Kansainvälisen tutkimuksen (Roskam ym. 2021) mukaan suomalaisvanhemmat ovat maailman uupuneimpia; Suomessa uupumus oli seitsemänneksi korkeinta muihin maihin verrattuna. Uupumus oli yleisintä individualistisissa, eli yksilökeskeisissä maissa. Kuitenkin esimerkiksi ruotsalaisvanhemmat olivat huomattavasti vähemmän uupuneita kuin suomalaisvanhemmat, vaikka molemmissa maissa kulttuurit ovat melko yksilökeskeisiä. Ruotsin tilannetta saattaa osaltaan selittää se, että työpaikoilla on tarjolla enemmän osa-aikatyötä ja joustavuutta, ja isät osallistuvat enemmän lasten hoitoon ja perhevapaisiin. Miten Suomessakin työpaikoille saataisiin lisää perhemyönteisyyttä? Ja miten perhemyönteinen työnantaja voi huomioida paremmin uupumisriskissä olevat vanhemmat?
Vanhemmuuden uupumus – Taustalla usein pitkäaikainen stressi ja arjen voimavarojen vähyys
Työuupumusta on tutkittu pitkään, mutta vanhemmuuden uupumus sen sijaan on ollut pitkään vähän tutkittu ja ehkä hieman vähäteltykin asia. On todella merkittävä asia, että vanhemmuuden uupumuksesta puhutaan tänä päivänä enemmän ja siihen liittyviä tukitoimia kehitetään. Suomessa vanhempien uupumus on kansainvälisesti vertailtuna yleistä, joten avun tarve on todellinen ja konkreettinen, ja se koskettaa paitsi vanhempia myös välillisesti heidän lapsiaan (Mikolajczak ym. 2018).
Vanhemmuuden uupumuksen taustalla on pitkäaikaiselle stressille altistuminen sekä se, että vanhemmalla on arjessa vähemmän voimavaroja kuin riskitekijöitä (Mikolajczak & Roskam 2018). Stressi on vanhemmuudessa normaalia ja jokainen vanhempi kokee jossain vaiheessa stressiä, mutta riski ajautua vanhemmuuden uupumukseen kasvaa, kun omat voimavarat ylittyvät jatkuvasti.
Lapsiperheen työssäkäyvä vanhempi tasapainottelee arjessaan usein työpaikan ja kodin odotusten välillä. Kaikilla työaikataulut tai työvuorot eivät jousta riittävän helposti tai nopeasti. (MLL 2025.) Kun aika, energia ja voimat eivät tunnu riittävän työn ja muun elämän asioiden hoitamiseen ilman ristiriitoja, työ ja yksityiselämä eivät ole tasapainossa. Ristiriidan kokemus heikentää työhön sitoutumista ja lisää uupumuksen riskiä sekä työstä poissaoloja. (Työterveyslaitos 2025.)
Vanhemmuuden uupumuksen merkkejä ovat uupumusasteinen väsymys, tympääntyminen vanhemmuuteen, emotionaalinen etääntyminen ja kokemus negatiivisesta muutoksesta vanhemmuudessa (Roskam ym. 2018). Joskus vanhempi pystyy itsekin huomaamaan, ettei ole enää oma itsensä, mutta myös työpaikalla on tärkeää kiinnittää huomiota kollegassa esiintyviin muutoksen merkkeihin, kuten väsymykseen, jatkuviin kielteisiin ajatuksiin sekä voimakkaisiin ja hallitsemattomiin tunteisiin.
Vanhempaa voi kannustaa arvioimaan omaa voimavaratilannettaan erilaisten kysymysten ja mittareiden avulla, joita ovat esimerkiksi Uupumuksen itsearviointimittari KEDS (Mielenterveystalo 2025), työssä jaksamisen liikennevalomalli (Mieli 2025) ja Vanhemmuuden uupumusseula VAU (Aunola ym. 2021), jonka tekemistä voi pyytää esimerkiksi omasta neuvolasta. Jos useampi asia näillä listoilla kuulostaa tutulta, tulee kartoittaa tilannetta tarkemmin ja hakea apua viivyttelemättä esimerkiksi työterveydestä. Vanhemmat helposti vähättelevät oireita, joten on muistettava, ettei heitä saa syyllistää. Kuka tahansa voi kohdata uupumusta, ja vanhempien tukeminen ajoissa on erittäin tärkeää.
Perhemyönteisyydellä edistetään työntekijän hyvinvointia ja samalla työyhteisön tuottavuutta ja luovuutta
Perhemyönteisessä työpaikassa on tahtoa sovitella asioita ja tarkastella arjen sujuvuutta myös työntekijän perhetilanteen huomioiden (MLL 2025). Perhemyönteisyyden toteuttamisessa keskeistä ovat hyvä henkilöstöpolitiikka, perhemyönteinen asenne sekä yhteisten pelisääntöjen noudattaminen. Tärkeää on, että perhemyönteiset työnantajat mahdollistavat tarvittavan tuen työn ja perhearjen yhteensovittamisen haasteisiin juuri silloin, kun työntekijä sitä elämässään eniten kaipaa.
Useilla työpaikoilla on jo käytössä runsaasti erilaisia joustomahdollisuuksia, mutta siitäkin huolimatta Väestöliiton vuosittain tehtävässä perhebarometrissa nousee toistuvasti esiin vanhempien toive työn ja perhe-elämän paremmasta joustavuudesta (Sorsa & Rotkirch 2020). Erityisen tärkeää olisi, että työyhteisöissä käytössä olevat perhemyönteiset käytännöt vastaisivat työntekijöiden tarpeisiin (Ojanen 2017), sillä muuten niiden merkitys työntekijöiden silmissä jää vähäiseksi.
Työyhteisöjen perhemyönteisyydestä hyötyvät niin työnantaja, työntekijä kuin työntekijän perhekin (Paavola 2015). Perhemyönteisillä käytänteillä parannetaan työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutuneisuutta, vähennetään sairauspoissaoloja sekä lisätään yrityksen tuottavuutta (Paavola 2015). Työn ja perhe-elämän ollessa tasapainossa se edistää yksilön ja koko perheen hyvinvointia, mutta on myös työyhteisön etu. Työntekijällä on tällöin käytettävissä tasapuolisesti voimavaroja työhön ja muuhun elämään ja hän on todennäköisemmin tuottava ja luova. Toisaalta taas ristiriitojen työn ja perhe-elämän välillä on todettu lisäävän riskiä pitkille sairauspoissaoloille ja avioeroille Suomessa (Ojanen 2017). Pelkkä palkka ei tänä päivänä ole riittävä houkutin työntekijöille, vaan työntekijät ovat jopa valmiita tinkimään palkastaan, jos heillä on mahdollisuus päästä työpaikkaan, joka on tunnettu perhemyönteisyydestään (Paavola 2015, 27).
Työnantaja voi tukea eri tavoilla uupumisriskissä olevaa työntekijää
Työn ja perheen tasapainon vahvistaminen on yksi tärkeä tapa ehkäistä uupumusta. Työpaikan hyväksyvä ilmapiiri on perheellisen jaksamisen kannalta todella tärkeä asia samoin kuin se, että työyhteisössä joustetaan reiluilla ja avoimesti sovituilla käytännöillä (MLL 2025). Pienilläkin perheystävällisillä teoilla ja eleillä saattaa olla suuri merkitys henkilöstön hyvinvoinnissa ja arkielämässä (Väestöliitto 2025). Kainuussa on parhaillaan käynnissä Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinnoima Työn ja perheen Kainuu -hanke, joka auttaa kainuulaisia yrityksiä tukemaan perheellisiä työntekijöitään paremmin, jotta riski uupumiselle ei kasvaisi liian suureksi. Hankkeen tavoitteena on auttaa mukana olevia yrityksiä kehittämään lisää perhemyönteisiä käytäntöjä työntekijöidensä työn ja perhearjen yhteensovittamisen helpottamiseksi. Hankkeessa painotetaankin, että perhemyönteisyys näkyy ennen kaikkea yrityksen arvoissa ja asenteissa. Perhemyönteisessä työpaikassa huomioidaan myös uupumisriskissä olevat vanhemmat.
Toisaalta resilienssin sanotaan olevan yksi tärkeimmistä vanhemmuuden uupumukselta suojaavista tekijöistä (Sorkkila & Aunola 2022). Sen lisäksi että vanhempia voi kannustaa arvioimaan omaa voimavaratilannettaan, työnantaja voi tarjota henkilöstölleen myös ennaltaehkäisevästi valmennusta, jonka tavoitteena on vahvistaa työelämässä olevan vanhemman resilienssiä ja auttaa uupumusoireiden tunnistamisessa.
Esimerkkejä työntekijöille suunnatuista ennaltaehkäisevistä valmennuksista
Valmennukset vanhemmille –verkkovalmennus on suunnattu työelämässä oleville vanhemmille ja se koostuu kahdesta kurssista 1) Resilienssiä ja hyvinvointia arkeen: Miten vanhempana tuet muutosjoustavuuttasi? 2) Voimia vanhemmuuteen: Kuinka taklaat arjessa vanhemman uupumuksen?
Vanhemman voimavaratilanteen arviointiin soveltuvia kysymyksiä ja mittareita
Uupumuksen itsearviointimittari KEDS (Mielenterveystalo 2025): Uupumuksen oirekysely (KEDS) | Mielenterveystalo.fi
Työssä jaksamisen liikennevalomalli (Mieli 2025): Työssä jaksamisen liikennevalot – MIELI ry
Vanhemmuuden uupumusseula VAU neuvolan hoitohenkilökunnan käyttöön (Aunola ym. 2021): VAU_Uupumusseula_FINAL.pdf
Työn ja perheen Kainuu -hankkeen tavoitteena on tukea kainuulaisia yrityksiä profiloitumaan perhemyönteisiksi työpaikoiksi, joissa työn ja perhearjen yhteensovittaminen on mahdollista. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja se kestää 31.1.2026 saakka.
Lähteet
Aunola, K., Sorkkila, M., Toivanen, A., Tassloul, A., Mikolajczak, M., & Roskam, I. 2021. Development and validation of the Brief Parental Burnout Scale (BPBs). Psychological Assessment, Vol. 33 (11), 1125–1137.
Mielenterveystalo. 2025. Uupumuksen oirekysely (KEDS). Saatavilla: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/oirekyselyt/uupumuksen-oirekysely-keds
Mieli, Suomen mielenterveys ry. 2025. Työssä jaksamisen liikennevalot. Saatavilla: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/tyossa-jaksamisen-liikennevalot/
MLL, Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2025. Perheystävällinen työpaikka. Saatavilla: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemman-hyvinvointi/perheystavallinen-tyopaikka/
Mikolajczak, M., Brianda, M-E., Avalosse, H. & Roskam, I. 2018. Consequences of Parental Burnout: Its Specific Effect on Child Neglect and Violence. Child abuse & neglect Vol 80: 134–145.
Mikolajczak, M. & Roskam, I. 2018. A Theoretical and Clinical Framework for Parental Burnout: The Balance Between Risks and Resources (BR2). Frontiers in Psychology. Vol. 9 (886).
Ojanen, M. 2017. Työn ja perheen ristiriidat, sairauspoissaolot ja avioeroriski suomalaisilla palkansaajilla. Väitöskirja.
Paavola, J-M. 2015. Perheystävällinen työpaikka. Perheen ja työelämän yhteensovittamisen parhaita käytäntöjä tanskalaisilta työpaikoilta. Oxford Research.
Roskam, I., Aguiar, J., Akgun, E., Arikan, G., Artavia, M., Avalosse, H., Aunola, K., Bader, M., Bahati, C., Barham, E.J. and Besson, E. 2021. Parental burnout around the globe: A 42-country study. Affective science. Vol. 2(1), pp.58-79.
Roskam, I., Brianda, M.-E. & Mikolajczak, M. 2018. A step forward in the conceptualization and measure. Journal of applied developmental psychology. Vol. 77.
Sorkkila, M. & Aunola, K. 2022. Resilience and Parental Burnout Among Finnish Parents During the COVID-19 Pandemic: Variable and Person-Oriented Approaches. The Family Journal: Counseling and Therapy for Couples and Families. Vol. 30(2) 139–147.
Sorsa, T. & Rotkirch, A. 2020. Työ ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheissä. Perhebarometri 2019–2020. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos katsauksia, katsauksia E43/2020.
Työterveyslaitos. 2025. Johdatus työurajohtamiseen: 3. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Saatavilla: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/johdatus-tyourajohtamiseen/3-tyon-ja-muun-elaman-yhteensovittaminen
Varis Coaching. 2025. Verkkokurssi työelämässä oleville vanhemmille (yritysdiili): https://variscoaching.fi/yrityksille/
Väestöliitto. 2025. Mitä työpaikan perheystävällisyys on. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/vaestoliitto/perheystavallinen-tyopaikka/mita-tyopaikan-perheystavallisyys-on/