Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan ”Energiarannikko – paikallisella yhteistyöllä kansainvälistä menestystä” -seminaarin antia. Vaasan seminaari 18.11.2024 käsitteli energiamurroksen ajankohtaisia teemoja Pohjanmaan alueella. Seminaari on osa Osaamista Energiamurroksen johtamiseen -projektia, jossa ovat mukana Kajaanin (KAMK), Vaasan (VAMK) ja Tampereen (TAMK) ammattikorkeakoulut. Projekti jatkuu vuoden 2026 loppuun ja sen projektipäällikkönä KAMKissa toimii Pekka Kantola. Seminaarissa olivat KAMKista mukana Pekan lisäksi Risto Oikari, Mikko Keränen sekä Jouko Pesonen.
Energiamurroksen megatrendit ja Suomen tilanne
Energiateollisuus ry:n asiantuntija Henna Hirvonen avasi seminaarin korostamalla energiamurroksen olevan täydessä käynnissä. Alan investoinnit suuntautuvat puhtaaseen energiantuotantoon, ja tätä kehitystä ohjaavat megatrendit kuten sähköistyminen, vetytalous, digitalisaatio ja uudet teknologiat.
Suomen sähköntuotanto on jo nyt erittäin puhdasta: päästöttömien energialähteiden osuus on 94 %. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vain 33 g/kWh, kun EU:n keskiarvo on 251 g/kWh. Suomi on siirtynyt sähköntuonnista lähes omavaraiseksi sähköntuotannossa. Myös kaukolämmityksessä uusiutuvien ja hukkalämpöjen osuus on kasvanut merkittävästi.
Pohjanmaan vahvuudet ja investointien merkitys
Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Mikael Hallbäck nosti esiin Pohjanmaan alueen vahvuuksia energiamurroksessa. Alueella on vahva vientivetoinen teollisuus, jolla on merkittävä rooli Suomen teknologiaviennissä. Pohjanmaalla toimii useita teollisuuskeskittymiä, kuten Vaasan seudun energiaklusteri, Kokkolan ja Alholmen Industrial Parkit sekä menestyvä veneklusteri. Nämä klusterit työllistävät tuhansia ihmisiä ja niiden liikevaihto on miljardien eurojen luokkaa.
Länsirannikon teollisuusvyöhykkeellä on käynnissä valtava investointiaalto, joka liittyy muun muassa uusiutuvaan energiaan ja vetytalouteen. Investointien arvo on miljardien eurojen luokkaa ja ne luovat tuhansia uusia työpaikkoja. Samalla investoinnit asettavat haasteita osaavan työvoiman saatavuudelle.
Valtion maiden ja vesien hyödyntäminen energiantuotannossa
Metsähallituksen projektijohtaja Heini Passoja esitteli valtion maiden ja vesien potentiaalia uusiutuvan energian tuotannossa. Metsähallitus on jo nyt merkittävä toimija tuulivoiman hankekehityksessä, ja se on vastuussa yli 10 prosentista Suomen tuulivoimakapasiteetista. Tulevaisuudessa Metsähallituksen omistuksessa olevilla maa- ja merialueilla voidaan moninkertaistaa tuulivoiman tuotantokapasiteetti.
Merituulivoima avaa uusia mahdollisuuksia
Vattenfallin projektijohtaja Klaus Nissen esitteli kollegansa Anders Thomsenin kanssa Korsnäsin merituulivoimapuistoa, joka on Suomen ensimmäinen kaupallisen mittakaavan merituulivoimahanke. Hanke on merkittävä askel kohti Suomen ilmastotavoitteita ja se tuo Suomeen uutta osaamista ja miljardien eurojen investoinnit. Hanke on myös esimerkki Metsähallituksen ja yksityisen yrityksen välisestä yhteistyöstä. Merituulivoiman kehittäminen on haastavaa, ja Korsnäsin hankkeen suunnittelussa on otettava huomioon esimerkiksi merijään ja merenpohjan olosuhteet.
Akkuteknologia luo uutta teollisuutta
Vaasa Facilita Oy:n kehitysjohtaja Anna-Kaisa Valkama esitteli GigaVaasan aluetta ja sen potentiaalia akkuteknologian kehittämiselle. GigaVaasa pyrkii luomaan hiilineutraalin ekosysteemin kilpailukykyiselle akkuklusterille. Alueelle on suunnitteilla merkittäviä investointeja, joiden arvo on miljardien eurojen luokkaa. Nämä investoinnit luovat tuhansia uusia työpaikkoja ja niillä on huomattavat taloudelliset vaikutukset Vaasan seudulle ja koko Suomelle.
Kiertotalous ja hiilen talteenotto osana kestävää tulevaisuutta
Westenergy Oy:n Juha Ripatti kertoi yrityksen kokemuksista vetytalouden kehittämisessä investoinneiksi. Westenergy tuottaa jo nyt energiaa ja materiaaleja kierrätyskelvottomasta jätteestä. Tulevaisuudessa yritys ottaa talteen myös energiantuotannossa syntyvän hiilidioksidin ja jalostaa sen hyötykäyttöön. ECCU-hanke on Suomen ensimmäinen täyden mittakaavan hiilidioksidin talteenottolaitos. Hankkeessa aiotaan hyödyntää amiiniabsorptiotekniikkaa, jossa hiilidioksidi kaapataan savukaasusta liuottimeen ja jalostetaan edelleen. Tavoitteena on luoda suljettu kierto, jossa kierrätyskelvoton jäte hyödynnetään tehokkaasti ja päästöt minimoidaan.
Yhteenveto: Kestävä energia on sekä mahdollista että mahdollisuus
Energiarannikko-seminaari tarjosi kattavan kuvan energiamurroksen ajankohtaisista teemoista ja Pohjanmaan alueen vahvuuksista. Seminaarissa korostui uusiutuvan energian merkitys, investointien ja osaamisen tarve sekä kiertotalouden avaamat mahdollisuudet. Kestävä energia on sekä mahdollista että mahdollisuus, ja seminaari osoitti, että Pohjanmaalla ollaan vahvasti mukana rakentamassa kestävää energiatulevaisuutta.
Tutustu hankkeeseen lisää https://energiamurroksen-johtaminen.fi/
Lähteet:
- Energiateollisuus ry
- Westenergy Oy
- Vattenfall Oyj
- Vaasa Facilita Oy
- Metsähallitus
- Pohjanmaan kauppakamari