Suomalaisessa yhteiskunnassa on monia asioita, joista muut maailman valtiot voisivat ottaa oppia. Suomalaiset ovat toistuvasti olleet vertailussa maailman onnellisimpia. Pohdin esimerkkejä, mitkä sosiaali- ja terveydenhuollon piirteet voisivat olla kiinnostavia myös kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta.
Suomella ja suomalaisilla menee vertailuissa hyvin
Suomella menee todella hyvin. Kaikkia maailman maita vertailtaessa voidaan väittää, että Suomi on lähimpänä maanpäällistä taivasta ja vertailevasti yksi maailman parhaista maista 2020-luvun alussa (ks. Saari, 2025). Ei olekaan yllättävää, että Suomi on kahdeksatta vuotta perättäin maailman onnellisin maa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa (Helliwell ym., 2025).
Suomalaisten elinajanodote on hieman korkeammalla tasolla kuin Euroopan unionissa keskimäärin siitä huolimatta, että Suomi käyttää terveydenhuoltoon EU:n keskiarvoa ja muita Pohjoismaita vähemmän kustannuksia asukasta kohden verrattuna sekä BKT:sta mitattuna osuutena (OECD, 2024, 3). Suomalaisilla on kuitenkin parantamisen varaa, etenkin terveyskäyttäytymisessä. Suomessa yli kolmannes kuolemista voidaan selittää riskitekijöillä, jotka liittyvät käyttäytymiseen kuten ravintoon ja tupakointiin (OECD, 2024, 7).
Mitä muut maat voisivat oppia Suomelta?
Sosiaali- ja terveysministeriö (2024) on linjannut kansainvälisen ja EU-yhteistyön osalta useita laajoja kokonaisuuksia painopisteiksi vuosille 2024–2027:
1. kokonaisturvallisuus ja resilienssi
2. hyvinvointitalous,
3. sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet,
4. terveyden ja sosiaalisen suojelun universaali kattavuus ja
5. digitalisaatio.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) korostaa linjauksessa Suomen pienen maan kokoaan suurempia mahdollisuuksia muodostamalla kumppanuuksia sekä keskittymällä ennakkovaikuttamiseen. Ennakkovaikuttaminen kohdistuu siihen vaiheeseen, kun erilaisia poliittisia ehdotuksia tai linjauksia valmistellaan. STM:n mukaan monenlaisia kansainvälisiä mahdollisuuksia sisältyy esimerkiksi digitalisaation osalta palvelukokonaisuuksien hallinnan kehittämiseen, yksilöllistettyyn lääketieteeseen, teknologisiin innovaatioihin sekä tautien varhaisempaan diagnostiikkaan. Muita yleisempiä ja laajempia näkökulmia ovat esimerkiksi Terveys kaikissa poliitikoissa -periaate sekä hyvinvointitalouden näkökulma, jotka ovat pitkään olleet suomalaisessa vaikuttamistyössä. (STM, 2024)
Mitä suomalaiset voisivat oppia muualta maailmasta?
Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset on kirjoitettu lähinnä siitä näkökulmasta, mitä muut maat voisivat oppia Suomelta. Toisaalta on tärkeä pohtia, mitä Suomi voisi oppia muilta mailta. Suomen näkökulmasta luontevaksi vertailukohdaksi voidaan ottaa ne asiat, missä muut Euroopan unionin maat ovat onnistuneet Suomea paremmin. Jos näkökulmaksi otetaan kuolleisuus, Suomen kannattaisi etsiä keinoja alentaa itsemurhakuolleisuutta, edistää mielenterveyttä sekä ehkäistä ennenaikaisia kuolemia, jotka liittyvät huumausaineisiin tai alkoholin väärinkäyttöön (ks. OECD, 2024, 3).
Suomalaisten hyvinvointia on tutkittu pitkään ja suomalaisten hyvinvoinnista saadaan järjestelmällisesti tutkittua tietoa monista eri näkökulmista. 2010-luvulta alkaen hyvinvointitutkimuksen keskeiseksi kysymykseksi on noussut absoluuttisen elintason ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden välinen suhde (Saari, 2011, 338). Pahoinvoinnin näkökulmasta Suomen hyvinvointia haastaa edelleen esimerkiksi ylisukupolvinen syrjäytyminen (ks. Saari ym., 2020) sekä terveyserot ja niiden hillitseminen (ks. Jokela ym., 2021).
Terveyserojen kaventamisen näkökulmasta kansainvälisellä yhteistyöllä on esimerkiksi pyritty jakamaan kokemuksia hyvistä käytännöistä, joilla terveyseroja on mahdollista kaventaa. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaakin monenlaisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomahdollisuuksia niin terveyden edistämisessä, teknologisessa kehityksessä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa.
Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöinen kehittämistyö ja koulutus soveltuvat niin ikään kansainvälisen yhteiskehittämisen aiheiksi. Kajaanin ammattikorkeakoulussa on viime vuosina ollut useita TKI-hankkeita, joiden tuloksilla on kansainvälinen ulottuvuus. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kansainväliseen liikkuvuuden edistäminen ja kansainvälinen rekrytointi. KAMK on kehittänyt esimerkiksi sairaanhoitajien kansainvälistä rekrytointia usealla eri hankkeella (mm. Nursing Pathway sekä SOKA-sotealan kansainvälinen rekrytointi). Sosiaali- ja terveysalan oppimiseen on niin ikään kehitetty esimerkiksi hyöty- ja oppimispelejä ja otettu käyttöön uusia teknologioita (esim. XR-teknologia). Tästä hyvä esimerkki on Learning Life – Mysteeri 24/7 palkittiin parhaana suomalaisena oppimisratkaisuna vuonna 2023. Erittäin ajankohtaisena voidaan mainita myös KATE – Kainuuseen terveyttä ja mielen hyvinvointia hanke, jossa laaditaan mielenterveysohjelma Kainuuseen.
Kirjallisuus
Helliwell, J. F., Layard, R., Sachs, J. D., De Neve, J.-E., Aknin, L. B. & Wang, S. (toim.). (2025). World Happiness Report 2025. University of Oxford: Wellbeing Research Centre.
Jokela, S., Kilpeläinen, K., Parikka, S., Sares-Jäske, L., Koskela, T., Lumme, S., Martelin, T., Koponen, P., Koskinen, S. & Rotko T. (toim.). (2021) Terveyden eriarvoisuus Suomessa – Ehdotus seurantajärjestelmän kehittämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
OECD/European Observatory on Health Systems and Policies. (2024). Suomi: Maan terveysprofiili 2023. OECD Publishing. https://doi.org/10.1787/dcbda54d-fi.
Saari, J. (toim.). (2025). Hyviä uutisia Suomesta: Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva. Vastapaino.
Saari, J. (2011). Hyvinvoinnin tulevaisuus. Teoksessa Saari, J. (toim.). Hyvinvointi: Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Gaudeamus.
Saari, J., Eskelinen, N., Björklund, L. (2020). Raskas perintö: Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). STM:n kansainvälistä ja EU-yhteistyötä koskeva linjaus 2024–2027. Saatavilla 26.3.2025 https://stm.fi/ministerio/kansainvaliset-asiat