Kummiyritystoiminta – uusi yhteistyön muoto hyödyttää kaikkia osapuolia

Tuula Rajander ja Pia Kuittinen, KAMK

by juhosalminen
0 comment
Ryhmä opiskelijoita katsomassa kameraan

Kajaanin ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuksessa kokeiltiin lukuvuonna 2024–2025 uudenlaista kummiyritysyhteistyötä. Syksyllä aloittaneelle liiketalouden tradenomien päiväryhmälle etsittiin kummiyritys, jonka on tarkoitus kulkea opiskelijoiden mukana koko heidän 3,5-vuotisen opiskeluaikansa.

Kummiyritys- ja kummiluokkayhteistyö on varmasti monelle tutumpaa perusopetuksen puolelta. Se on kuitenkin myös osa moninaista työelämäyhteistyötä, jota ammattikorkeakouluissa tehdään. Kosken (2021) mukaan ammattikorkeakoulutuksen työelämäintegraatio vahvistuu ja monipuolistuu koko ajan ja tämä antaa mahdollisuuden yhä laajempien työnantajaverkostojen rakentamiseen opiskelujen aikana. Työelämäyhteistyöhön ja erityisesti sen suuntaamiseen omalle maantieteelliselle alueelle velvoittaa myös ammattikorkeakoululaki (1:6 §). Työelämäyhteistyön merkitys näkyy myös KAMKin pedagogisessa toimintamallissa cKAMK 2.0 connect – create – coach. Strategian alkusanoissa rehtori Matti Sarén (2021, 2) toteaa, että termillä connect tarkoitamme sitä, että luomme ympäristön, jossa korkeakoulu, yritykset ja työelämä sekä opiskelija kohtaavat.

Onnistunut yhteistyö pohjautuu hyvään suunnitteluun

Aloittavan tradenomiryhmän kummiluokaksi valikoitu LähiTapiola Kainuu-Koillismaa. Yhteistyöstä sovittiin keväällä 2024 tulevan kummiyrityksen toimitusjohtaja Olli Kokkosen ja KAMKin Business-osaamisalueen osaamisaluejohtaja Jari Kähkösen johdolla. Yhteistyön tarkempi suunnittelu jatkui opettajatuutoreiden ja LähiTapiolan edustajien kanssa, ja uusien opiskelijoiden aloitettua opintonsa myös he pääsivät mukaan yhteistyön suunnitteluun. Laadukas, aito ja henkilökohtainen vuorovaikutus suunnittelussa onkin tärkeää yhteistyön onnistumisen kannalta. Jääskö ym. (2018, 27) ovat todenneet, että työelämäyhteistyö on nimenomaan ihmisten välistä vuorovaikutusta; organisaatiot sinällään eivät tee yhteistyötä. Prosessissa korostuu kirjoittajien mukaan työelämän edustajien ja korkeakoulun henkilökunnan välinen luottamus ja yhteisesti ymmärretty ja jaettu tavoite.

Tavoitteena liiketalouden kummiyritysyhteistyössä oli löytää sellaisia yhteistyön muotoja, jotka hyödyttävät yhtä lailla kummiyritystä kuin kummiluokkaakin. Yritykselle haluttiin yhteistyön kautta tarjota mahdollisuus saada harjoittelijoiksi ja opinnäytetyöntekijöiksi heille tuttuja opiskelijoita. Lisäksi yritykselle oli tarjolla uudenlaista näkyvyyttä yhteistyöprojektien kautta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, mutta myös opiskelijayhteisön sisällä. Opiskelijat taas saavat kokonaisvaltaisen käsityksen yrityksen toiminnasta ja työelämän vaatimuksista sekä mahdollisuuden ensimmäisen vuoden opinnoista alkaen toteuttaa aitoja työelämän toimeksiantoja.

Ajatuksena on, että kummiluokkayhteistyön avulla yritykselle tulee suuri joukko tulevaisuuden osaajia tutuksi. Yhteistyö voi myös haastaa yritystä ja sen henkilöstöä miettimään toimintaansa ja palvelujaan uudella tavalla nuorten tai opiskelijoiden kannalta. Yritykselle tarjoutuu samalla mahdollisuus esimerkiksi testata palvelua, sovellusta tai tapahtumakonseptia opiskelijoiden avulla ja saada heiltä palautetta ja kehittämisideoita.

