Sairaanhoitajien monimuotokoulutus mahdollistaa ammattiin opiskelemisen omalla kotipaikkakunnalla, kun opettajat tulevat Kajaanista opiskelijoiden luo. Tämä on ollut tärkeä osa KAMK:n hoitotyön koulutusta jo lähes parinkymmenen vuoden ajan ja näiden niin sanottujen satelliittikoulutusten merkitys näyttää vain lisääntyvän tulevaisuudessa. Kampuksen ulkopuolella toteutettava sairaanhoitajakoulutus on rakenteeltaan sama kuin Kajaanin opiskelijaryhmillä, mutta toteutuksessa on omat, mielenkiintoiset piirteensä.
Uusia sairaanhoitajia tarvitaan
Kuten kaikkialla maailmassa, sairaanhoitajista on kova pula kautta Suomen ja uusia, osaavia työntekijöitä todella kaivataan (Haakenstad ym. 2019; STM 2023). Orpon hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen tärkeä rooli on alueiden elinvoiman kehittäjinä ja vastaaminen työelämän tarpeellisuuteen (Hallitusohjelma 2023). Tilanne on erityisen haasteellinen pienillä, kasvukeskusten ulkopuolella olevilla paikkakunnilla. Mahdollisesti sairaanhoitajan opintoja harkitsevalle voi kuitenkin olla haasteena se, ettei opiskelu kaukana kotoa ole mahdollista, esimerkiksi perhesyistä johtuen. Tällöin opiskelumahdollisuus kotipaikkakunnalla, tai lähellä sitä, tarjoaa sekä yksilöä että yhteiskuntaa hyödyttävän ratkaisun.
KAMK:ssa on järjestetty sairaanhoitajakoulutusta Kajaanin ulkopuolella vuodesta 2006 lähtien. Tuolloin aloitettiin sairaanhoitajakoulutus Kuusamossa, jossa käynnistyy syksyllä 2025 kuudes koulutus. Koulutusta on toteutettu tai toteutetaan myös Kuhmossa, Suomussalmella, Raahessa ja Pyhäjärvellä. Tarve koulutuksen järjestämiseen lähtee aina alueelta ja koulutus suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Samalla selvitetään myös muun muassa käytettävissä olevat opetustilat, harjoittelupaikat ja keskeiset yhdyshenkilöt. Toimiva yhteistyö ja sujuva vuorovaikutus onkin edellytys koulutuksen järjestämiselle satelliittipaikkakunnilla.
Kaukana kampukselta
Sairaanhoitajan 210 op tutkinto on tarkkaan muun muassa EU-direktiiveillä säädelty koulutus. Tutkinnossa on teoriaopintojen lisäksi isossa osassa kliinisen osaamisen eli niin sanottujen kädentaitojen ja ”oikean hoitotyön” harjoittelu. Lähiopetuksessa keskitytäänkin vahvasti tähän. Kun koulutus toteutetaan oppilaitoksen seinien ulkopuolella, on opetuksen järjestämisessä huomioitava asioita eri tavalla kuin tutussa ympäristössä kampuksella. Opetuksessa käytetään autenttisia hoitovälineitä ja yleensä ne on vietävä paikalle opettajien mukana. Tunteja varten on siis tarkkaan mietittävä, mitä välineistöä tarvitaan, mitään ei voi unohtaa. Kun kuljetettavana on paljon tarvikkeita, ihan pienellä autolla ei voi matkaan lähteä. Lisäksi on huomioitava esimerkiksi sääolosuhteet: infuusiopusseja ei voi pakkasella tai hirmuhelteillä säilyttää pitkiä aikoja autossa ja rankkasateella välineistö ei saa siirrettäessä kastua.
Onko kaikki mukana? On, ja matka etäpaikkakunnalle voi illan hämärtyessä alkaa. Kuva: T. Romppanen.
Opetusmatkoilla sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Tilojen löytäminen ja välimatkojen hahmottaminen voi olla haastavaa. Käytössä olevat opetustilat voivat toisinaan olla hyvinkin ”luovia”, vaikkapa ruokasali tai kahvihuone, kunnanvaltuuston sali tai sairaalan neuvotteluhuone. Käytössä ei välttämättä ole lainkaan samaa teknologiaa, verkkoyhteyksiä tai it-tukea kuin kampuksella. Opettajalta vaaditaan siis innovatiivisuutta, joustavuutta ja ripaus huumoria, on uskallettava siirtyä pois mukavuusalueelta ja toimittava boksin ulkopuolella. Aina on oltava myös valmis ottamaan käyttöön suunnitelma B. Olennaista eivät olekaan seinät ja lattia, vaan se, mitä tehdään ja miten. Toisaalta opetustilat kampuksen ulkopuolella voivat olla myös todella hyvät ja autenttiset, esimerkiksi käytöstä poistettu sairaalan osasto: aikamoista luksusta!
Ope valmiina! Tässä kuvassa ei ole suinkaan alkamassa jumppatunti, vaan injektion pistämisen harjoitustunnit liikuntasalissa. Kuva: A-L. Luukkonen.
