Opettajat digimyllerryksessä
Digitalisaatio on muuttanut opettajien työtehtäviä merkittävästi. Nykyisin digitaitojen opettamisen ja digitaalisissa oppimisympäristöissä toimimisen tulisi olla osa opetusta jo peruskoulun alusta lähtien. Tämä on asettanut opettajien osaamiselle suuria vaatimuksia nopealla aikataululla. Opettajan mieltä saattavat askarruttaa monenlaiset kysymykset, joihin voi olla vaikeaa yksin löytää ratkaisuja.
” Karsiiko digitaalisuus perustaitojen opettamisesta? Miten toteutan digiopetusta? Missä välissä ehdin tämän kaiken?”
Opettajien digikouluttautuminen on usein epävirallista ja tapahtuu työtehtävien lomassa jääden suurelta osin opettajan omalle vastuulle. Uuden oppiminen vaatii usein myös epämukavuusalueelle menemistä (Opetushallitus 2023.) Samanaikaisesti täytyy huomioida, että työssäkäyvien oppijoiden toimintaympäristö ja mahdollisuudet eroavat merkittävästi täysipäiväisten oppijoiden vastaavista. Työssäkäyvien uuden oppimista rajoittaa erityisesti ajanpuute, mikä edellyttääkin oppijoiden motivaation erityistä huomioimista (Sitra 2020).
Digioppimisen polun alkumetreillä
Digioppimisen polku Kainuuseen -hanke eli DOK (ESR+) aloitti toimintansa vahvasti tammikuussa 2024 hankkeen digimentoreiden aloittaessa työnsä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin kartoittamaan kainuulaisen opetus- ja esihenkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämisen tarpeita ja koulutustoiveita. Webropol-kyselyyn vastasi 385 henkilöä. Kyselyn lisäksi DOK-mentorit tekivät hankkeeseen osallistuneissa oppilaitoksissa muun muassa keskustelevia vierailuja tai haastatteluja, joilla pyrittiin saamaan myös kvalitatiivista dataa kyselytutkimuksen tulosten tueksi.
Kartoituksen ja haastattelujen perusteella opettajat toivoivat, että digikoulutusta järjestettäisiin koulupäivän aikana. Formaalin koulutuksen järjestäminen oppituntien aikaan on kuitenkin haasteellista käytännön järjestelyjen, kuten sijaiskustannusten vuoksi. Lisäksi tulevaisuudessa oman osaamisen kehittämisen ja johtamisen roolit tulevat vahvistumaan entisestään osana jatkuvan oppimisen skeemaa (Opetushallitus 2019).
Kartoituksen tulosten mukaan kainuulaisen opetushenkilöstön asenteet digitaalisissa oppimisympäristöissä opiskelua ja opettamista kohtaan ovat pääosin hyvät. Digitaalisissa oppimisympäristöissä opiskelun nähdään edistävän jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavien taitojen omaksumista, edistävän oppimista sekä auttavan oppijoita saavuttamaan asetetut tavoitteet. Digitaitojen merkityksen tunnistaminen opettajalähtöisesti on tärkeää, sillä tulevaisuuden merkittävimpien taitojen joukkoon nousee useita digitalisaatioon liittyviä taitoja. Näitä ovat tiedon arviointitaidot, digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämisen osaaminen, digitaalisen teknologian luova käyttötaito sekä digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot. Tulevaisuudessa digitaidot kytkeytyvätkin entistä tiiviimmin osaksi perinteisiä geneerisiä taitoja. (Opetushallitus 2019.) Tähän peilaten on huolestuttavaa, että tutkitusti osalla suomalaisista nuorista on heikommat digitaidot kuin toisilla, ja koulutuksen on useilla tavoin tutkittu vaikuttavan nuorten digitaitoihin. (Kaarakainen & Saikkonen 2022; Opetushallitus 2023.) Opettajien digiosaamisen tukeminen tuntuu siis yhteiskunnallisesti merkittävältä, mutta kuinka tähän voidaan päästä resurssien puitteissa?
Kartoituksen tuloksiin pohjautuen ja jatkuvan osaamisen kehittämisen mallin muodostamiseksi järjestämme DOK-hankkeessa monipuolista digikoulutusta opettajille ja esihenkilöille. Kentän toiveiden mukaisesti DOK-hankkeen koulutuskartalle suunniteltiin Kainuun eri alueita ja koulutusasteita palvelevia tapoja ja sisältöjä vahvistaa digiosaamista. Konkreettisten koulutusten ja työpajojen lisäksi tuotamme digivinkkeihin mikro- ja nano-oppimiseen perustuvaa materiaalia, joka jää opettajien käyttöön myös hankkeen jälkeen. Materiaalien avulla opetushenkilöstö voi työelämälähtöisesti ja itselleen oikea-aikaisesti kerryttää osaamistaan (Leong ym. 2020). Näin heidän on mahdollista soveltaa tietoa nopeasti käytäntöön sekä jakaa sitä omissa yhteisöissään (Khlaif & Salha, 2021).