Ryhmä opiskelijoita kuuntelemassa esitystä. Huoneen etuosassa kaksi henkilöä esittelemässä.

Suunnittelussa tunnistettiinkin useita ensimmäisen vuoden opintojaksoja, joihin yhteistyötä oli luontevaa nivoa: Liiketoimintaosaamisen opintojaksolla LähiTapiolasta käytiin esittelemässä osuuskuntatoimintaa ja markkinoinnin opinnoissa päästiin tutustumaan kummiyrityksen myyntiin ja markkinointiin sekä asiakkuudenhallintaan. Myös laskentatoimen ja tapahtuman järjestämisen opintoihin löytyi yhteisiä rajapintoja. Opiskelijat muun muassa ideoivat Kauppakadun jouluikkunakilpailuun kummiyritykselle omat näyteikkunat. Ryhmä pääsi myös paikan päälle tutustumaan LähiTapiolan toimitiloihin, toimintoihin ja työntekijöihin.

Raikkaita ajatuksia ja kehitysideoita

Opiskelijoiden mielestä yhteistyötä olisi voinut olla enemmänkin. He arvostivat erityisesti kummiyritystoiminnan tuomaa verkostoitumismahdollisuutta sekä sitä, että teoriatietoja pääsi soveltamaan käytännössä. Opiskelijat pääsivät näkemään, mitä esimerkiksi erilaiset talouden käsitteet tarkoittavat yrityksen ja sen työntekijöiden arjessa. Opiskelijat myös esittivät kummiyrityksen edustajille toteuttamiaan toimeksiantoja, ja he saivat niistä myös suoran palautteen. Näin jokainen opiskelija sai suoran kontaktin oikeaan yritykseen ja liikealan ammattilaisiin. Myöhemmin opintojen edetessä tämä helpottaa esimerkiksi harjoittelupaikan tai opinnäytetyön aiheen etsimistä.

LähiTapiola Kainuu-Koillismaan toimitusjohtajan Olli Kokkosen mukaan kummiluokkayhteistyö osoittautui erinomaiseksi tilaisuudeksi jakaa tietoa ja oppia yhdessä opiskelijoiden kanssa. ”Opiskelijoiden tuomat raikkaat ajatukset ja kehitysideat rikastuttivat keskusteluja ja tarjosivat uusia näkökulmia, joita voimme hyödyntää omassa toiminnassamme. Osuustoiminnan esittely opiskelijoille oli erityisen antoisaa; pystyimme avaamaan sen hyötyjä ja eroavaisuuksia muihin yritysmuotoihin verrattuna, mikä herätti vilkasta keskustelua ja kiinnostusta. Osuustoiminnallisten yritysten rooli paikkakunnan elinvoimaisuuden ylläpitämisessä oli myös tärkeä teema ja auttoi opiskelijoita ymmärtämään yritystoiminnan yhteiskunnallista merkitystä”, toteaa Kokkonen.

Kokkonen jatkaa, että yhteistyön aikana he pääsivät esittelemään opiskelijoille koko LähiTapiola-ryhmää ja myös laajemminkin finanssialan tarjoamia työmahdollisuuksia sekä yrityksen omien työntekijöiden uratarinoita. ”Kummiluokkayhteistyö oli kaikin puolin onnistunut, ja olemme innoissamme mahdollisuudesta jatkaa tätä vuorovaikutusta tulevaisuudessa”, summaa Kokkonen.

Jääskö ym. (2018, 45) toteavat, että yritykset toivovat korkeakouluilta tavoitteellista ja aktiivista yhteydenpitoa, jolla on selkeä jatkumo. Myös se, että yhteistyölle on riittävän selkeät pelisäännöt, on yrityksille tärkeää. Usein motivaattorina yhteistyöhön on Jääskön ym. (2018, 40) mukaan uusien osaajien rekrytointi, mutta myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vaikkapa oman henkilöstön kehittäminen ovat tärkeässä roolissa.