Satelliittipaikkakuntien koulutuksissa opiskelijoilla on myös mahdollisuus käydä KAMK:n Kajaanin kampuksella ja nämä päivät ovatkin tärkeitä sekä opiskelijoille että opettajille. Ne ovat myös aikamoinen rutistus, sillä koko opiskelijaryhmän matkustaminen parinsadan kilometrin päähän ei tapahdu ihan vaivatta. Tämä edellyttää kyydityksen, majoitusten sekä lastenhoidon järjestelyjä ja päivät voivat olla todella pitkiä. Toisaalta päivät ovat opiskelijoille usein myös kaivattuja irtiottoja arjesta ja niistä nauttivat sekä opiskelijat että opettajat. Tavatonta ei ole myöskään se, että mukaan matkaan lähtee vaikkapa imeväisikäinen vauva, jonka äiti on aktiivinen KAMK:in opiskelija.
Pyhäjärven opiskelijaryhmä opiskelemassa kampuksella. Kuva: T. Sirviö.
Kun opetus toteutuu pääasiassa etänä, verkossa ja kampuksen ulkopuolella, tämä tuo myös positiivisen haasteen siihen, miten opetusta voi toteuttaa laadukkaasti, mielenkiintoisesti ja innovatiivisesti. Opettajilla on siis oltava vahvaa digipedagogista osaamista. Ratkaisuna etäpaikkakuntien haasteisiin KAMK:ssa onkin kehitetty muun muassa pelillisyyttä ja etä- sekä hybridisimulaatioita.
Etäsimulaatioita on toteutettu eri tavoin, vaikkapa niin, että opiskelijat ja opettajat ovat osallistuneet simulaatioihin etäpaikkakunnalla ja varsinainen toiminta on tapahtunut kampuksella simulaatiotiloissa. Tällaisten omien oppilaitoksen opettajien oman AMK:n tiloissa toteuttamien simulaatioiden on koettu olevan parempia kuin valmiiden videoiden tarkastelu, sillä tallennetutkin ”omalla porukalla toteutetut” simulaatiot koetaan varsin aitoina. Näiden avulla voidaan myös valmistaa opiskelijoita tulemaan lähiopetukseen kampukselle.
Kampuksella etäopetukseen on laadukkaat kuva- ja ääniyhteydet, mutta etäpaikkakunnilla näitä ei ole. Tarvittaessa voidaan kuitenkin ottaa käyttöön luovia menetelmiä, esimerkiksi iPadin avulla.
Luova hybridisimulaation toteutus etäpaikkakunnalla: infuusiotelineeseen teipattu iPad. Kuva: T. Romppanen.
Hyvejääkö satelliitti?
Opiskelijat ovat olleet satelliittipaikkakunnilla toteutettaviin koulutuksiin pääosin hyvinkin tyytyväisiä. He kokevat lähellä kotia opiskelemisen helpottavan elämäänsä ja ovat kiitollisia siitä, että opettajat liikkuvat, eivät aina opiskelijat. Tästä tulee myös opettajille erityisen onnistunut ja hyvä olo – tämä on kaiken vaivan arvoista ja kyllä se vain hyvejää! Opiskelijat ovat myös ryhmäytyneet yleensä hyvin ja ryhmissä on positiivinen tekemisen meininki. Keskeistä tämänkin onnistumiseksi on toimiva tuutorointi ja mutkattomat suhteet opettajien kanssa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että aina opettaja ei ole paras tietäjä, vaan esimerkiksi paikallisen palvelujärjestelmän tai ihan käytännön asioiden, kuten ruokailumahdollisuuksien, paras osaaminen onkin opiskelijoilla.
Paikkakunnilla ollaan puolestaan tyytyväisiä siihen, että tuomalla koulutus lähelle, voidaan saada päteviä ammattilaisia turvaamaan terveydenhuollon palvelut. Harjoitteluita suorittaessaan opiskelijat tutustuvat hyvin oman alueensa työelämään ja saavat jalkaa oven väliin työpaikkaa hakiessaan. Kun kaikki ei opiskeluaikana aina ole valmiiksi tehtyä ja tavallista, opiskeluaikana kehittyvät väistämättä myös työelämätaidot kuten, joustavuus, ongelmanratkaisutaidot sekä kyky toimia erilaisissa tilanteissa ja puitteissa. Tätäkin osaamista sairaanhoitajan työssä tarvitaan.
Luovuus kunniaan! Alkamassa elvytysharjoitus neuvotteluhuoneessa. Kuva: T. Romppanen.
Katse tulevaan
Vuonna 2025 KAMK:n sairaanhoitajakoulutukset jatkuvat Raahessa, Kuusamossa ja Pyhäjärvellä. Näistä koulutuksista tulee jälleen valmistumaan osaavia ammattilaisia ja syntymään uusia kasvutarinoita.
Nykyaikaisen teknologian ja vahvan pedagogisen osaamisen johdosta sairaanhoitajien koulutus ei siis tunne kuntarajoja eikä edellytä ympärilleen tuttuja seiniä, vaan opetus voidaan toteuttaa lähes missä tahansa. KAMK:n satelliittikoulutuksista valmistuu tyytyväisiä ja taitavia sairaanhoitajia, myös tulevaisuudessa. Jatkossa koulutusmenetelmät ja -ratkaisut kehittyvät edelleen, ja tämä hyödyttää niin opiskelijoita, KAMK:ia kuin koko suomalaista yhteiskuntaammekin.
Lähteet:
Haakenstad, Annie et al. (2019) Measuring the availability of human resources for health and its relationship to universal health coverage for 204 countries and territories from 1990 to 2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019. The Lancet, 399, (10341), 2129 – 2154
Hallitusohjelma (2023) Vahva ja välittävä Suomi Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8
STM (2023) Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen, Tiekartta 2022–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:8. Helsinki: STM.