Kaupallinen kalastus eli maalaistermein puhuttuna ammattikalastus on pieni elinkeinon ala Suomessa. Kaupallista kalastusta tehdään Suomessa merellä, sekä sisävesillä ja ala jakaantuukin näiden, toimintaympäristöönsä liittyvien rajauksien mukaan. (ELY-keskus 2025.) Tämä kirjoitus pureutuu kaupallisen sisävesikalastuksen kommervenkkeihin hanketyön käytännön ja tutkimuksen teorian kautta.
Et sie tiiä, kuka mie oon?
Työskentelen KAMK:ssa kalatalouden kuljetuslogistiikan kehittäminen Kainuussa – hankkeen projektipäällikkönä. Lisäksi olen töitteni ohessa suorittanut juuri liiketalouden YAMK – tutkinnon ja opintojen osalta tein opinnäytetyön aiheella: Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset – digiratkaisujen käytön lisääminen. Omasta historiastani löytyy myös tukahdutettujen muistojen aivolohkosta aika, jolloin itse toimin 4 vuotta päätoimisena ammattikalastajana Pohjois-Karjalan järvialueilla eli sisävesillä. Kokemusta kalatalouden eri tehtävistä on senkin jälkeen kertynyt ja luulen omaavani sen verran katu-uskottavuutta tämän aiheen parista, että uskaltauduin kirjottamaan muutaman värssyn tiedoksenne.
Etsie viitsis, viitsisit sie?
Suomessa ammattikalastusta riivaa monenmoiset ongelmat. Meripuolella omat ongelmansa tuo esimerkiksi hylkeet ja merimetsot ja sisävesipuolella mm. kalastuslupiin liittyvät vaikeudet. Yhteinen tekijä alalla on kuitenkin kaupallisten kalastajien korkea ikä. Ala ei tänä päivänä ole nuorten parissa sitä ”kuuminta hottia” työvalintojen suhteen ja nykyiset kalastajat jäävät enenevissä määrin eläkkeelle. Tätä kautta ala kutistuu ja lienee asiallista kysyä, että kuka kalastaa tulevaisuudessa sinunkin lautasellesi kalaa? Kaupallinen kalastus on osa Suomalaista maataloutta. Maataloutta, joka huolehtii ruuantuotannon osalta kotimaisesta huoltovarmuudesta. Tuo huoltovarmuus on viime aikoina näyttänyt pahoin haavoittuvalta, kun kotimaisen maatalouden saamatta jäänyt arvostus on näkynyt kaupoissa siinä, että jauhelihat on yhtäkkiä kadonnut tiskeistä saatavuus puutteiden takia. Katoaako tulevaisuudessa tiskeistä kotimaiset järvikalatkin?
Hanketyöni osalta tilanne Kainuussa on nyrkkeilytermein ollut köysissä viime aikoina. Paltamon kalatalo teki konkurssin talvella (Kainuun sanomat 2025a) ja samaan aikaan Kajaanissa myös Koutalahden kalasatama suljettiin talven ajaksi (Kainuun sanomat 2025b). Hankkeessa on yritetty viritellä kalastajien välistä yhteistyötä mm. logististen ratkaisujen osalta, mutta kalastajien vanhat tavat ja tottumukset näyttävät muodostavan läpäisemättömän esteen. Ikä, jos mikä, tuppaa meille jokaiselle tuomaan niitä tapoja ja tottumuksia, joten tämänkään osalta sitä ei voi unohtaa. Palaan näihin vanhoihin tapoihin ja tottumuksiin kirjoituksessani myöhemmin.
Kohtalon tangoa digikuilun reunalla?
Opinnäytetyöni tutkimuksena oli, miten kaupallisia sisävesikalastajia saataisiin käyttämään digiratkaisuja lakisääteisten saalisilmoitusten tekemiseen. Tutkimuksen sidosryhmät olivat Ruokavirasto, Maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskus, Luonnonvarakeskus sekä kaupalliset sisävesikalastajat. Tutkimuksessa tehtiin mm. kysely sisävesikalastajille, mikä oli osaltaan jättimenestys. Tutkimukseen vastasi lähes 400 kaupallista sisävesikalastajaa ympäri Suomen. Kyselyyn vastanneista yli 50 % oli yli 60-vuotiaita, kuten kuva 1 osoittaa.
