Pandemia muutti käsityksiämme opetuksesta ja oppimisesta. Pakollisen etätyöskentelyn johdosta opittiin paljon ja tätä oppia on KAMK:n hoitotyön koulutuksessa hyödynnetty kehittämällä aktiivisesti etä- ja hybridiopetusta. Näin etäilystä on tullut luonteva osa toimintaa.
Mikä etä ja hybridi?
Etä- ja hybridiopetus voidaan määritellä eri tavoin. KAMK:n hoitotyön koulutuksessa etäopetuksella tarkoitetaan lähtökohtaisesti opetusta, johon kaikki osallistuvat etänä ja hybridiopetuksella opetusta, johon osa osallistuu etänä ja osa paikan päällä. Hybriditoteutuksessa etäopiskelijoita voi olla yksi tai useampia ja myös opettaja voi osallistua tilaisuuteen etänä. KAMK:ssa hoitotyön etä- ja hybridiopetusta kehitettiin yhteistyössä Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa DIGIHOI – ÄLÄ JÄTÄ -hankkeessa (1.4.2022–31.10.2023). Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ESR.
Hoitotyön etä- ja hybridiopetus herättää DIGIHOI – ÄLÄ JÄTÄ -hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan vahvoja tunteita. Osa opiskelijoista ja opettajista kokee, ettei mitään pitäisi koskaan opettaa etänä eikä niin opi mitään. Osa kuitenkin kokee, että lähes kaikkea voi ja pitää opettaa etänä. Myös oppiminen voi olla helpompaa ja tehokkaampaa itselle miellyttävämmässä ja häiriöttömässä ympäristössä etäillen kuin luokassa. Niinpä, me oppijat ja opettajat olemme niin kovin erilaisia!
Etänä voi opiskella juuri itselleen sopivassa ympäristössä.
Uusia innovaatioita Etä- ja hybridiopetusta kehitettiin DIGIHOI – ÄLÄ JÄTÄ -hankkeessa eri menetelmin. Simulaatioita, pelillisiä opetusmenetelmiä ja kotipaketteja tuotettiin useisiin aiheisiin liittyen ja ne kaikki ovat vapaasti käyttöönotettavissa Haka-kirjautumisen kautta KAMK:n Moodlesta. Simulaatioista ja pelillisyydestä oli jo korona-ajalta kokemusta, mutta kotipaketit, joiden avulla opiskelija voi harjoitella kliinisiä kädentaitoja kotona, olivat aivan uusi opetusmenetelmä.
Kotipakettien käyttö edellyttää sitä, että opiskelijalla on käytössään samat välineet kuin lähiopiskelussa. Jos etäosallistuminen on tiedossa hyvissä ajoin, nämä voidaan toimittaa opiskelijalle. Jos etäosallistuminen tulee tietoon yllättäen, vaikkapa sairastumisen vuoksi, etänä opiskeleminen ei välttämättä onnistu. Opetuksessa on myös oltava käytössä riittävän hyvä kamera niin, että opiskelija näkee yksityiskohdatkin kunnolla. Samoin myös opettajan on nähtävä tarkasti opiskelijan toiminta.
Simulaatiot voidaan toteuttaa täysin etänä, jolloin kaikki osallistujat ovat fyysisesti erillään. Toteuttaminen on teknisesti esim. Teamsissa varsin helppoa ja edellyttää käytännössä vain kameran ja mikrofonin, ehkä jonkinmoisen rekvisiitan ja yksinkertaisten välineiden käyttöä. Tällaisissa simulaatioissa voidaan harjoitella hyvin esimerkiksi etäohjausta ja hoidon tarpeen arviointia etänä. Nämä tulevatkin varmasti olemaan hoitotyöntekijöille tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä taitoja. Etäsimulaatioina kehitettiin myös ”Horror room -turvallisuuskävely” ikääntyneen hoitotyön opiskeluun. Tässä hyödynnettiin puettavaa kamerajärjestelmää, jonka avulla opiskelijat tekivät etänä kotikäynnin ikääntyneen henkilön kotiin. Tämä oli aivan uusi, onnistuneeksi koettu innovaatio, joka jäi käyttöön hankkeen jälkeen.
Hybridisimulaatiot voidaan toteuttaa oppilaitoksen simulaatioympäristöissä ja käyttää niissä simulaattoria sekä tarvittavia tutkimus- ja hoitovälineitä. Hybridisimulaatioita kehitettiin eri tavoin, myös työelämäyhteistyönä. Haavanhoidon opintojakson simulaatioihin osallistui Kainuun hyvinvointialueen auktorisoitu haavahoitaja, jota opiskelijat konsultoivat etänä. Hyvien kuva- ja ääniyhteyksien avulla haavahoitaja saatiin luontevasti mukaan simulaatioon ja hän pystyi ohjaamaan opiskelijoita sujuvasti haavanhoidossa. Myös osa opiskelijoista osallistui simulaatioihin etänä. Näissä simulaatioissa havaittiin, että etäosallistujat voivat havainnoida tilannetta lähiosallistujia paremmin, sillä etäosallistujat näkivät haavat zoomattavan kameran välityksellä tarkasti. Vastaavia haavanhoidon simulaatioita jatketaan KAMK:n hoitotyön koulutuksessa.