Dok-hankkeen koulutuskartalle on koottu kainuulaisille opettajille ja esihenkilöille suunnattu koulutustarjonta
DOK-korni – onko se jotain syötävää?
Koska opettajien täytyy pitkälti itse huolehtia oman osaamisensa kehittämisestä, virisi myös ajatus paketoida painavaa asiaa kepeään kääröön. Ideointia vauhdittivat erään esihenkilön kanssa käydyt keskustelut. Näissä heitettiin ilmoille ajatus DOK-hankkeen tuottamasta podcastista, joka tehtäisiin luovalla tavalla. Tällöin meidän digimentoreiden luovuus lähti laukalle virittäen ajatuksen siitä, että entäpä jos digipedagogiikkaa koulutettaisiinkin hiukan huumorilla höystettynä? Jaksaisivatko opettajat seurata kevyempää ja visuaalisesti rikastettua konseptia paremmin kuin pelkkää keskustelua? Jos konseptiin saadaan ujutettua myös hiukan tarinallisuutta, niin voisivatko nämä pienet koukut sitouttaa katsojia tulevienkin jaksojen katsomiseen?
Digitalisaatio on loistava mahdollisuus uudistaa oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa, sekä monipuolistaa oppimisen tapoja (Virtanen 2020). Hanketyö antaa onneksemme myös mahdollisuuden kokeiluille, joten syyskuussa ensi-iltansa sai ensimmäinen DOK-cast. DOK-castiin tiimimme kutsuu asiantuntijavieraita keskustelemaan ajankohtaisista digiteemoista. Keskustelua rytmittää pilke silmäkulmassa toteutettu lämminhenkinen DOK-korni, jossa digipolun hömppämuorit Helsu ja Mirre taivuttelevat teoriaa helpommin lähestyttävään muotoon. Helsun ja Mirren digitärppeineen voi bongata DOK-castin ohella myös somesta, ja hankkeen toimissa pysyykin hyvin ajan tasalla seuraamalla DOK Kainuu-somekanaviamme.
Tasa-arvoista digipedagogiikkaa perinteisiin pohjaten ja vuorovaikutusta vaalien
Ensimmäinen DOK-cast–jakso keskittyy paljolti perusopetuksen näkökulmaan ja siihen millaisia asioita perusopetuksessa tulisi huomioida jatko-opintojen kannalta. Jaksossa ajankohtaisista digiteemoista keskustelevat kajaanilainen verkko-opettaja Kaisa Ahtonen ja sotkamolainen luokanopettaja Tiina Tanhua. Keskustelussa nousee esille tärkeitä teemoja myös kainuulaisen digioppimisen polun muodostamiseen, mikä on yksi DOK-hankkeen merkittävimmistä tavoitteista. Tulevissa jaksoissa tulemme sitomaan myös korkeakoulun näkökulmaa ensimmäisen jakson teemoihin laajentaen kainuulaista digioppimisen polun visiointia kaikille koulutusasteille.
Mediassa käytävään digiopetusta koskevaan keskusteluun viitaten Tanhua toteaa: ”Digi on hyvä lisä omaan työhön, eikä se vie hyvää vanhaa pois.” Tanhua myös muistuttaa, että tasa-arvoisuudenkaan vuoksi digitaalisuus ei saa jäädä opettamatta. Tästä Ahtonen on samaa mieltä todetessaan: ”Yhdenvertaisuuden näkökulmasta olisi älyttömän tärkeää, että digitaalisen osaamisen kuvaukset kirjoitettaisiin konkreettiseen muotoon, jolloin voitaisiin taata opiskelijoille samanlaiset mahdollisuudet aloittaa jatko-opinnoissa.” Ahtonen korostaa myös perustaitojen merkitystä: ”Koko ajan maailma muuttuu nopsaan, ja digimaailma erityisesti muuttuu nopsaan. Siksi on tärkeätä, että perusjutut, kuten ongelmanratkaisutaidot, ovat kunnossa. Siitä on helppo lähteä laajentamaan.” Digiopetus nähdään kuitenkin usein kylmänä ja etäisenä tapana opettaa, joten Ahtonen korostaa jaksossa verkko-opintojen vuorovaikutuksen ja inhimillisyyden tärkeyttä. Hänen mukaansa verkko-opettajien tärkeä viesti kaikille on: ”Verkko-opinnoissakaan et ole yksin.”