Opinnäytetyöni teoriaa rakensin tutustumalla mm. digiosaamisen kehittämiseen, digisyrjäytymiseen ja kokonaisuudesta pelottavimpaan, digikuiluun. Yhteiskuntamme on mennyt enenevissä määrin palveluiden osalta digitaaliseen suuntaan. Jo terveyskeskuksen palveluiden saaminen saattaa edellyttää ensisijaista kontaktointia digiklinikan kautta ja tämä on pelottava tulevaisuus digikuilun reunalla tasapainoileville. Näin etenkin iäkkäimmille kansalaisille, joilla digitaidot voivat olla vahvasti puutteellisia. (Korhonen ym. 2024.) Ikä, puutteelliset digitaidot sekä vanhat tavat ja tottumukset nousivat myös tutkimuksessani vahvisti esiin niiden kaupallisten sisävesikalastajien osalta, jotka eivät käytä tai halua käyttää digiratkaisuja saalisilmoitusten tekoon. Iän mukanaan tuoma kynnys lähteä parantamaan omia digitaitoja höystettynä niillä vanhoilla toimintatavoilla ja tottumuksilla, piirtää kaikuluotaimeen kuvaa digikuilun syvänteestä, jonne ei olisi varaa hukata yhtään kaupallista kalastajaa, kuten ei yhtään kansalaistakaan.
Viimeinen lähtijä sammuttaa valot?
En haluaisi luoda synkkiä ennustuksia kuin Kainuun Nostradamus konsanaan ja siksi jokaisessa otsikossa on kysymysmerkki. Suomessa kaupallinen kalastus näyttäytyy laskevan auringon alana, mutta nuo kysymysmerkit ovat toivonpilkahdus siitä, että kun uskoa riittää, niin suunta on muutettavissa. Ensimmäinen steppi siihen on, että asioita nostetaan rehellisesti ja aidosti esiin ja niitä lähdetään kehittämään. Alaa on viime vuosina kehitetty mm. pyydystekniikoiden osalta ja se on esimerkiksi helpottanut työn fyysisyyttä ja tehokkuutta. Jo nykyisetkin kalastajat saavat näistä asioista nauttia, jos rikkovat itse omat pinttyneet tapansa ja tottumuksensa. Tuleville alan konkareille nämä uudet kehitysaskeleet toivottavasti muodostuvat oikeanlaisiksi tavoiksi jo heti lähtöpaukusta. Kuten toivoisi tapahtuvan myös yhteistyön osalta esimerkiksi paikallisella tasolla. Yhteistyössä on voimaa ja kaikkea ei tarvitse tehdä yksin! Yhteistyön avulla on saavutettavissa taloudellisia etuja, työssä jaksamisesta puhumattakaan. Lisäksi nyky-yhteiskunnassa kaikkia verkkoja ei tarvitse heittää veteen. Digiverkoissakin ui hyödyllisiä saaliita ja näiden taitojen opettelu ja ylläpitäminen on hyödyllistä itse kullekin!
Tarttis tehdä jotakin tai jopa kyllä se siitä. Kumpikin pitää paikkansa kaupallisen kalastuksen suhteen! Jos kesä on täynnä hyttysiä, sataa laakana tai muuten kaipaat lukemista laiturin nokkaan, niin alla vielä linkki opinnäytetyöhöni:
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716674
Blogikirjoitus on julkaistu osana Kalatalouden kuljetuslogistiikan kehittäminen Kainuussa – hanketta. Hanke on Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelma 2021–2027 rahoittama hanke.
Lähteet
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2025. Elinkeinokalatalous. WWW dokumentti. Saatavissa: https://www.ely-keskus.fi/elinkeinokalatalous [viitattu 30.05.2025].
Kainuun sanomat. 2025a. ”Me emme pystyneet uudistumaan” – Paltamon kalatalo meni konkurssiin, mutta verkot ovat jo vesillä uuden yrittäjän saamiseksi. WWW dokumentti. Saatavissa: https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/me-emme-pystyneet-uudistumaan-paltamon-kalatalo-oy-meni-konkurssiin-mutta-verkot-ovat-jo-vesill [viitattu 30.05.2025].
Kainuun sanomat. 2025b. Koutalahden kalankäsittelylaitos kiinni talvikaudeksi – ”Vaikeaksi menee”, sanoo ammattikalastaja. WWW dokumentti. Saatavissa: https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/koutalahden-kalankasittelylaitos-kiinni-talvikaudeksi-vaikeaksi-menee-sanoo-ammattikalastaja [viitattu 30.05.2025].
Korhonen, S. Huerta, E. Kattilakoski, M. Lukkari, T. Harilahti-Juola, V. & Kervinen, K. 2024. Ilmiönä digisyrjäytyminen. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://innokyla.fi/fi/ajankohtaista/ilmiona-digisyrjaytyminen [viitattu 30.05.2025].