun ja opintojen loppupuolella keskitytään vaativampiin tilanteisiin, kuten asiakkaan ohjaamiseen ja motivoivaan keskusteluun. Alussa opiskelijat toimivat vuorotellen potilaan ja hoitajan rooleissa. Opintojen edetessä asiakkaan roolia esittää yhä useammin opettaja, joka saattaa tarkoituksella heittäytyä vaativaksi tai vastahakoiseksi asiakkaaksi, puhua leveää kainuun murretta ja suhtautua kielteisesti kaikkeen ehdotettuun. Tällaiset harjoitukset kehittävät opiskelijoiden kielitaitoa ja valmiuksia kohdata erilaisia asiakastilanteita. Erityisen haastavia suomen puhekielessä ovat tilanteet, joissa tekijä häivytetään ja käytetään passiivia: ”Tuli otettua särkylääke, vaikka ei olis ehkä tarvinnu” tai ”Tuli syötyä mitä sattuu”. Tämänkaltaisten vaikeiden puherakenteiden harjoitteleminen on tärkeä osa kielen opetusta.
Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden omaa vastuuta suomen kielen opiskelusta tulee korostaa (Kehus ym. 2019) sekä vahvistaa koulutuksen aikana, mikä on linjassa Opetus- ja kulttuuriministeriön (2017) suositusten kanssa. Valvira edellyttää, että sairaanhoitajat osoittavat riittävän suomen kielen taidon YKI-testin avulla. Hoitotyön ja kielen yhteisopetus tukee myös testiin valmistautumista tehokkaasti, sillä kieli opitaan hoitotyön tilanteiden ja sanaston kautta, käytännönläheisesti ja työelämälähtöisesti.
Yhdessä opitaan enemmän. Kuva: A-L Luukkonen
Yhteistyö kasvattaa osaamista ja rakentaa tulevaisuutta
Yhteistyö ei hyödytä vain opiskelijoita, vaan myös opettajat saavat siitä paljon. Työkuorma jakautuu, uusia ideoita syntyy ja opetus kehittyy. Kun kaksi eri alojen asiantuntijaa suunnittelee ja toteuttaa opetusta yhdessä, syntyy melkeinpä pedagogista taikaa! Syksyllä 2025 KAMK:n terveysalalla käynnistyi uusi englanninkielinen Nursing-tutkintokoulutus. Toivomme tietysti, että hyväksi havaittu yhteistyömalli siirtyisi myös tutkintokoulutuksen puolelle. Tämä tarkoittaisi, että yhä useampi kansainvälinen sairaanhoitajaopiskelija saa tukea sekä ammatilliseen että kielelliseen kasvuun ja mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuttaan Suomessa. Yhteistyömalli on konkreettinen esimerkki siitä, miten TKI-toiminta voi tuottaa ratkaisuja todellisiin haasteisiin. Se tukee opiskelijoita, kehittää opetusta ja edistää Kainuun alueen työllistymistä.
Lähteet:
Kehus, E., Kyngäs, H., Kääriäinen, M., & Mikkonen, K. (2019) Hoitotyön opettajien kokemuksia kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kliinisestä harjoittelusta. Hoitotiede, 31(3), 167–179.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017) Monikielisyys vahvuudeksi. Toimenpide-ehdotukset Suomen kansallisen kielivarannon kehittämiseksi.