Myös opintojaksojen opettajat kokivat yhteistyön helpoksi ja hyödylliseksi. Kummiyrityksen johdon viesti opetuksen toteuttajille oli alusta alkaen se, että ”kaikki onnistuu!”, ja se myös toteutui käytännössä hyvin. Kummiyritystoiminta on resurssitehokas keino tehdä korkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä, kun se nivotaan kiinteäksi osaksi opetusta ja opintojen ohjausta. Jääskön ym. (2018, 22) mukaan usein työelämäyhteistyön esteeksi oppilaitoksen puolelta koetaan saatavilla olevan työajan sekä rahoituksen puute. Heidän mukaansa kokeneet työelämäyhteistyön tekijät kuitenkin osaavat yhdistää yhteistyön kiinteäksi osaksi opetustehtäviä, jolloin ylimääräisiä resursseja siihen ei juurikaan välttämättä tarvita. Jääskö ym. (2018, 24) jatkavat, että opetushenkilöstöä motivoi yritysyhteistyöhön (korkeakoulun tavoitteiden saavuttamisen lisäksi) muun muassa mahdollisuus soveltaa omaa osaamistaan ja kehittyä asiantuntijana.

Virtanen, Tynjälä, Virolainen ja Heikkinen (2022, 172) ovat niin ikään tunnistaneet useita positiivisia näkökulmia oppilaitosten työelämäyhteistyöhön. Yksi näistä on se, että autenttisissa ympäristöissä ja tilanteissa hankittu osaaminen vastaa aidosti työelämän tarpeita. Lisäksi opintojen aikainen työelämäyhteistyö ja siinä hankittu osaaminen parantaa opiskelijoiden valmistumisen jälkeisiä työllistymismahdollisuuksia. Tämänkaltainen yhteistyö lisää myös oppilaitosten ja työelämän tietoisuutta toinen toisistaan, palkitsee molempia osapuolia ja on myös omiaan luomaan uudenlaisia yhteistyön tapoja.

Yhteistyö jatkuu

Pilotointi oli kaikkien osapuolten mielestä onnistunut ja hyödyllinen, joten lukuvuoden lopussa päätettiin kummiluokkatoimintaa jatkaa. LähiTapiola Kainuu-Koillismaa kulkee tämän tutun opiskelijaryhmän mukana koko opintojen ajan eli vielä seuraavat 2,5 vuotta. Pilotoinnin avulla luotiin malli siitä, mitä yhteistyötä ensimmäisen vuoden opinnoissa voidaan tehdä. Jatkossa mallia kehitetään ja sovelletaan kunkin kummiyrityksen näköiseksi. Niinpä syksyllä 2025 aloittavat päiväryhmän tradenomiopiskelijat saavat oman, uuden kummiyrityksen, jonka kanssa suunnitellaan ja toteutetaan taas uudennäköistä yhteistyötä.

 

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki. 14.11.2024/932. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2014/932

Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pienonen, T., Davey, T. & Meerman, A. (2018). Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. Saatavilla 4.6.2025 https://tem.fi/documents/1410877/2132258/Korkeakoulujen+työelämäyhteistyön+tilannekuva/80f05582-f357-1b69-1bdb-397201e57990/Korkeakoulujen+työelämäyhteistyön+tilannekuva.pdf

Koski, J. (20.5.2021). Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus tuottaa haluttuja osaajia [blogikirjoitus]. Arene. Saatavilla 21.5.2025  https://arene.fi/ajankohtaista/tyoelamalahtoinen-ammattikorkeakoulutus-tuottaa-haluttuja-osaajia/

Sarén, M. (2021). Alkusanat. Teoksessa P. Dahl, T. Rajander & M. Saari (toim.). Pedagoginen toimintamalli ─ cKAMK 2.0. (1–2). Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 126 / 2021. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-79-9

Virtanen, A., Tynjälä, P., Virolainen, M. & Heikkinen, H.L.T. (2022). Opiskeijan oppiminen työelämäyhteistyössä – pedagoginen näkökulma. Teoksessa K. Mäki & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.). Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat. (172 – 191). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Haaga-Helian julkaisut, 7/2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090156974

 

You may also like

Leave a Comment