Olemme jalkautuneet MFamk-hankkeessa konkreettisesti vertaisten, eli muiden opetustyötä tekevien pariin. Marketing Finlandin Reetta ja Kajaanin AMK:n Hemmo tekivät hankkeen ensimmäisen konferenssireissun huhtikuun lopulla. Matka suuntautui aurinkoisen Hämeenlinnan Aulankoon ja siellä järjestettyyn ITK-konferenssiin. Konferenssissa esitellään vuosittain koulutuksen ja pedagogiikan uusimmat ideat. Koska hankkeessamme tarjotaan mahdollisimman tuoreita näkemyksiä digimarkkinointiin, lähdimme uteliaina tapahtumaan.
ITK on lyhenne sanoista interaktiivinen tekniikka koulutuksessa, ja konferenssi on koonnut yhteen ne teknologiamyönteisemmät opettajat jo vuodesta 1990. ITK onkin monille koulutusalalla työskentelevillä, tutkijoille ja opetusratkaisujen kehittäjille vuotuinen perinne, jossa tavataan samanmielisiä kollegoja ja huhujen mukaan biletetään innokkaasti iltaisin. Yksi tärkeä painopiste tapahtumassa on konferenssiesitysten ohella messualue, jossa alan yritykset ja aiheeseen liittyvät hankkeet esittäytyvät. Meillä oli vakoiluagenda – olisiko tämä sopiva areena MFamk-hankkeen esittäytyä vuonna 2025?
Vuoden 2024 konferenssin teemana oli yllätyksettömästi tekoäly. Pandemian jäljiltä teknologian rooli koulutuksessa on yhä korostunut, ja tämä on lisännyt erilaisten pedagogistenkin ratkaisujen tarvetta. Avauspuheenvuoron tunnetut nimet aivotutkija Katri Saarikivi ja tekoälyprofessori Teemu Roos virittivät odotukset korkealle. Saarikivi rinnasti puheenvuorossaan tekoälyn tuottaman tekstin tai kuvan ihmisen ajattelun vinoumiin, sillä energiaa säästävät ihmisaivot ryhtyvät oppimiseen vain, kun se on välttämätöntä ja muuten saatetaan nojautua oletuksiin ja stereotypioihin. Mutta toisin kuin tekoäly, ihminen osaa arvioida omaa työtään sekä laadullisesta että paikkansa pitävyyden näkökulmasta.
Roos puolestaan painotti, että suurin tekoälyn vaikutus näkyy yhteiskunnassa sosiaalisen median algoritmeissa ja Googlen hauissa. Näitä miljoonat ihmiset käyttävät päivittäin asioita juurikaan kyseenalaistamatta. Konferenssiin olisi kaivattu keskustelua siitä, kuinka alustajätit käyttävät valtaa ja mikä on näiden kehityskulkujen tulevaisuusskenaario. Niissä esityksissä, joita Reetta seurasi ainoastaan kouluttaja Harto Pönkä muistutti, ettei TikTok ole vain söpöjä tanssivideoita ja meikkimarkkinointia vaan tekoälyn (kenties pirullinen) datankeräysalusta.
Konferenssin esitykset käsittelivät virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sovelluksia, tekoälyn hyödyntämistä opetuksessa ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehitystä. XR-teknologioiden mahdollistamaa samaistumista oli pyritty hyödyntämään opiskelijoiden sosiaalisen kanssakäymisen edistämisessä opetustilanteissa ja niiden ulkopuolella. Näillä enimmäkseen tutkimus- ja kehityshankkeina toteutettuina projekteilla oli tutkittu mm. turvallisuuden tunnetta kampuksella, osallistumiseen ja opiskelijan puhumiseen liittyvän jännityksen helpottamista opetustilanteessa, sekä opiskelijoiden keskittymisen parantamista. XR-teknologiaa käsittelevistä esityksistä jäi vahvasti mielikuva, että opettajat eri puolilla Suomea tekevät omasta kiinnostuksestaan ja osittain omalla ajallaan uudisraivaajan työtä tutkiessaan mitä näillä uusilla työkaluilla voi tehdä ja miten niillä voi tukea oppimista. Suloisin lisätyn teknologian teknologian sovellus oli päiväkoti-ikäisille suunnattu oppimistyökalu, jonka pelejä pelattiin mylläämällä hiekkaa kummuiksi ja kuopiksi.
Hiekkalaatikkopelin yhdessä pelissä ohjatiin kerälle käpertynyt siili kotiin muotoilemalla hiekkaa ja ohjaamalla siten pallon muotoista pelihahmoa. Kuva: Hemmo Kauppinen
Pelien käytön hyöty opetuksessa on selvästi huomattu laajalti. Ovathan pelit jo lähtökohtaisesti oppimisprosesseja, jossa pelin asettamat haasteet voi päihittää vasta opittuaan käyttämään pelin tarjoamia työkaluja. Opetuksen ja oppimateriaalien pelillistämisestä kuultiin useita puheenvuoroja. Pienemmät toimijat keskittyivät yksittäisten asioiden opettamisen mielenkiintoisemmaksi ja sujuvammaksi tekemiseen pelien mahdollistaman interaktion ja välittömän palautteen keinoin. Isommat toimijat pyrkivät kehittämään alustoja, jonka kautta tarjota useita palveluja saman katon alla. Talovertauksia kuultiin muutenkin, kun pelillistämistä verrattiin remontointiin ja oppimispelin kehittämistä talon rakentamiseen. Hyvin rakennettu peli edistää oppimista mahdollistamalla havainnointia, kokemusperäistä toimintaa ja virheistä oppimista.
Älypuhelinten kirot koululaisten oppimistulosten heikentäjinä sai runsaasti tilaa paneelikeskusteluissa, ja yleinen konsensus vaikutti olevan, että on koulun johdosta, erityisesti rehtorista kiinni, miten tiukka kännykkälinja kouluun otetaan. Kännykät parkkiin oli suositus, sillä koululaisten keskittymiskyky tuntuu keskustelujen perusteella olevan hapertuneen kuminauhan luokkaa.
Generatiivista tekoälyä koskevissa esityksissä painotettiin, että ne muuttavat jo nyt tietotyön luonnetta mittavasti, ja riskinä on osaamisen polarisoituminen ja tietyn kansanosan eräänlainen tekoälysyrjäytyminen taitojen suhteen. Ihan kuten verkkopankkien käyttöönotto oli monelle hämmentävä ja uuden oppimista vaativa juttu 90-luvulla, on tekoälysovellusten käyttö uusia taitoja ja käytänteiden omaksumista vaativa kognitiivinen ponnistus, ja tehokas käyttö vaatii substanssiosaamista. Tekoäly ei rakenna meille vaikkapa mahtavaa markkinointikampanjaa itsestään. Markkinoinnin ammattilaiselle nämä tekoälyä koskevat eettiset, tietosuojalakiin liittyvät ja yleisellä tasolla työn muutosta koskevat esitykset ja keskustelut olivat konferenssin parasta antia. MFamk-hankkeen kannalta konferenssi oli kuitenkin hienoinen pettymys, sillä sisältö oli kovin oppilaitoskeskeistä, ja meidän jatkuvan oppimisen ja työelämän osaamisen kehittämisen näkökulma ei ollut esillä. Tämän vuoksi taidamme jättää tällä hankkeella tapahtumassa esittäytymisen väliin. Mainittakoon vielä, että myös bileet jäivät käymättä, ja että ensi vuonna ITK siirtyy historiallisesti Tampereelle oltuaan Aulangolla 34 vuotta, siirtyen näin uusia ideoita kohti.