Kestävyyskriisi näyttäytyy eri tavoin nenämme edessä, mutta silti mielemme on oppinut rauhoittelemaan, että onhan näitä erikoisia säitä ennenkin ollut ja miten me nyt voisimme omassa pienessä elämässämme mihinkään vaikuttaa. Samaan aikaan yhteiskunta uhkaa jakautua kahtia eriarvoisuuden tunteiden vallitessa. Monenlaiset ääri-ilmiöt lisääntyvät luonnossa ja ihmisten kesken, elämä on muuttunut yksilökeskeiseksi ja tuottavuus vaikuttaa ratkaisevan – minunkin ihmisarvoni?
Mihin suuntaan haluamme viedä maailmaa omilla valinnoillamme?
Maailma tarvitsee yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta pitää huolta, ettei kukaan tipahda kelkasta ja se on meidän kaikkien etumme, sillä se ennaltaehkäisee ylisukupolvisen pahoinvoinnin lisäksi esimerkiksi taloudellisia kriisejä. Kokonaisvaltaisemmalle tarkastelulle on tilausta, kun talouskasvu yksin ei näytä tuottavan tasa-arvoista ja kestävää onnellisuutta. Yhteiskunnan hyvinvoinnin mittarina voidaankin pitää sitä, kuinka hyvin pidämme huolta heikoimmistamme. Syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tilanteiden arviointi pelkästä työllisyysnäkökulmasta ei poista sitä seikkaa, että heidän elämäänsä on huomattu kuuluvan usein muitakin haasteita – mustan ja valkoisen väliin mahtuu lukuisia variaatioita harmaan sävyistä. Jos voimavaroja ei ole ja saat vain hajanaisia asiakkuuksia eri palveluissa, voi olo tuntua keinottomalta. On lähdettävä liikkeelle voimavarojen vahvistamisesta.
Kykenenkö vaikuttamaan elämääni?
Luonnolla on ihmeellisiä voimia. Tutkimustieto sen vaikutuksista sekä fyysiseen, psyykkiseen että sosiaaliseen hyvinvointiin lisääntyy koko ajan. Hankkeissa saadut kokemukset asiakkailta, ammattilaisilta ja kouluttajilta tukevat tuloksia. Muutokset asiakkaissa ovat silminnähtäviä. Vuorovaikutus helpottuu, oma-aloitteisuus lisääntyy ja mieli kirkastuu. Tavoitteet ovat helpommin saavutettavissa. Luontolähtöinen toiminta voi lisätä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta ja yhteyden tunnetta itseen, toisiin olentoihin ja ympäristöön. Parhaimmillaan yhdenvertaisuuden kokemukset lisäävät vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken ja lisää halua pitää huolta yhteisestä elinympäristöstä. Osallisuuden ja osattomuuden teemat kietoutuvat näin ollen ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan.
Meillähän täällä Kainuussahan on luonto heti oven takana.
Kaikki eivät osaa hyödyntää sitä. Kaikilla ei ole voimia, tietoa, taitoa eikä luontosuhdetta. Tarvitaan tietoista, tavoitteellista ja suunnitelmallista työtä luonnon hyvinvointivaikutusten saamiseksi pysyväksi osaksi osaamistamme, koulutustamme ja järkevästi organisoitua sekä asiakaslähtöistä palvelutarjontaamme. Aihe innostaa, saa kannatusta ja tahtotila sen edistämiseksi on olemassa. Hanketyö voi olla liikkeellepaneva voima tarvittavien verkostojen luomisessa ja uudenlaisten toimintamallien kehittämisessä. Nyt on erinomainen aika liittää ne samalla osaksi hyvinvointialueiden ja kuntien muuttuvia palvelurakenteita ja strategioita. Luonto mainitaan lisäksi lähestulkoon aina syyksi valita Kainuu asuin- tai opiskelupaikaksi – myös paluumuuttajien keskuudessa. Voimme valjastaa sen aidosti veto- ja pitovoimatekijäksemme sekä koulutuksessa että työelämässä.
Kestävä kehitys ja planetaarinen terveys kulkevat käsi kädessä.
