Viime aikoina olen pohtinut, mitä kokemustieto on, miten luotettavaa se on ja miten sitä voi hyödyntää arjen työssä. Sen vuoksi perehdyin kyseisen tiedon määrittelyyn ja tutkimiseen sekä sen hyödyntämisen mahdollisuuksiin.
Mitä kokemustiedolla tarkoitetaan
Kokemustiedolla tarkoitetaan yksilöiden tai ryhmien omakohtaisia havaintoja, tuntemuksia ja näkemyksiä, jotka perustuvat heidän elämäänsä, työhönsä tai palveluiden käyttöön. Se on subjektiivista tietoa, joka syntyy kokemuksen kautta ja tuo esiin arjen todellisuutta, merkityksiä ja ilmiöitä, joita ei muuten välttämättä havaittaisi.
Kokemustiedon hyödyntäminen voi olla erittäin arvokasta monilla aloilla, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, koulutuksessa, kehittämistyössä ja organisaatioiden johtamisessa. Kokemustieto ei korvaa muuta tietoa, mutta täydentää sitä erityisesti silloin, kun halutaan ymmärtää ilmiöiden inhimillisiä vaikutuksia, kehittää palveluja tai johtaa muutosta.
Kokemustieto perustuu siis
- subjektiivisuuteen, henkilökohtaiseen kokemukseen.
- narratiivisuuteen. Se on usein tarinamuotoista, kertoo tapahtumista, tunteista ja merkityksistä.
- kontekstuaalisuuteen, eli se on sidottu aikaan, paikkaan ja tilanteeseen.
- merkityksellisyyteen, eli se tuo esiin, mikä on tärkeää ja vaikuttavaa kokijan näkökulmasta.
Kokemustieto tutkimussuuntauksissa
Kokemustietoa voidaan tarkastella erilaisten tutkimussuuntausten näkökulmista. Kokemuksen tutkimus voi liittyä mm. elämyksiin, tapahtumiin, tuntemuksiin ja ajatuksiin. Fenomenologinen tutkimus on kiinnostunut elävästä kokemuksesta, kokemuksesta sellaisena kuin kokija on sen kokenut. Hermeneuttis-fenomenologisen tutkimuksen päätavoitteena on elävän kokemuksen kuvaus, mutta siinä tutkija hyödyntää tekemäänsä tulkintaa aineiston analyysissä. Narratiivisen kokemuksen tutkimus on kiinnostunut siitä, miten kokemus rakentuu kertomuksina ja miten kokemukset jaettuina kertomuksina muotoilevat yhteistä maailmaa. Kertomukset luovat tapahtumille mielekkyyden. Käytännössä yksittäisten sattumien välille rakentuu syy-yhteyksiä.
Kokemus on haasteellinen käsite ja tutkimuskohde, koska siinä yhdistyvät yksilöllinen ja yhteisöllinen ulottuvuus sekä tajunnallisuus. Monet ihmistutkimuksen ilmiöt ovat luonteeltaan laajoja, jolloin kokemus saattaa muodostaa vain ilmiön yhden ulottuvuuden. Kun tutkimme kokemuksia, olemme kiinnostuneita erityisesti yksilön subjektiivisista toimintaperusteista ja siitä, miten yhteiskunnallinen perusta muovaa elämisen myötä yksilön kokemuksia ja toiminnan lähtökohtia. Varsinainen kokemus on yksilön historiallisuuden kokemista. Kokemus lisää ymmärrystä ja syventää sitä. Kokemuksesta saattaa syntyä jännite tunneperustaisen kokemuksen ja faktaperustaisen tiedon välillä.
Kokemustiedon hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla
Sosiaali- ja terveysalalla kokemustietoa on hyödynnetty mm. siten, että toisiaan muistuttavien yksittäistapausten tietoa sovelletaan uusiin tapauksiin: jos tietty hoito auttoi tietyntyyppiseen sairauteen potilailla A, B ja C, kokemus ohjaa kokeilemaan samaa hoitoa myös potilaan D kohdalla. Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään kouluttajina ja mentoreina. He tuovat esiin käytännön näkökulmia ja inhimillisiä kokemuksia. Palvelujen kehittämisessä kokemuksen käsitteellä viitataan omakohtaiseen kokemukseen sekä arkitietämykseen asioista ja ilmiöistä. Tällöin tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus tulla kuulluksi. Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen suunnitteluun ja arviointiin auttaa tekemään palveluista käyttäjälähtöisempiä.
Kokemustiedon hyödyntäminen johtamisessa
Organisaatioiden johtamisessa kokemustietoa voidaan hyödyntää mm. strategian valmistelussa, implementoinnissa ja arvioinnissa. Tällöin jokaisessa vaiheessa hyödynnetään asiakaskokemusta, henkilöstön kokemuksia ja sidosryhmien palautteita. Kokemustietoa analysoidaan strategisten painopisteiden mukaisesti. Kokemustarinoita hyödynnetään ilmiöiden kuvaamisessa. Jotta kokemustietoa voidaan hyödyntää, se edellyttää luottamusta ja arvostusta kokemustiedon jakamiselle sekä sovittuja tapoja kerätä, analysoida ja käyttää kokemustietoa.
Kokemustieto auttaa meitä suuntaamaan toimintamme kohti merkityksellisiä ja vaikuttavia tavoitteita, yhdessä ihmisten kanssa.
Lähteet
Backman, J. 2018. Äärellisyyden kohtaaminen: kokemuksen filosofista käsitehistoriaa. Teoksessa Kokemuksen tutkimus VI. Kokemuksen käsite ja käyttö. Toim. Toikkanen, J & Virtanen, I.A. Lappland University Press. Rovaniemi. Haettu 17.9.2025 Kokemuksen tutkimus VI. Kokemuksen käsite ja käyttö
Rautajoki, H. 2018. Kokemuksellisuus yhteiskunnallis-poliittisessa mielipiteenmuodostuksessa. Teoksessa Kokemuksen tutkimus VI. Kokemuksen käsite ja käyttö. Toim. Toikkanen, J & Virtanen, I.A. Lappland University Press. Rovaniemi. Haettu 17.9.2025 Kokemuksen tutkimus VI. Kokemuksen käsite ja käyttö
Suorsa, T. 2018. Kasvatuspsykologia monitieteisessä kokemuksen tutkimuksessa. Teoksessa Kokemuksen tutkimus VI. Kokemuksen käsite ja käyttö. Toim. Toikkanen, J & Virtanen, I.A. Lappland University Press. Rovaniemi. Haettu 17.9.2025 Kokemuksen tutkimus VI. Kokemuksen käsite ja käyttö