Kainuun korvesta kajahtaa
DOK-hankkeen hankesuunnitelmaan on kirjoitettu tavoite tehdä kainuulaista osaamista näkyväksi. Suunnitelmissamme on, että DOK-castissa vierailee asiantuntijoita kaikkialta Suomesta. DOK-kornissa puolestaan keskitymme erityisesti Kainuuseen ja viemme katsojan Kainuun kauniiseen luontoon ja neljän vuodenajan äärelle, samalla digiteemoja valottaen.
Ensimmäisessä jaksossa vieraatkin näkivät DOK-castin mahdollisuutena tuoda kainuulaista osaamista laajempaan tietoisuuteen. ”Meillä Kainuussa tehdään asioita tosi hyvin ja ollaan edelläkävijöitä monessakin jutussa. Ehkä nyt teidän DOK-hankkeenne pitäisi saada kaikkien tietoisuuteen, sillä te teette arvokasta työtä, ja tällä saadaan kainuulaista digioppimista ja digiosaamista yhteen pakettiin ja näkyväksi”, Tanhua toivoo.
DOK-castin ensimmäisessä jaksossa Lauri Lappalaisen kanssa keskustelemassa olivat Kaisa Ahtonen ja Tiina Tanhua. Taustalla ilakoivat DOK-kornin Helsu ja MIrre. (Kuva: Samu Rytkönen)
Polulla porinoitua
Kainuulaiset digituutorit ja -mentorit toimivat DOK-koulutuskartan sekä -castin koeyleisönä ennen niiden julkaisemista suurelle yleisölle. Heiltä saadun palautteen pohjalta valitsemamme suunta opettajien kouluttamiseen on ollut oikea. Koulutuskartan monipuolisuus ja DOK-castin ajatus keskustelujen keventämisestä tarinallisin keinoin saivat kiitosta. Nykypäivän hektinen rytmi ja mikro- ja nanokoulutusten suosio näkyi myös palautteissa. Seuraavasta jaksosta tehdään katsojapalautteisiin vastaten pilottiversiota napakampi.
Ensimmäisen DOK-castin ydinajatuksen Kaisa Ahtonen tiivistää hienosti yhteen virkkeeseen: ”Ihan jokainen opettaja omalta osaltaan on auttamassa oppijoita digioppimisen polulla.” Olisi tärkeää, että jokainen opettaja löytäisi itselleen mieleisen tavan oppia ja kykenisi löytämään arjestaan hetken oman osaamisensa kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Yhtenäistä digioppimisen polkua ei ole tarkoitus tallata kulmat kurtussa. Toivomme, että digioppimisen matkaa voisi taittaa vähintään pieni hymynkare suunpielessä, ja jopa innostuksissaan loikittujen varsahyppyjen siivittämänä.
Lähteet:
Kaarakainen, M-T. & Saikkonen, L. (2022). Remark on digital accessibility: educational disparities define digital inclusion from adolescence onwards. Universal Access in the Information Society (2023) 22:1279–1292. Turun yliopisto. Saatavilla 16.7.2024. https://link.springer.com/article/10.1007/s10209-022-00908-5
Khlaif, Z. N., & Salha, S. (2021). Using TikTok in education: a form of micro-learning or nano-learning? Interdisciplinary Journal of Virtual Learning in Medical Sciences, 12(3), 213–218. Saatavilla 16.9.2024. https://ijvlms.sums.ac.ir/article_47678_c8873a984de4d9c3596440743c0abcdb.pdf
Leong, K., Sung, A., Au, D., & Blanchard, C. (2020). A review of the trend of microlearning. Journal of Work-Applied Management, 13(1), 88–102. Saatavilla 16.9.2024. https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/JWAM-10-2020-0044/full/pdf?title=a-review-of-the-trend-of-microlearning
Opetushallitus. (2019). Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3, Opetushallitus. Saatavilla 17.7.2024. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf
Opetushallitus. (2023). Digitaalista osaamista on kehitettävä systemaattisesti kasvatuksessa ja koulutuksessa. Uutinen 23.3.2023. Saatavilla 17.7.2024. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/digitaalista-osaamista-kehitettava-systemaattisesti-kasvatuksessa-ja-koulutuksessa
Sitra. (2020). Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 –kysely. Saatavilla 15.7.2024. https://www.sitra.fi/julkaisut/elinikainen-oppiminen-suomessa-kysely/
Virtanen, M. (2020). Verkko-opetuksen laatukriteerit digipedagogisen osaamisen kehittämisessä. Teoksessa: Koskinen, M.I., Nakamura, R., Yli-Knuutila, H. ja Tyrväinen, P. (toim.) 2020. Kohti oppimisen ekosysteemiä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä. Saatavilla 18.7.2024. https://indd.adobe.com/view/137919a6-4ad3-4f44-afaa-1732c507c1db