Jotta todella edistäisimme kestävää kehitystä, on meidän otettava huomioon sen kaikki osa-alueet. Hyvinvointimme on riippuvainen luonnon hyvinvoinnista – luonto tuottaa meille ruokaa, kuituja, energiaa ja lääkkeitä sekä on välttämätön ilmaston, ilman- ja veden laadun, tulvien ja myrskyjen säätelijä. Me Suomessakin elämme suhteessa yhä yli luonnonvarojemme hyvistä tavoitteista huolimatta ja pienet arjen valintamme vaikuttavat. On totta, että erikoisia sääilmiöitä on ollut aina, mutta niiden määrä ja tuhoisuus ovat lisääntyneet jatkuvasti. Ilmastonmuutos ja luontokato tuovat mukanaan myös muita haasteita, kuten ympäristöpakolaisuutta, mikä on hyvä ottaa huomioon mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Näyttöön perustuvan luontotiedon tuominen koulutukseen, ammattilaisille ja kansalaisille on yksi keino vaikuttaa tapaamme ymmärtää maailmaa sekä viedä meitä kohti planetaarista hyvinvointia, jonka vallitessa sekä ihmiset että luonto kukoistavat.
Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyö jatkuu.
Kajaanin ammattikorkeakoulu yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa kantaa vastuuta yhdessä alueemme eri toimijoiden kanssa, etsii ratkaisuja kestävyyskriisiin vahvuuksistaan käsin ja on turvaamassa alueemme ihmisten ja ympäristön elinvoimaisuuttamme nyt ja tulevaisuudessa. Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä -projektin PLATE Ihminen -jatkohankkeessa kehitetään erityisesti sosiaalialan osaamista ja koulutusta, otetaan mukaan koko Kainuu ja kuntatoimijat sekä laajennetaan näkökulma planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jossa luonto ja ihminen pitävät huolta toisistaan samanaikaisesti.
PLATE Ihminen tavoittelee voimavarojen vahvistumista.
PLATE Ihminen (Planetaarinen terveys osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämisessä) on osa kainuulaista kolmen hankkeen kokonaisuutta. PLATE (Planetaarisen terveyden edistäminen) -hankekokonaisuuteen kuuluvat Luonnonvarakeskuksen PLATE Luonto (Planetaarinen terveys luontoympäristön hyvinvoinnissa) -projekti sekä Sotkamon kunnan ja Sotkamon seurakunnan PLATE Syntiniemi -hanke (hakuvaiheessa), jossa rakennetaan pilottikohteena esteetön luontovirkistysalue Sotkamon Syntiniemeen.
PLATE Ihminen -hankkeessa (S30781 1.4.2024 – 31.12.2026) edistetään syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten hyvinvointia luontovaikutuksia hyödyntäen. Päätavoitteena on vahvistaa kuntien ja muiden toimijoiden osaamista planetaarisen terveyden edistämisen keinoista, jotka lisäävät ihmisten toimintakykyä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Hankkeen ensisijaista kohderyhmää ovat syrjäytymisvaarassa ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien kanssa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointi-, sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluissa ja kolmannella sektorilla sekä itse asiakkaat, joiden tilannetta pyrimme parantamaan (rahoittaja ESR+/ Toimintalinja 4 Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi/ Erityistavoite 4.3 Yhdenvertaiseen osallisuuteen).
Lähteet:
Drakvik, E. & Pietola, L. (toim.) (2023). Tavoitteena planetaarinen terveys: Ratkaisuja ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sitran muistio. Helsinki. Haettu 22.7.2024 osoitteesta https://media.sitra.fi/app/uploads/2023/08/sitra-muistio-tavoitteena-planetaarinen-terveys.pdf
Hoffren, J. 2011. Kestävän hyvinvoinnin mittaamisen vaihtoehdot. Tilastokeskuksen hyvinvointikatsaus 1/2011. Haettu 26.7.2024 osoitteesta https://stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-03-07_004.html?s=0
Ilmatieteenlaitos. Ilmastonmuutos. Haettu 22.7.2024 osoitteesta https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia
Kajanoja, J. 2005. Mitä on hyvinvointi? Tilastokeskus. Haettu 24.7.2024 osoitteesta https://stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2005_hyvinvointi.html
Ketola, T., Boström, C., Bäck, J., Herzon, I., Jokimäki, J., Kallio, K. P., Kulmala, L., Laine, I., Lehikoinen, A., Nieminen, T.M., Oksanen, E., Pappila, M., Silfverberg, O., Sinkkonen, A., Sääksjärvi, I. ja Kotiaho, J. S. 2022. Kohti luontoviisasta Suomea: Keinoja luontopositiivisuuden saavuttamiseksi. Suomen Luontopaneelin julkaisuja 2/2022. Haettu osoitteesta 29.6.2024 https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/06/luontopaneelin-julkaisuja-2-2022-kohti-luontoviisasta-suomea.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Ohjaus 10/2023. Helsinki.
Wiens, V. & Kukkonen, M. 2024. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen. Osallisuuden edistäminen: Luonto ja osallisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Haettu 31.7.2024 osoitteesta https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luonto-ja-osallisuus
Ympäristöministeriö (2023). Mitä on kestävä kehitys? Haettu 22.7.2024 osoitteesta https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys