Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Yhä useampi saavuttaa eläkeiän samalla, kun työmarkkinoilla on pulaa osaavista työntekijöistä. Tämä aiheuttaa haasteita julkiselle taloudelle ja yhteiskunnan toiminnalle, mutta samalla tilanne avaa uusia
mahdollisuuksia ja pakottaa meidät katsomaan asioita uudesta näkökulmasta. Eläkeikäiset voivat olla merkittävä voimavara työelämälle, mikäli heidän taitonsa ja kykynsä osataan ottaa käyttöön ja työnteosta eläkkeellä ollessa tehdään
kannustavampaa. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan vuoden 2023 lopussa Suomessa oli noin 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa. Heistä joka kymmenes teki töitä (Kannisto J. 2023). Tässä artikkelissa pohditaan eläkeikäisten
työskentelymahdollisuuksia, haasteita ja ratkaisuja.
Eläkeikäisten mahdollisuudet työelämässä
Eläkeiän saavuttaneet ihmiset ovat monimuotoinen ryhmä. Heidän mahdollisuutensa osallistua työelämään vaihtelevat esimerkiksi terveydentilan, koulutuksen, työkokemuksen, taloudellisen tilanteen ja motivaation mukaan. Suurimmalla osalla eläkeikäisistä on oman alansa vankkaa ammattitaitoa, jota meidän kannattaa pyrkiä edelleen hyödyntämään. Erityisesti korkean osaamisen aloilla, kuten terveydenhuollossa, opetuksessa, teknologiassa ja johtamisessa, heidän osaamisensa on erityisen arvokasta.
Kajaanin ammattikorkeakoulussa (KAMK) on saatu rohkaisevia kokemuksia eläkeikäisten hyödyntämisestä työelämässä. KAMK palkkasi opiskelijoiden tueksi kaksi kampussenioria, joilla on pitkä työkokemus ja vankka osaaminen opetusalan tehtävistä. Kampusseniorit auttavat opiskelijoita esimerkiksi arjenhallinnassa ja tarjoavat tukea opiskelijoille opintojen edistämisessä. He ovat myös osaltaan vahvistaneet yhteisöllisyyttä kampuksella ja tuoneet työyhteisöön kokemuksen tuomaa vakautta ja rauhallisuutta. Kampusseniorit ovat olleet merkittävä voimavara, sillä heidän läsnäolonsa luo turvallisuuden tunteen ja auttaa ylläpitämään harmonista ilmapiiriä, joka edistää sekä opiskelijoiden että henkilökunnan hyvinvointia. Tämä pilottihanke on herättänyt positiivista huomiota ja osoittaa, millaista arvokasta osaamista työelämältä jää helposti hyödyntämättä. Kampusseniorit itse ovat kokeneet työskentelyn palkitsevana. Heidän mukaansa joustavat työajat ja merkityksellinen tehtävä houkuttelivat palaamaan työelämään.
Kampussenioreiden lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa monet opetushenkilöstöön kuuluvat työntekijät ovat jatkaneet työskentelyä eläkkeelle jäätyään esimerkiksi opinnäytetöiden ohjaajina. Tämä on auttanut sekä työvoiman saatavuuteen liittyvissä haasteissa että hiljaisen tiedon pysymisessä talossa. Eläkkeelle jääneiden jatkaessaan työskentelyä on pystytty paremmin varmistamaan, että heillä oleva hiljainen tieto ei häviä työyhteisöstä liian nopeasti. Pitkään talossa olleiden ammattitaitoisten työntekijöiden osaaminen auttaa uusia työntekijöitä uran alussa, mikä edistää sujuvaa perehdyttämistä
ja jatkuvuutta työyhteisössä.
Esteet eläkeikäisten työskentelylle
Vaikka mahdollisuuksia on paljon, eläkeikäisten paluuta työelämään rajoittavat valitettavasti myös monet asiat. Verotus ja sosiaaliturva voivat tehdä työnteosta taloudellisesti kannattamatonta. Jos eläkkeen ja työtulojen verotus yhdessä syövät suurimman osan lisätuloista, moni ei halua tehdä töitä edes osa-aikaisesti.
Työelämän asenteet ja käytännöt voivat olla eläkeikäisille vieraita. Työpaikoilla ei aina ymmärretä eläkkeellä olevien työntekijöiden arvoa, ja ikään liittyvä syrjintä voi vaikeuttaa työhön paluuta. Lisäksi monet eläkeikäiset kokevat, ettei heidän taitonsa esimerkiksi teknologian käytössä ole ajan tasalla.
Lisäksi terveydelliset ja jaksamiseen liittyvät tekijät voivat rajoittaa työntekoa. Vaikka monet eläkeikäiset ovat hyvässä kunnossa, osa voi kokea, ettei heillä ole voimavaroja säännölliseen työskentelyyn. Ilmarisen vuonna 2023 tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa eläkeläisistä olisi kuitenkin halukkaita työskentelemään eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Vain joka viides oli tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että ei halua jatkaa työelämässä eläkeiän saavuttamisen jälkeen (Vatanen J. 2023).
Ratkaisuja työskentelyn helpottamiseen
Eläkeikäisten työelämään palaamista olisi mahdollista edistää monilla tavoilla. Verotusta voitaisiin keventää, jotta työnteko olisi taloudellisesti houkuttelevampaa. Esimerkiksi osa-aikatyöstä saatujen tulojen kevyempi verotus voisi kannustaa eläkkeellä olevia palaamaan työelämään.
Työpaikoilla tulisi kehittää uusia joustavia malleja, jotka sopivat eläkeikäisten tarpeisiin. Näitä voisivat olla esimerkiksi osa-aikatyö, keikkatyö sekä tietyillä aloilla etätyö. Erityisesti joustava työaika voisi madaltaa kynnystä palata töihin (Vatanen J. 2023).
Lisäksi työyhteisöissä tulisi lisätä tietoisuutta ikäsyrjinnän ehkäisystä ja eläkeikäisten osaamisen arvostamisesta. Noin joka kymmenes on Ilmarisen tutkimuksen mukaan kokenut ikäsyrjintää työpaikalla (Vatanen J. 2023). Esihenkilöille ja rekrytoijille voisi tarjota koulutusta, jotta he osaisivat hyödyntää eläkeikäisten kokemusta ja tietotaitoa paremmin.
Teknologian nopea kehitys voi tuntua haasteelta, mutta eläkeikäisiä voidaan tukea oppimaan uusia taitoja. Lyhyet ja käytännönläheiset koulutukset voisivat auttaa heitä päivittämään osaamistaan ja tuntemaan itsensä varmemmaksi työelämässä.
Positiivista on se, että Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan eläkkeellä olevien työskentely on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2007 lähtien. Tutkimuksen mukaan osakseen tätä selittää osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrän nousu, mutta myös se, että työskentely vanhuuseläkkeen rinnalla on yleistynyt (Kannisto J. 2023).
Johtopäätös
Eläkeikäisten saaminen takaisin työelämään auttaisi osaltaan Suomen kasvavassa työvoimapulassa. Verotuksen keventäminen, joustavat työkäytännöt, asenteiden muutos ja koulutuksen tarjoaminen voisivat lisätä heidän haluaan työskennellä vielä eläkkeelläkin. Näiden toimien toteuttaminen vaatii yhteistyötä valtion, työmarkkinajärjestöjen ja työnantajien välillä.
Eläkeikäisten osallistuminen työelämään ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan myös mahdollisuus vahvistaa yhteiskunnan hyvinvointia. Se voisi edistää eri sukupolvien välistä yhteistyötä, parantaa yksilöiden elämänlaatua ja tuoda arvokasta kokemusta takaisin työelämään. Nyt on oikea hetki tunnistaa tämä mahdollisuus ja ottaa se käyttöön.
Lähteet
Kannisto J. (2023). Eläkeläisten työnteko. Saatavilla 10.2.2025
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/elakelaisten-tyonteko
Vatanen J. (2023). Eläkeläisten talous ja vireys -tutkimustulokset. Saatavilla 13.2.2025
https://www.ilmarinen.fi/media_global/uutishuoneen-liitteet-ja-lohkot/2023/iareena-tutkimuksen-liitemateriaali-3.2.2023.pdf
Tämän blogi-kirjoituksen loppuunsaattamisessa kirjoittajat ovat käyttäneet tekoälyä.