Nimeni on Severi Lidström ja takanani on nyt kolme vuotta tradenomi opintoja KAMKin opiskelijana. Aikaisemmin olen toiminut hoitajana psykiatrian puolella, ja kokemusta on kertynyt opintojen ohella myös kiinteistövälityksestä ja rakentamisesta. Sain ilokseni mahdollisuuden tehdä opintoihini kuuluvan viiden kuukauden harjoittelun KAMKin TKI-toiminnan parissa. Pääasiallisesti olen toiminut Businesspsykologian taitajaksi -hankkeessa, joka on tarjonnut arvokkaan näköalapaikan itseohjautuvaan tiimi- ja hanketyöhön. Tässä postauksessa haluan käydä läpi kokemuksiani opiskelijana, joita kannattaa huomioida harjoittelijan perehdyttämisessä ja ohjaamisessa. Businesspsykologian taitajaksi -hanketiimi antaa myös oman näkökulmansa harjoittelijan ohjaamiseen.
Oppiminen työelämässä tapahtuu suurimmaksi osaksi työtä tekemällä. Oppiminen voi olla huomaamatonta ja sitä tapahtuu arjen haasteiden ratkaisemisessa. Aivan itsestään oppimista ei kuitenkaan tapahdu, vaan se vaatii tietoista tekemistä ja reflektointia sekä fokusta. 70–20–10-mallin mukaan 70 prosenttia muodostuu kokemuksesta, 20 prosenttia tavoitteellisesta vuorovaikutuksesta ja 10 prosenttia koulutuksesta. Kyseistä mallia on kritisoitu, mutta se auttaa reflektoimaan omaa oppimista. Reflektoinnilla opitaan omasta toiminnasta ja se ei ole sidonnainen resursseihin, joten jokainen voi toteuttaa tätä itsenäisesti. (Eklund 2021, 37-38.)
Oppimisen mahdollistava ympäristö tukee perehdytystä. Perehdytyksessä tulee ottaa huomioon esimerkiksi se, että on epärealistista odottaa kaiken tiedon sisäistämistä ensimmäisenä päivänä. Perehdyttäjän olisikin hyvä huolehtia asioiden kertaamisesta ja kannustaa kysymään niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä, jotka ovat usein kehittymisen kannalta tärkeimpiä. (Eklund 2020, 52, 54–55.)
Harjoittelijana koen omaavani suurimman vastuun niin harjoittelussa kehittymisessä, kuin perehtymisestäni tehtävään, koska harjoittelu on omaa ammatillista kehittymistäni varten. Sain erittäin hyvän ja ammattitaitoisen perehdytyksen tehtävääni. Projektipäällikkö oli järjestänyt tarvittavat työkalut etukäteen ja luonut itselleen muistilistan, jonka avulla hän toteutti perehdytykseni niin, että kaikki tarvittava tuli huomioitua. Aikaa perehtymiselle annettiin mielestäni tarpeeksi ja turvallinen ympäristö rohkaisi kysymään hieman hölmöltäkin tuntuneita kysymyksiä.
Aloittaessani harjoittelun KAMK oli organisaationa tuttu lähinnä vain opinnoista, joten toimintatapoihin tutustuminen oli ensimmäiseksi tarpeen. Seuraavaksi tutustuin TKI-toimintaan, joka oli itselleni aivan uutta ja siinä ohessa myös keskeisiin järjestelmiin. Businesspsykologian taitajaksi –hanke valikoitui harjoittelun pääasialliseksi kohteeksi, koska osallistuin aiemmin businesspsykologian perusteet -opintojen pilotointiin. Tiimimme on todella idearikas ja loistava ympäristö uuden oppimisen näkökulmasta. Uudet ideat otetaan innolla vastaan ja niitä lähdetään kehittämään, joka mahdollistaa uuden luomisen luovasti.
Harjoittelijana arki oli hankkeessa vaihtelevaa ja monipuolista. Pienellä tiimillä tekeminen mahdollisti monipuolisuuden ja laaja-alaisen kehittymisen. Tehtävänkuva vaati itseohjautuvuutta, joka oli mahdollistettu hyvin. Työtehtävät ovat sisältäneet esimerkiksi viestintää, hanketapahtumia, kilpailutusta, hankesuunnittelua ja täysin uuden Reppu-opintojakson toteuttamista.
Täysin uuden Businesspsykologian perusteet -opintojakson tekeminen on ollut silmiä avaava kokemus. Sen avulla olen opiskelijana päässyt näkemään uudesta näkökulmasta, mitä opintojaksojen tekemisen ja muodostumisen taustalla on ollut. Opiskelijoiden ottaminen mukaan opintojaksojen suunnitteluun ja tekemiseen voisi vaikuttaa positiivisesti opiskelijatyytyväisyyteen myös opintojaksoilla. Kyseessä on kuitenkin omalla tavallaan asiakastyytyväisyyden tavoitteleminen, jolloin asiakkaan ottaminen mukaan palvelun kehittämiseen olisi suotavaa.
TKI-harjoittelun ohjaaminen hanketiimin näkökulmasta
Ohjaamisen ja hankkeen näkökulmasta harjoittelujakso on ollut antoisa. Ohjaajana pidän tärkeänä, että harjoittelijalle annetaan aikaa perehtyä rauhassa talon toimintaan, sillä KAMK on yllättävän monipuolinen organisaatio, jossa etenkin hankkeita on käynnissä suuntaan jos toiseen. Kokonaisuuksien hahmottaminen vaatii hetken aikaa itse kultakin.
Harjoittelijan mukaan tulo ja ohjaus vaatii hanketiimiltä hieman ajallisia resursseja, mutta usein tilanne kuitenkin on oppimismahdollisuus niin opiskelijalle kuin ohjaajalle itselleen. Kun opiskelija saa mahdollisuuden päästä kunnolla sisälle työhön, syntyy usein uudenlaisia ideoita ja näkökulmia, joita ei itse välttämättä tulisi ajatelleeksi. Ohjaaja voi haastaa ja samalla tukea harjoittelijaa antamalla hänelle vastuuta ja mahdollisuuden työskennellä itsensä näköisellä tavalla.
Businesspsykologian taitajaksi –hankkeen uuden opintojakson luomisessa opiskelijan tuomat ideat ja ajatukset ovat olleet merkittäviä. Harjoittelija tarkasteli sisältöjä opiskelijan, eli “asiakkaan”, silmin ja toi näin opintojakson suunnitteluun arvokasta käyttäjälähtöistä näkökulmaa, esimerkiksi opintojakson työmäärän ja haasteellisuuden arviointiin.
Harjoittelijan ottaminen ei ole pelkkä sijoitus opiskelijan tulevaisuuteen, vaan se voi olla myös sijoitus omaan organisaatioon. Kun antaa tilaa ja mahdollisuuksia, voi saada takaisin enemmän kuin osasi odottaa: uusia ideoita, innostusta, tekijöitä ja jopa tulevia kollegoita.
Blogikirjoitus on kirjoitettu osana EU:n osarahoittamaa Businesspsykologian taitajaksi –hanketta.
Lähteet
Eklund, A. (2021). Osaamiskartta – Osaamisen kehittäminen työelämässä. Espoo: Brik.
Eklund, A. (2020). Tervetulos meille – Uuden työntekijän perehdytys. Helsinki: Impact.