Etäosallistujat voivat simulaatioissa havainnoida toimintaa jopa lähiosallistujia paremmin.
Pelillisyys hoitotyön opetuksessa on vielä varsin tuore ja vähän käytetty menetelmä. KAMK:n hoitotyön koulutuksessa pelejä on kuitenkin jossain määrin hyödynnetty jo vuosia ja hankkeessa pelien soveltamista opetusmenetelmänä laajennettiin. Erilaisia digitaalisia pelejä kehitettiin muun muassa akuuttihoitotyön ja ikääntyneen hoitotyön opiskeluun. Pelejä voidaan käyttää sekä etä- että hybridiopiskelussa joko oppitunnin keskeisenä menetelmänä tai opetusta virkistävänä lisänä.
Uusien kehitettyjen pelien lisäksi pilotoitiin aivan uutta: VR-pelien käyttöä etäopetuksessa. Näiden toimivuus etäkäytössä yllätti positiivisesti: vaikka virtuaalitodellisuudessa (virtual reality, VR) pelaavan henkilön näkymä voidaan jakaa etäosallistujille vain tietokoneen näytön kuvana, seuraajat voivat päästä yllättävän vahvasti mukaan pelitapahtumaan ja kokea vahvoja pelin herättämiä tunteita. Pilotoinnissa mukana olleen, KAMK:ssa noin kymmenen vuotta sitten kehitetyn ikääntymismuutoksia havainnollistavan Aging-pelin käyttö etäopetuksessa jatkuikin hankkeen päättymisen jälkeen.
VR-pelaamisen havainnointi etänä voi olla yllättävän vaikuttava kokemus.
Etäily ei ole löhöilyä
Usein etäopiskeluun tunnutaan liittävän ajatus siitä, että opiskelu on lähinnä passiivista kuuntelemista ja sivusta seuraamista, etäosallistuja on yksin ja lähiosallistujat oppivat väistämättä enemmän. Nämä väitteet eivät ole yksiselitteisesti totta. Tästä on KAMK:ssa saatu runsaasti kokemusta ja koettu useita mieleen jääneitä tilanteita. Etäosallistujat ovat voineet olla ryhmän aktiivisimpia osallistujia ja vuorovaikutus etäilijöiden kanssa voi olla aivan yhtä luontevaa kuin lähiosallistujien kesken.
Etäosallistuminen ei siis ole yksinäistä eikä helppoa hengailua. Tämän huomasi hyvin DIGIHOI – ÄLÄ JÄTÄ -hankkeeseen osallistunut opettaja, joka joutui yllättäen osallistumaan omille oppitunneilleen etänä: tuntien jälkeen hän kertoi olevansa väsynyt, mutta vaikuttunut ja oppineensa todella paljon. Yllättävä siirtyminen tutulta paikalta ruudun toiselle puolelle lisäsi opettajan ymmärrystä siitä, miltä luokkaopetukseen osallistuminen etänä voi tuntua, mitä opettajan on opetuksessa huomioitava, miten intensiivistä hybridiopetukseen osallistuminen etänä voi olla ja miten vaikuttavaa tällainen opiskelu parhaimmillaan on.
Onnistunut etä- ja hybridiopiskelu vaatii toimivat pelisäännöt, laatua ei voi vetää lonkalta. Säännöt on hyvä sopia aina yhdessä kyseisen ryhmän kanssa ja varmistaa hybridiopetuksessa kaikilta osallistujilta se, että etäosallistuja otetaan aidosti mukaan. Myös etäosallistujan on sitouduttava opiskeluun, pelkkä linkin avaaminen ei riitä. Olennaisen tärkeää on myös luottamuksellinen ilmapiiri eli yhteinen sopimus siitä, että etäosallistuja osallistuu opetukseen yksin eikä tallenna opetustilannetta millään tavoin ilman lupaa. Sama koskee toki myös lähiosallistujia.
Katse tulevaan: ei vain etänä
Tulevaisuuden hoitotyöntekijät tulevat oletettavasti työskentelemään yhä enemmän myös etänä. Siksi myös valmistavan koulutuksen opetusmenetelmien ja työelämän osaamisen kehittämisen menetelmien on kehityttävä. Opetuksessa on myös huomioitava erilaisia elämäntilanteita sekä turhan matkustamisen välttämisellä saavutettava ajan ja kustannusten säästyminen, unohtamatta positiivisia ympäristövaikutuksia.
Kun käytössä on riittävän laadukasta teknologiaa ja toimivat verkkoyhteydet, kaikki osallistujat sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin ja osallistuvat aktiivisesti opetustapahtumaan, etänä voi oppia aivan yhtä hyvin kuin lähiopetuksessakin. Kaikkea ei kuitenkaan voi eikä pidä opettaa etänä, myös lähiopetusta tarvitaan. Tämä on varmasti tärkeää kaikilla aloilla, joilla toimitaan reaalimaailmassa ihmisten kanssa.
KAMK:n hoitotyön koulutuksen etä- ja hybridiopetusmenetelmien kehittämiseksi on tehty ja tehdään jatkossakin innovatiivista kehitystyötä. Takaisin vanhaan ei enää palata, mutta lähiopetuksestakaan ei luovuta. Ja hyvä niin.